Konepäällikkö

Johdanto

Konepäällikkö toimii aluksen koneosaston päällikkönä vastaten koneiston toiminnasta. Konepäälliköitä työskentelee matkustaja- ja rahti-aluksilla sekä jäänmurtajilla ja hinaajilla. Ammatti edellyttää erityisesti korkeata teknistä osaamista, itsenäistä päätöksentekokykyä sekä sopeutumista laivan pieneen työyhteisöön.

Työtehtävät

Konepäällikkö toimii laivan koneosaston päällikkönä vastaten aluksen koneiston toiminnasta. Hän vastaa myös koneosaston työturvallisuudesta sekä toimii yleensä aluksen palopäällikkönä.

Konepäällikkö neuvottelee varustamon, aluksen päällystön sekä työnjohtajien kanssa vastuualueeseensa kuuluvista asioista. Hän sovittaa kansipuolen työtoivomukset omaan työohjelmaansa.

Konepäällikkö tarkastaa työ- ja vikailmoitukset ja niitä koskevat toimet. Hän valvoo myös sähkömiesten töitä. Lisäksi konepäällikkö mm. laatii matkaraportit, vastaa polttoaineenotosta sekä valvoo konepäiväkirjan pitoa.

Laivan palopäällikkönä konepäällikkö valvoo turvallisuusmääräysten noudattamista, pitää paloharjoituksia ja valvoo sammutuslaitteiden käyttöä.

Ympäristönsuojelun painottaminen laivoilla näkyy myös konepäällikön tehtävissä. Laivoihin on tullut sen myötä uutta puhdistustekniikkaa.

Työ aluksilla on ryhmätyötä mutta myös yksin työskentelyä on paljon. Konepäällikkö joutuu työhön aina tarvittaessa, esimerkiksi kun merellä on huono näkyvyys, saaristoreiteillä sekä aluksen lähtiessä satamasta ja tullessa satamaan.

Työ- ja vapaa-ajan suhde suomalaissa aluksissa vaihtelee välillä 1:1-2:1. Esimerkiksi 4 viikon aluksella työskentelyn jälkeen seuraa 2-4 viikkoa vapaata.

 

Työpaikat

Konepäälliköitä työskentelee varustamoiden matkustaja-aluksilla, rahti-aluksilla sekä jäänmurtajilla ja hinaajilla.

Maissa työpaikkoja on esimerkiksi koneteollisuudessa ja voimalaitoksissa.

 

Työn vaatimukset

Konepäällikön työ edellyttää korkeaa teknistä osaamista, nopeaa päätöksentekokykyä sekä kädentaitoja.

Konepäällikön on pystyttävä toimimaan ja tekemään ratkaisuja itsenäisesti, hätäilemättä ja hermostumatta yllättävissäkin tilanteissa.

Konepäällikön on tultava hyvin toimeen alaistensa kanssa ja osattava toimia yhteistyössä muiden kanssa. Työ aluksissa vaatii sopeutumista pieneen työyhteisöön, jonka kanssa on tultava toimeen sekä työssä että vapaa-aikana.

Työajat asettavat omat ehtonsa perhe- ja muulle sosiaaliselle elämälle. Toisaalta pitkät vapaat antavat myös mahdollisuuden viettää pitkiä aikoja maissa.

Työssä on sopeuduttava myös ajoittain keinuvaan työympäristöön.

Työssä vaaditaan tietotekniikan hallintaa.

Englannin kielen hyvä hallinta on ulkomaanliikenteen työtehtävien hoitamisessa välttämätön. Suomalaisessa merenkulussa myös ruotsin kielen asema on vahva.

 

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) merenkulkuun suuntautuen.

Myös merenkulkualan perustutkinto, vahtikonemestari, antaa valmiuden toimia konepäällikkönä tietyn tyyppisissä aluksissa.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Ylikonemestarin, konemestarin tai alikonemestarin pätevyyskirja riippuen aluksen miehityksestä. Eriasteisiin pätevyyskirjoihin vaaditaan soveltuvien opintojen lisäksi riittävä määrä työkokemusta (Asetus aluksen miehityksestä, laivahenkilökunnan pätevyydestä ja vahdinpidosta.)

 

Palkkaus

Merenkulkualalla työstä maksetaan peruspalkka ja erilaisia lisiä. Konepäällikön peruspalkka määräytyy aluksen konetehon perusteella. Kokonaispalkasta yleensä noin puolet ansaitaan ikä-, vuorotyö-, ilta- ja yötyö- sekä muilla lisillä ja ylityökorvauksilla. Asunto- ja ruokakorvaukset kuuluvat yleensä palkkaukseen. Ylitöillä ansaitaan myös lomaa.

Useimmilla aluksilla on käytössä ns. takuupalkkajärjestelmä, johon sisältyy tietyt lisät ja sovittu määrä ylitöitä. Palkka on kuukausipalkka ja myös vapaajaksolta maksetaan palkkaa samoin perustein. Kansipäällystön ansio vaihtelee alustyypin, aluksen koon, liikennealueen, kansipäällystön lukumäärän sekä mahdollisten ylimääräisten tehtävien mukaisesti. Konepäälliköihin sovelletaan Suomen Konepäällystöliiton työnantajatahojen kanssa solmimia työehtosopimuksia.

 

Työmarkkinatiedot
Meriliikenne

Meriliikenteen eli merenkulun työpaikat ovat varustamoiden laivoissa sekä erilaisissa maatoiminnoissa. Merisektori työllistää yhteensä noin 48 400 henkilöä. Heistä noin 11 800 työskentelee varustamoissa ja muissa merenkulkuun liittyvissä elinkeinoissa, 6 500 satamatoiminnoissa ja 1 500 muissa meriklusteria palvelevissa toiminnoissa (v. 2017).

Suomen Merimies-Unioni SMU ry:hyn kuuluu noin 9 500 jäsentä, joista työelämässä on noin 6 200. He työskentelevät merenkulkuun liittyvissä tehtävissä meri- ja sisävesiliikenteessä tai maissa. Merimiesammateissa toimitaan alusten kansiosastolla, koneosastolla tai talousosastolla, johon kuuluvat ravintolat, keittiöt, myynti ja muut palvelut.

Meriliikenteen työllisyystilanne on hyvä. Osaaville työntekijöille on jatkuvaa tarvetta, jota lisää monen ammattilaisen jääminen eläkkeelle lähivuosina. Ala tulee työllistämään tulevaisuudessakin vakaasti. Merimiesammatit ovat kansainvälisiä, joten ala työllistää suomalaisia merimiehiä kaikkialla maailmassa.

Suomessa on vuosia eteenpäin pula laivakoneinsinööreistä eli eritason pätevyyksiä omaavista laivakonemestareista. Kansipäällystöä, merikapteeneja ja perämiehiä tarvitaan eläkkeelle jäävien tilalle. Miehistön osalta kokeneesta kansi- ja konemiehistöstä on jatkuvasti pulaa. Matkustaja-alusten catering-henkilökuntaa on saatavilla riittävästi. Maailmanlaajuisesti on pulaa kansi- ja konepäällystöstä.

Meriklusteri työllistää merenkulun lisäksi telakoilla ja muun meriteollisuuden palveluksessa, lastinkäsittelylaitteiden valmistajilla, satamissa, satamaoperaattoreilla ja muissa merenkulkuun liittyvissä toiminnoissa. Meriklusterin työllistävä vaikutus ulottuu yhteiskuntaan laajalti, esimerkiksi logistiikka- ja matkailualoille.

Lähinimikkeet

ylikonemestari
insinööri
insinööri (AMK)
vahtikonemestari