Elintarvikekemisti

Johdanto

Elintarvikekemistit työskentelevät tuotesuunnittelun, laadunvarmistuksen ja valvonnan tehtävissä elintarvikealalla. Tehtävänä voi olla myös tutkimus tai markkinointi. Työpaikkoja on elintarviketeollisuudessa, tutkimus- ja valvontalaboratorioissa sekä elintarvikealan oppilaitoksissa. Työssä tarvitaan mm. elintarvikkeiden tuntemusta ja tutkimusmenetelmien hallintaa sekä vastuullisuutta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja ryhmätyöhön.

Työtehtävät

Elintarvikekemisti on elintarviketieteilijä, joka voi työskennellä tuotesuunnittelun tehtävissä elintarviketeollisuudessa, valvontatehtävissä elintarvike-, maatalous- ja ympäristöalojen laboratorioissa, tutkijana tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa tai opettajana elintarvikealan oppilaitoksissa.

Elintarvikekemia liittyy ravinnossa esiintyvien aineiden ja kemiallisten yhdisteiden rakenteisiin, ominaisuuksiin ja reaktioihin. Näiden merkitystä tutkitaan myös elintarvikkeiden laadun varmistamiseksi ja elintarviketurvallisuuden kannalta. Elintarvikekemiassa kehitetään myös alan tutkimusmenetelmiä.

Elintarviketeollisuudessa työtehtäviä ovat tuotesuunnittelu ja laadunvarmistus. Tuotesuunnittelussa on huomioitava monenlaisia tekijöitä. Ruoan tulee olla laadultaan hyvää, terveellistä ja turvallista. Työssä on huomioitava myös valmistettavuuteen, säilyvyyteen ja kustannuksiin liittyviä tekijöitä.

Elintarviketeollisuuden laadunvarmistuksessa huolehditaan erilaisin laboratoriotutkimuksin ja testein siitä, että elintarvikkeiden koostumus on halutunlainen ja asetetut laatuvaatimukset täyttyvät. Raaka-aineiden ja elintarvikkeiden laatua valvotaan eri valmistusvaiheissa, samoin kuumennus-, jäähdytys- ja säilytyslämpötiloja sekä tuotannossa käytettävien koneiden, laitteiden, työvälineiden ja tilojen puhtautta.

Elintarvikealan, maatalousalan ja ympäristöalan tutkimus- ja valvontalaboratorioissa tehtävät liittyvät analytiikkaan, valvontaan ja riskinarviointiin. Työ on erilaisten näytteiden analysointia, joka kohdistuu elintarvikkeisiin, rehuihin, siemeniin, lannoitteisiin ja myös eläintauteihin, mikä tähtää laadun, terveellisyyden ja turvallisuuden varmistamiseen sekä koko elintarvikeketjun turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen.

Valvontatehtävissä voidaan toimia myös esimerkiksi kunnan elintarvike- tai terveystarkastajana. Tehtäviin voi kuulua mm. elintarviketeollisuuden yritysten, kauppojen, ravintoloiden jne. omavalvonnan valvomista, tarkastuskäyntejä ja näytteenottoa.

Tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa tehdään elintarvikealan tutkimusta, joka kohdistuu esimerkiksi elintarvikkeiden rasvoihin, proteiineihin, hiilihydraatteihin, vitamiineihin, kivennäis- ja hivenaineisiin ja antioksidantteihin. Tutkimus voi kohdistua myös elintarvikkeen sisältämiin mahdollisin haitallisiin aineisiin.

Tutkimus voi liittyä myös siihen, miten elintarvikkeet valmistetaan raaka-aineista, ruoan laatuun, hyvään ravitsemukseen, funktionaalisiin elintarvikkeisiin, biotekniikkaan, mikrobien hyötykäyttöön, mikrobiologiseen turvallisuuteen, viruksiin ja bakteereihin, eläin- ja kasvitauteihin, allergeeneihin, tuotannossa käytettävien antibioottien vaikutuksiin ja kemialliseen elintarviketurvallisuuteen kuten lisäaineisiin.

Työhön voi liittyä myös tietopalvelutehtäviä, joissa annetaan neuvontaa. Opetustehtävissä työskennellään elintarvikealan koulutusta antavissa oppilaitoksissa toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista yliopistoihin. Hallintotehtävissä työskennellään esimerkiksi elintarvikealan ja elintarviketurvallisuuden säädösten ja ohjeiden suunnittelun ja kehittämisen parissa.

Tutkimustyötä tehdään laboratorioissa käyttäen apuna erilaisia analysoinnissa tarvittavia välineitä, laitteita ja tietotekniikkaa. Toimistossa laaditaan raportteja. Ammattiin kuuluu sekä itsenäistä työskentelyä että ryhmätyötä ja palavereja. Yhteistyötä tehdään mm. muiden tutkijoiden, tuotannon, alkutuottajien ja viranomaisten kanssa. Työ on yleensä päivätyötä. Ammattiin voi kuulua matkustamista esimerkiksi konferenssien vuoksi.

 

Työpaikat

Elintarviketeollisuus. Elintarvikealan, maatalousalan ja ympäristöalan laboratoriot. Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA. Neuvontajärjestöt. Tutkimuslaitokset. Yliopistot. Oppilaitokset. Kunnat. Valtio.

Työn vaatimukset

Elintarvikekemistin on tunnettava elintarvikkeiden ainesosien rakenteet ja ominaisuudet sekä reaktiot ja vuorovaikutukset.

Työssä tarvittava osaaminen voi olla painottunut esimerkiksi ravitsemustieteeseen, mikrobiologiaan, biokemiaan, elintarviketeknologiaan, tuotekehitykseen, elintarvikkeiden turvallisuuteen, tutkimukseen ja analytiikkaan tai markkinointiin.

Elintarvikekemistin on tunnettava myös muita kemian aloja kuten orgaanista ja analyyttistä kemiaa sekä biokemiaa.

Ammatissa on hallittava alan tutkimusmenetelmät.

Tehtävistä riippuen on tunnettava myös elintarviketeollisuuden sekä maatalouden ja muun alkutuotannon tuotantomenetelmät.

Analysointi, laadunvarmistus, valvontatehtävät ja tutkimustyö edellyttävät tarkkuutta ja huolellisuutta.

Tuotesuunnittelun tehtävissä tarvitaan luovuutta, mutta myös vastuullisuutta elintarviketurvallisuuden takaamiseksi.

Oma-aloitteisuus ja kyky itsenäiseen työskentelyyn ovat tarpeen, mutta myös ryhmätyötaidot.

Erityisesti neuvonta-, koulutus ja opetustehtävissä tarvitaan hyviä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja.

Markkinointitehtävissä tarvitaan asiakaspalveluosaamista ja myyntihenkisyyttä.

Tietotekniikan käyttötaidot ovat tarpeen.

Kansainvälisissä tehtävissä ja yhteyksissä tarvitaan kielitaitoa.

Elintarvikekemistin on seurattava oman alansa kehitystä.

 

Koulutus

Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksella voi opiskella elintarvikekemiaa. Ylempi korkeakoulututkinto on elintarviketieteiden maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on elintarviketieteiden kandidaatti.

Turun yliopiston Biokemian laitoksella voi opiskella biokemiaa, jossa voi suuntautua elintarvikekemiaan. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri. Turun yliopiston Biokemian laitoksella voi opiskella myös biotekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Toimihenkilöillä palkka perustuu alakohtaiseen työehtosopimukseen. Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevien toimihenkilötehtävissä toimivien henkilöiden palkkaus perustuu Elintarviketeollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen.

Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkanosuudesta, joka määräytyy tehtävien vaativuuden mukaan. Henkilökohtainen palkanosuus perustuu työsuoritukseen ja pätevyyteen. Käytössä on kuukausipalkka.

Ylempien toimihenkilöiden palkka sovitaan yleensä henkilökohtaisella työsopimuksella. Palkkaan vaikuttavat mm. työn vaativuus, henkilön pätevyys ja henkilökohtainen työsuoritus.

 

Työmarkkinatiedot
Maatalousala

Maatalous työllistää arviolta noin 58 000 yrittäjää, jotka ovat viljelijöitä ja yhtymien osakkaita. Palkansaajia on noin 17 000. Vakituisesti palkattujen työntekijöiden lisäksi tiloilla työskentelee runsaasti lyhytaikaista työvoimaa. Lähes 90 prosenttia tiloista on perheviljelmiä, jotka työllistävät lähinnä viljelijät ja heidän perheenjäsenensä. Maatalous työllistää välillisesti esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.

Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt, varsinkin kotieläintilojen, samalla kun tilojen koko on kasvanut ja työn tuottavuus parantunut koneellistumisen ja automaation myötä.

Maatalouden työllisten määrä vähenee edelleen lähitulevaisuudessa, mutta suuren eläkepoistuman vuoksi alalle avautuu uusia työpaikkoja. Maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uusia tulijoita tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Lisää työntekijöitä tarvittaisiin etenkin lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.

Maatalouden työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisen ruoan tuotannolle sekä maaseudun pitäminen elinvoimaisena. Maatilojen tuloista yhä merkittävämpi osa saadaan kuitenkin muusta kuin maataloudesta, esimerkiksi maatilojen monitoimisuudesta, muusta yritystoiminnasta ja urakoinneista. Jälkimmäinen työllistää esimerkiksi kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa, energiapuun korjuussa ja metsähakkeen tuotannossa.

Maatalousala

Maatalous työllistää arviolta noin 58 000 yrittäjää, jotka ovat viljelijöitä ja yhtymien osakkaita. Palkansaajia on noin 17 000. Vakituisesti palkattujen työntekijöiden lisäksi tiloilla työskentelee runsaasti lyhytaikaista työvoimaa. Lähes 90 prosenttia tiloista on perheviljelmiä, jotka työllistävät lähinnä viljelijät ja heidän perheenjäsenensä. Maatalous työllistää välillisesti esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.

Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt, varsinkin kotieläintilojen, samalla kun tilojen koko on kasvanut ja työn tuottavuus parantunut koneellistumisen ja automaation myötä.

Maatalouden työllisten määrä vähenee edelleen lähitulevaisuudessa, mutta suuren eläkepoistuman vuoksi alalle avautuu uusia työpaikkoja. Maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uusia tulijoita tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Lisää työntekijöitä tarvittaisiin etenkin lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.

Maatalouden työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisen ruoan tuotannolle sekä maaseudun pitäminen elinvoimaisena. Maatilojen tuloista yhä merkittävämpi osa saadaan kuitenkin muusta kuin maataloudesta, esimerkiksi maatilojen monitoimisuudesta, muusta yritystoiminnasta ja urakoinneista. Jälkimmäinen työllistää esimerkiksi kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa, energiapuun korjuussa ja metsähakkeen tuotannossa.

Elintarviketeollisuuden muut alat

Elintarviketeollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 38 000 henkeä (v. 2017). Eniten henkilöstöä on lihateollisuudessa, leipomoteollisuudessa, meijeriteollisuudessa ja juomateollisuudessa. Muilla elintarviketeollisuuden toimialoilla työskentelee yhteensä noin 10 000 henkeä. Alan yritykset työllistävät tuotantotehtävien lisäksi mm. tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin, hallinnon, viestinnän ja logistiikan tehtävissä.

Suomessa toimii yli 1 700 elintarvikkeita valmistavaa yritystä eri puolilla maata. Monet yrityksistä ovat tärkeitä työllistäjiä paikkakunnillaan ja alueellisesti. Elintarviketeollisuus on pienyritysvaltainen, sillä kaksi kolmasosaa yrityksistä työllistää alle viisi henkilöä. Kuitenkin yli 200 henkilöä työllistäviä yrityksiäkin on noin 30.

Elintarviketeollisuus on vakaa työllistäjä talouden vaihtuvissa suhdanteissa, eikä työntekijöiden tarve ja lukumäärä vaihtele yhtä voimakkaasti kuin monilla muilla aloilla. Elintarviketuotteiden tasainen kysyntä ylläpitää alan työllisyyttä. Työllistävyyteen vaikuttavat silti kotimaisten elintarviketuotteiden kysyntä sekä yleinen taloudellinen tilanne, joka vaikuttaa kulutukseen ja hintatietoisuuteen.

Elintarviketeollisuuden yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Työpaikkoja tulee avoimiksi varsinkin eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Vakituisten työpaikkojen lisäksi monet yritykset työllistävät merkittävästi kausityöntekijöitä sesonkiaikoina. Henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan lähivuosina.

Elintarviketeollisuuden muut alat

Elintarviketeollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 38 000 henkeä (v. 2017). Eniten henkilöstöä on lihateollisuudessa, leipomoteollisuudessa, meijeriteollisuudessa ja juomateollisuudessa. Muilla elintarviketeollisuuden toimialoilla työskentelee yhteensä noin 10 000 henkeä. Alan yritykset työllistävät tuotantotehtävien lisäksi mm. tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin, hallinnon, viestinnän ja logistiikan tehtävissä.

Suomessa toimii yli 1 700 elintarvikkeita valmistavaa yritystä eri puolilla maata. Monet yrityksistä ovat tärkeitä työllistäjiä paikkakunnillaan ja alueellisesti. Elintarviketeollisuus on pienyritysvaltainen, sillä kaksi kolmasosaa yrityksistä työllistää alle viisi henkilöä. Kuitenkin yli 200 henkilöä työllistäviä yrityksiäkin on noin 30.

Elintarviketeollisuus on vakaa työllistäjä talouden vaihtuvissa suhdanteissa, eikä työntekijöiden tarve ja lukumäärä vaihtele yhtä voimakkaasti kuin monilla muilla aloilla. Elintarviketuotteiden tasainen kysyntä ylläpitää alan työllisyyttä. Työllistävyyteen vaikuttavat silti kotimaisten elintarviketuotteiden kysyntä sekä yleinen taloudellinen tilanne, joka vaikuttaa kulutukseen ja hintatietoisuuteen.

Elintarviketeollisuuden yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Työpaikkoja tulee avoimiksi varsinkin eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Vakituisten työpaikkojen lisäksi monet yritykset työllistävät merkittävästi kausityöntekijöitä sesonkiaikoina. Henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan lähivuosina.

Juomateollisuus

Juomien valmistus työllistää yhteensä noin 2 500 henkeä, joista suurin osa työskentelee panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa (v. 2017). Alan yritykset työllistävät tuotantotehtävien lisäksi mm. tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin, hallinnon, viestinnän ja logistiikan tehtävissä.

Suomessa toimii noin 100 juomia valmistavaa yritystä. Monet alan yrityksistä ovat tärkeitä työllistäjiä paikkakunnillaan. Juomien valmistuksessa toimii sekä pieniä, keskisuuria että suuria yrityksiä.

Juomateollisuus on muiden elintarviketeollisuuden alojen tapaan vakaa työllistäjä talouden vaihtuvissa suhdanteissa, eikä työntekijöiden tarve ja lukumäärä vaihtele yhtä voimakkaasti kuin monilla muilla aloilla. Juomien tasainen kysyntä ylläpitää alan työllisyyttä. Työllistävyyteen vaikuttaa erityisesti kotimaisten juomatuotteiden kysyntä.

Juomateollisuuden yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Työpaikkoja tulee avoimiksi varsinkin eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa tarvitaan lisäksi huomattava määrä kausityöntekijöitä kesäsesonkien vuoksi. Juomien valmistuksessa henkilöstömäärä on ollut laskussa.

Juomateollisuus

Juomien valmistus työllistää yhteensä noin 2 500 henkeä, joista suurin osa työskentelee panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa (v. 2017). Alan yritykset työllistävät tuotantotehtävien lisäksi mm. tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin, hallinnon, viestinnän ja logistiikan tehtävissä.

Suomessa toimii noin 100 juomia valmistavaa yritystä. Monet alan yrityksistä ovat tärkeitä työllistäjiä paikkakunnillaan. Juomien valmistuksessa toimii sekä pieniä, keskisuuria että suuria yrityksiä.

Juomateollisuus on muiden elintarviketeollisuuden alojen tapaan vakaa työllistäjä talouden vaihtuvissa suhdanteissa, eikä työntekijöiden tarve ja lukumäärä vaihtele yhtä voimakkaasti kuin monilla muilla aloilla. Juomien tasainen kysyntä ylläpitää alan työllisyyttä. Työllistävyyteen vaikuttaa erityisesti kotimaisten juomatuotteiden kysyntä.

Juomateollisuuden yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Työpaikkoja tulee avoimiksi varsinkin eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa tarvitaan lisäksi huomattava määrä kausityöntekijöitä kesäsesonkien vuoksi. Juomien valmistuksessa henkilöstömäärä on ollut laskussa.

Lihateollisuus

Lihateollisuudessa työskentelee lähes 10 000 henkeä (v. 2017). Alan yritykset työllistävät tuotantotehtävien lisäksi mm. tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin, hallinnon, viestinnän ja logistiikan tehtävissä.

Suomessa toimii noin 200 liha-alan yritystä, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi lihanleikkaukseen, lihavalmisteiden tekemiseen tai ovat mukana koko teurastus- ja jalostusketjussa. Monet yrityksistä ovat tärkeitä työllistäjiä paikkakunnillaan ja alueellisesti. Lihateollisuus on pienyritysvaltainen, sillä noin puolet alan yrityksistä työllistää alle 10 henkeä. Alalla toimii myös keskisuuria yrityksiä ja neljä suurta yritystä.

Lihateollisuus on muiden elintarviketeollisuuden alojen tapaan vakaa työllistäjä talouden vaihtuvissa suhdanteissa, eikä työntekijöiden tarve ja lukumäärä vaihtele yhtä voimakkaasti kuin monilla muilla aloilla. Lihatuotteiden tasainen kysyntä ylläpitää alan työllisyyttä. Työllistävyyteen vaikuttavat kuitenkin kotimaisten lihatuotteiden kysyntä sekä yleinen taloudellinen tilanne, joka vaikuttaa kulutukseen ja hintatietoisuuteen.

Lihateollisuuden yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Työpaikkoja tulee avoimiksi varsinkin eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Lihateollisuudessa tarvitaan runsaasti määräaikaista työvoimaa toukokuusta syyskuuhun sekä joulua ja pääsiäistä edeltävinä aikoina. Henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan lähivuosina.

Lähinimikkeet

analyytikko
elintarviketieteiden kandidaatti
elintarviketieteiden maisteri
elintarviketieteilijä
kehitysjohtaja
kemisti
laadunvarmistaja
laadunvarmistuspäällikkö
laatupäällikkö
laboratoriopäällikkö
markkinointipäällikkö
mikrobiologi
projektipäällikkö
projektisuunnittelija
tuotekehittäjä
tuotekehityspäällikkö
tuotepäällikkö
tuotesuunnittelija
tutkija
tutkimusjohtaja
tutkimuspäällikkö
ylitarkastaja