Metsäkoneenkuljettaja

Johdanto

Metsäkoneenkuljettajan tehtäviin kuuluvat puun kaato, istutukset ja näihin liittyvät työt. Työssä käytetään monitoimikonetta, kuormatraktoria tai kaivinkonetta. Myös huolto- ja korjaustyöt kuuluvat tehtäviin. Metsäkoneenkuljettajat työskentelevät koneyrittäjinä tai heidän palveluksessaan. Työ on itsenäistä ja vastuullista. Ammatissa on sopeuduttava yksintyöskentelyyn ja vuorotyöhön.

Työtehtävät

Metsäkoneenkuljettajan työ on koneellista puunkorjuuta, koneellista metsänuudistamista ja -hoitoa sekä erilaisia metsässä tehtäviä kaivinkonetöitä.

Metsätyömaalla työskentelee yleensä yksi tai kaksi konetta. Erilaisia metsäkoneita ovat harvesterit (kaato-, karsimis- ja katkomiskoneet eli ns. monitoimikoneet), kuormatraktorit, ns. yhdistelmäkoneet (harvesteri, joka toimii myös kuormatraktorina), metsäenergian korjuun erikoiskoneet, taimikonhoitokoneet, kaivinkoneet ja istutuskoneet.

Katkotut ja karsitut puut kootaan kuormaimella kuormaan, joka siirretään tienvarsitasolle. Siellä kuorma puretaan puutavaralajeittain odottamaan tukkirekalla tehtävää kaukokuljetusta.

Metsänistutuskoneella istutetaan puuntaimia uudistusaloille, jotka on muokattu istutusta varten. Usein alueelta on myös nostettu kannot ja koottu muu hakkuutähde energiapuuksi.

Kuljettaja vastaa itse koneen toimintakunnosta. Hän huolehtii työmaalla polttoaine- ja voiteluainehuollosta sekä pienistä korjaustöistä. Työhön kuuluu myös varaosien ja tarvikkeiden tilauksia.

Metsäkonetta ohjataan maastossa ohjaussauvojen avulla. Työvaiheet hoituvat koneellisesti, tietotekniikka auttaa katkomaan rungot oikean mittaisiksi. Työtä helpottavat ja tehostavat myös satelliittipaikannus ja sähköiset leimikkokartat, joista näkyy hakkuualue.

Metsäkoneenkuljettaja työskentelee yksin luonnon keskellä. Työ on pääosin istumatyötä lämpimässä ohjaamossa.

Työ on yleensä päivä- tai kaksivuorotyötä, joskus myös kolmivuorotyötä. Työmatkat tehdään omalla tai työnantajan autolla.

 

 

Työpaikat

Metsäkonealan työpaikat ovat pieniä tai keskisuuria koneyrityksiä, joissa usein myös yrityksen omistaja työskentelee samoissa töissä työntekijöiden kanssa. Metsäkoneyritysten urakanantajia ovat metsäteollisuusyritykset, Metsähallitus ja metsänhoitoyhdistykset.

Työn vaatimukset

Metsäkoneenkuljettajan työ on itsenäistä ja vastuullista.

Koneen käyttö edellyttää kuljettajalta hyvää havaintojen ja liikesuoritusten yhteensovittamista. Työssä tarvitaan huolellisuutta.

Metsäkoneenkuljettajan on sopeuduttava yksintyöskentelyyn ja vuorotyöhön.

Huolto- ja korjaustyöt tulee hallita. Mm. sähkö- ja hydrauliikkatekniikan tuntemuksesta on hyötyä. Nämä ovat ammatin raskaimpia ja myös eniten tapaturmia aiheuttavia töitä.

Hyvät tietotekniikan käyttötaidot ovat edellytys nykyaikaisessa metsäkonetyössä.

Istumatyö ja epätasaisessa metsämaastossa ajettavan koneen heilunta rasittavat selkää. Tosin nykyaikaisissa metsäkoneissa käytetään vakaavia ohjaamoita.

Koulutus

Metsäalan perustutkinto voidaan suorittaa toisella asteella. Tutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintona ja oppisopimuksella.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös metsäkoneenkuljettajan ja metsätalousyrittäjän ammattitutkinnot sekä metsäkoneenkuljettajan ja metsämestarin erikoisammattitutkinnot.

Jatko- ja täydennyskoulutusta järjestetään mm. erilaisina kursseina.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Metsäkoneenkuljettajat työskentelevät pääsääntöisesti aikapalkalla, johon joissakin tapauksissa maksetaan lisäksi kannustepalkkiota. Urakkapalkkaa käytetään merkittävästi aikapalkkaa vähemmän.

 

 

 

Työmarkkinatiedot
Metsäala

Metsätalous työllistää yhteensä yli 23 000 henkeä. Alalla työskentelevistä noin kaksi kolmasosaa on työntekijöitä tai toimihenkilöitä. Loput ovat yrittäjiä tai heidän perheenjäseniään, jotka toimivat omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekevinä metsätalousyrittäjinä ja metsänomistajina sekä puunkorjuu-urakoitsijoina.

Metsätalouden työllisyyteen vaikuttavat erityisesti hakkuumäärät metsäteollisuuden sahatavaran ja paperin tuotannon tarpeisiin. Talouden suhdanteet heijastuvat tuotantoon ja vientiin, mikä vaikuttaa hakkuiden määriin. Työllisyyteen vaikuttaa myös energian tuotantoon liittyvä lisääntyvä energiapuun ja hakkuutähteiden korjuu. Kausittain työllistävät esimerkiksi myrskytuhojen korjaamiset.

Ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin ei aina ole ollut saatavissa riittävästi työntekijöitä. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien tarve kasvaa entisestään. Metsureiden tarpeeseen vaikuttaa metsänhoitotöiden määrä.

Metsätaloudessa esiintyy työttömyyttä hieman vähemmän kuin muilla aloilla keskimäärin. Metsätalouden töille on ominaista suuri kausivaihtelu. Elo-huhtikuussa hakkuita tehdään eniten, touko-heinäkuussa vain noin puolet tästä. Työllisyyttä tasoittaa metsänhoitotöiden huippusesongin sijoittuminen touko-kesäkuuhun. Toimihenkilöillä työllisyys on tasaisempaa.

Ikääntyvien työntekijöiden jäädessä eläkkeelle metsätaloudessa voi syntyä työvoimapula, jos metsäalan houkuttelevuutta ei saada lisättyä, sillä alan oppilaitoksista ei valmistu riittävästi uusia alalle tulijoita. Metsäalan asiantuntemusta tarvitaan myös perinteisten tehtäväalojen ulkopuolella.

 

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää Suomessa noin 20 000 henkeä eri puolilla maata (v. 2014). Työpaikkoja on sekä maaseudulla että kaupungeissa. Ala työllistää alkutuotannosta kuljetukseen, energiantuotantoon ja tuotekehitykseen, mutta eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Metsä- ja maatalouden piirissä tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Työllisyystilanne on hyvä. Suurin tarve on metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Uusia työntekijöitä tarvitaan sekä eläkkeelle lähtevien tilalle että alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla parantavat alan työllisyyttä tulevaisuudessa entisestään, samoin pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa alan työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta.

Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voitaisiin luoda hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon jopa 4 100 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Turpeen tuotannosta ja kuljetuksesta voi kuitenkin hävitä jopa 3 200 työpaikkaa, jos veronkiristykset ja uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lähinimikkeet

hakkuukoneenkuljettaja
turvekoneenkuljettaja

Metsäkoneenkuljettaja