Satulaseppä

Johdanto

Satulaseppä korjaa ja huoltaa satuloita ja muita hevosvarusteita. Satulasepät voivat korjata ja myydä myös muita nahkatuotteita. Satulasepät työskentelevät yleensä yrittäjinä. Työssä vaaditaan käsityötaitojen lisäksi hevosen anatomian ja hevosurheilun tuntemusta.

Työtehtävät

Satulaseppä korjaa ja huoltaa ratsastuksessa ja hevosurheilussa käytettäviä satuloita ja muita hevosvarusteita. Tavallisia satulasepän töitä ovat mm. ratsuhevosten satulan rungon tarkistus ja korjaus, satulan toppaus ja sovittaminen hevosen selkään, vastinhihnojen uusiminen sekä työhevosten länkien nahoitukset.

Satulasepät eivät korjaa ainoastaan hevosvarusteita, vaan he voivat korjata ja valmistaa myös muita nahkatuotteita, kuten laukkuja, ratsastussaappaita ja vaikkapa urheiluvarusteita.

Tavallisin korjaustyö on satulatyynyjen uudelleentoppaus. Satulan korjaamisessa on lukuisia käsityövaiheita, kuten esimerkiksi nahan leikkaaminen, ompelu vahvoilla langoilla ja muotoilu. Muotoilussa satulan istuinnahka vedetään kosteana istuinosan yli, jotta se kuivuttuaan pysyisi muodossaan.

Tärkein apuväline korjaustyössä on perinteinen ompelupukki. Satulaseppä käyttää lisäksi työvälineinään vasaraa, erilaisia pihtejä, saksia ja monia muita erikoistyökaluja. Satulasepän työpaja käsittää verstaan ja tavallisesti erillisen myymäläosan.

Nykyisin satulasepän töitä tekevät myös jotkut suutarit muiden töidensä ohella. He ovat kuitenkin saaneet erikoiskoulutuksen satulasepän töitä varten kursseilla, harjoittelemalla satuloita valmistavassa tehtaassa ulkomailla tai oppimalla käytännössä vanhemman ammattiosaajan apuna.

Satuloiden korjaukseen erikoistunut suutari työskentelee suutarinverstaan tapaisessa tilassa, jossa on myös asiakaspalveluun varattu tila. Tämän yhteydessä voi olla erilaista tarvikemyyntiä kengännauhoista avaimenperiin. Usein työskentelytilat ovat suhteellisen ahtaat ja työtä tehdään pääosin seisten.

Suomessa satuloiden valmistaminen on loppunut jo aikoja sitten, ja kaikki myyntiin tulevat satulat ovat tuontitavaraa. Sen sijaan Suomessa valmistetaan edelleen valjaita niihin erikoistuneissa yrityksissä.

Yrittäjänä toimivat satulasepät työskentelevät yleensä liikkeidensä aukioloaikoina, mutta yrittäjän työpäivä ei aina pääty vielä silloin, kun liike suljetaan.

 

Työpaikat

Useimmat satulasepät ovat yrittäjiä, jotka työskentelevät omissa liikkeissään.

 

Työn vaatimukset

Käsillä tekemisen taito on satulasepän ammatin perusedellytys.

Ammatissa on tunnettava hyvin hevosen anatomia sekä osattava käsitellä hevosia.

Satulat hankitaan hevosen koon mukaan, siksi satulasepän on osattava arvioida, millaisen satulan hevonen tarvitsee tai mitä korjattavalle satulalle pitää tehdä.

Työssä on pystyttävä ompelemaan, leikkaamaan ja muotoilemaan hankalia materiaaleja kuten nahkaa, jonka laadulliset tekijät on tunnettava hyvin tarkkaan.

Huolellinen työn jälki vaatii tekijältään kärsivällisyyttä ja tietynlaista kriittistä suhtautumista omaan työhön.

Satulasepän ammatin kaikkien niksien omaksuminen vaatii perinpohjaista ja pitkällistä paneutumista sekä laajaa käytännön kokemusta.

Allergiset henkilöt saattavat saada oireita pölystä, nahasta tai erilaisista työssä käytettävistä liimoista.

 

Koulutus

Suomessa ei varsinaisesti kouluteta satulaseppiä. Satulasepän ammattiin on yleensä kouliinnuttu vanhemman ammattilaisen opissa.

Ypäjän hevosopistossa opetetaan satuloiden ja valjaiden korjaamista.

Suutarin ammattitaidon hankkiminen on hyvä lähtökohta satulasepän työhön.

Ruotsissa satulaseppiä koulutetaan Tärnsjön sadelmakeriskolanissa, jossa koulutus kestää kolme vuotta.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Yksityisyrittäjänä toimivan satulasepän ansiot riippuvat liiketoiminnan kannattavuudesta. Satulasepän työ on hinnoiteltu suutarintyössä yleensä erikoishintaluokkaan.

 

 

Työmarkkinatiedot
Käsityöala

Käsityöala on maamme väkilukuun suhteutettuna merkittävä työllistäjä työllistäen suoraan noin 11 000 henkeä, esimerkiksi muotoilijoita, kultaseppiä jne. Lisäksi käsityöala työllistää välillisesti esimerkiksi käsityötuotteita myyvissä liikkeissä ja matkailualalla sekä opetus- ja neuvontatehtävissä. Käsityötoimialojen työllistävää kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida, mutta todennäköisesti se on kuitenkin yli 15 000 henkeä.

Käsityöläiset työllistyvät pääasiassa käsityöalan yrittäjinä, useimmat omissa toiminimiyrityksissään ammatinharjoittajina. Käsityöala on pienyritysvaltainen toimiala, jolla toimii arviolta noin 9 000 yritystä kun mukaan otetaan sivutoimiset yritykset. Suurin osa alan yrityksistä työllistää yhdestä kahteen ammattilaista. Palkattua henkilökuntaa on vain suurimmilla yrityksillä.

Käsityötuotteiden valmistuksen lisäksi käsityöalan yritysten palveluihin kuuluvat usein esimerkiksi tuotteiden korjaus ja suunnittelu, käsityön ohjaus ja opetus sekä käsityöhön liittyviä elämyspalveluita, esimerkiksi työnäytteitä matkailuun liittyen.

Käsityöläinen joutuu pitkälti itse luomaan oman työpaikkansa. Työllistymiseen vaikuttavat sekä ammattitaito että kyky myydä omia tuotteita ja palveluja. Toiminnan kannattavuuteen ja työllisyyteen vaikuttavat mm. kuluttajien ostokäyttäytyminen ja verotus. Käsityöläiset tekevät toisinaan ammatinharjoittamisen ohessa muuta työtä, joka voi olla esimerkiksi oman alan opetustyötä.

Käsityöalan yritykset toimivat tyypillisesti erilaisissa verkostoissa tehden yhteistyötä joko keskenään tai muiden toimialojen kanssa, joita edustavat esimerkiksi matkailuelinkeino ja tapahtumajärjestäjät. Alihankintatyötä tehdään toisille käsityöalan yrityksille.