Geologi

Johdanto

Geologi tekee tutkimustyötä sekä toimii erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Työhön kuuluu kartoittaa maa- ja kallioperää, etsiä malmeja, tutkia maapallon synty- ja kehityshistoriaa sekä ympäristöasioihin liittyviä tehtäviä. Työpaikkoja on valtiolla ja kunnilla, kaivosyhtiöillä sekä insinööri- ja konsulttitoimistoilla. Ammatissa tarvitaan geologista asiantuntemusta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja pitkäjännitteisyyttä. Kentällä toimiva geologi tarvitsee hyvää peruskuntoa ja erätaitoja.

Työtehtävät

Geologin työhön kuuluu suunnitella, toteuttaa ja johtaa erilaisia tutkimuksia. Tehtäviin kuuluu myös tutkimustulosten tulkintaa ja raportointia. Työtehtävät vaihtelevat työpaikan mukaan.

Geologit kartoittavat maa- ja kallioperää, etsivät malmeja, tutkivat maapallon synty- ja kehityshistoriaa sekä toimivat maa- ja kallioperään liittyvissä ympäristökysymyksissä. Luonnonvarojen, kuten malmien, maa-ainesten ja pohjavesien etsimisen ja kartoittamisen lisäksi geologit toimivat asiantuntijoina niiden hyödyntämisessä.

Geologit tutkivat myös, miten luonnonvarat syntyvät ja ovat alueellisesti jakautuneet sekä miten niitä voidaan hyödyntää kestävästi. Ympäristöongelmien ehkäisy ja hoitaminen kuuluu geologin työhön.

Geologeja toimii myös hallintotehtävissä. Kunnissa geologit hoitavat ympäristö- ja rakennettavuusasioita, joissa geologisen tiedon tarve on kasvussa. He tutkivat mm. maaperän koostumusta ja sen rakennettavuutta.

Yksityisellä sektorilla työtehtävät painottuvat raaka-aineiden tuotantoon ja rakennusgeologian konsultointiin, jolloin tutkitaan geologisten rakenteiden ja ilmiöiden vaikutusta rakentamiseen.

Geologian tutkimuksessa käytetään ja sovelletaan muiden tieteiden, kuten fysiikan, kemian ja biologian käsitteitä, teorioita ja menetelmiä. Kenttätyössä varusteisiin kuuluvat mm. vasara, näytereppu, muistiinpanovälineet, kompassi, kamera, suurennuslasi, kartta ja ilmavalokuvia.

Ammattiin kuuluu paljon kenttätyötä, jolloin työskennellään vaihtelevissa ympäristöissä ja olosuhteissa. Suomalaisia geologeja työskentelee kaikilla mantereilla sademetsistä jäätiköille. Työskentelyn tuloksia käsitellään toimistossa.

Työaika on valtiolla ja kunnilla virka-aika. Kenttätyöhön kuuluu välttämättömänä osana matkustaminen tutkimusalueelle, jolloin työajat vaihtelevat. Geologilla voi olla useampia hankkeita meneillään yhtä aikaa.

 

Työpaikat

Ympäristöhallinto. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristökeskus. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Geologian tutkimuskeskus. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Säteilyturvakeskus (STUK). Liikennevirasto. Yliopistot. Kunnat. Kaivosyhtiöt. Malminetsintäorganisaatiot. Insinööritoimistot. Konsulttitoimistot.

 

Työn vaatimukset

Geologin ammatissa tarvitaan geologista asiantuntemusta, kuten geologisten systeemien ymmärtämistä ja luonnonvarojen tuntemusta.

Erilaiset tutkimusmenetelmät on hallittava sekä kentällä että laboratoriossa.

Ammatti edellyttää kiinnostusta luontoa, maaperää ja kiviä kohtaan.

Geologin on luonnontieteilijänä osattava ajatella loogisesti ja analyyttisesti. Ongelmanratkaisutaidot ovat työssä tarpeen.

Ammatissa tarvitaan kykyä itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn, esimerkiksi näytteiden keräämisessä, kirjaamisessa ja analysoimisessa.

Ryhmätyötaitoja tarvitaan työ- ja tutkimusryhmissä.

Pitkäjännitteisyyttä tarvitaan myös, sillä yksittäiset hankkeet saattavat kestää useita vuosia.

Kentällä toimivalta geologilta edellytetään hyvää peruskuntoa. Luonnossa liikuttaessa tarvitaan erätaitoja, suunnistustaitoja ja jopa kiipeilytaitoja.

Vuorovaikutus- ja kielitaito ovat työssä tarpeen, sillä eteen saattaa tulla neuvottelu paikallisten maanomistajien tai asukkaiden kanssa.

 

Koulutus

Yliopistojen luonnontieteellisellä koulutusalalla voi opiskella geologiaa pääaineena. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on luonnontieteiden kandidaatti.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Geologit ovat yleensä kuukausipalkkaisia.

 

 

Työmarkkinatiedot
Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kaivannaisteollisuus

Kaivosteollisuus työllistää kaivostoiminnassa ja malminetsinnässä suoraan noin 4 500 henkilöä (v. 2016). Ala työllistää kaivosyhtiöiden lisäksi urakoitsijoiden ja alihankkijoiden palveluksessa. Kaivostoiminta tuo työpaikkoja myös syrjäseuduille.

Kaivosteollisuuden toimintaan vaikuttaa erityisesti metallien kysyntä globaaleilla markkinoilla. Talouden suhdanteiden ja hintojen vaihtelut vaikuttavat yritysten kannattavuuteen. Investoinnit malminetsintään ja kaivostoimintaan heijastuvat työllisyystilanteeseen alan yrityksissä.

Kaivosteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusien työntekijöiden tarvetta lisää se, että lähivuosina jää runsaasti henkilöstöä eläkkeelle. Ala tarvitsee esimerkiksi kaivostyöntekijöitä, työnjohtajia, kaivos- ja rikastusinsinöörejä ja kaivosgeologeja.

Työllisyysnäkymät ovat osaajille hyvät myös tulevaisuudessa. Työpaikkojen säilymisen Suomessa takaa korkean osaamistason lisäksi se, että perustoimipaikkoja, kaivoksia ja louhoksia ei voida siirtää ulkomaille.

Ala työllistää välillisesti huomattavasti enemmän. Teknologiateollisuuden metallien jalostus tarvitsee metallimalmeja raaka-aineiksi. Kone- ja metallituoteteollisuus puolestaan valmistaa metalleista koneita ja laitteita, joita vastaavasti tarvitaan kaivostoiminnassa. Rakennusteollisuudelle metallit ja kiviainekset ovat välttämättömiä materiaaleja. Työpaikkoja on myös esimerkiksi tutkimus- ja kehitysyrityksissä sekä logistiikka-alalla.

Ympäristöala

Ympäristöala työllistää valtiolla, kunnilla, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja oppilaitoksissa. Työpaikkoja on lisäksi ympäristöalan yrityksissä, luontoalan yrityksissä ja muiden toimialojen yrityksissä esimerkiksi teollisuudessa. Ala työllistää myös järjestöissä.

Ympäristöalalla työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa johtuen työntekijöiden sijoittumisesta eri sektoreille. Ala työllistää esimerkiksi ympäristön tutkimisen, suunnittelun, käytön, hyödyntämisen ja hoidon tehtäväalueilla.

Työllisyystilanne vaihtelee koulutustaustasta riippuen. Yleisesti ottaen oppilaitoksista on valmistunut enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy erityisesti vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä yliopistoissa ja kunnilla.

Valtio, kunnat ja yliopistot palkkaavat uutta henkilöstöä lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Työpaikkojen syntyminen julkisella sektorilla riippuu uusien virkojen perustamisesta tai avoimeksi tulleiden täyttämisestä. Ympäristöalan ja luontoalan järjestöissä on vain vähän henkilökuntaa.

Ympäristöalan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Niiden työllisyystilanteeseen vaikuttaa alan palveluiden ja tuotteiden kysyntä, joka riippuu talouden suhdanteista ja investoinneista ympäristöön. Ympäristöteknologia on yksi nopeimmin kehittyvistä tekniikan osa-alueista. Sen tarpeisiin vastaaminen edellyttää riittävästi osaavia työntekijöitä.

Ympäristöalaan liittyvä luontoyrittäjyys on pienyritysvaltaista. Alalla toimivat ovat pääasiassa yhden hengen yrityksiä tai perheyrityksiä. Niiden työllisyydelle on tyypillistä kausiluonteisuus ja sivutoimisuus sekä osa-aikainen ja monialayrittäjyys.

Lähinimikkeet

filosofian maisteri
kaivosgeologi
rakennusgeologi
seismologi
tutkija

 

Geologi