Energiatekniikan insinööri

Johdanto

Energiatekniikan insinöörit työskentelevät voimalaitoksissa prosessien suunnittelun, käytön valvonnan ja kunnossapidon tehtävissä. He voivat toimia myös energian tuotannon, siirron, jakelun ja käytön tarvitsemien järjestelmien ja laitteiden suunnittelussa ja kehittämisessä, ympäristöystävällisempien energiantuotantotekniikoiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Työpaikkoja on mm. voimalaitoksissa, energiayhtiöissä ja energia-alan laitteita valmistavassa teollisuudessa. Energiatekniikan tuntemuksen lisäksi ammatissa tarvitaan mm. suunnittelu- ja esimiesosaamista sekä yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Energiatekniikkaan suuntautunut insinööri työskentelee monipuolisissa energia-alan tehtävissä, joita ovat mm. energiantuotanto, teollisuuden energiantuotanto sekä energia-alan laitteiden suunnittelu ja valmistus tai markkinointi.

Tehtävänimikkeenä voi olla ammatillisesta suuntautumisesta ja vastuualueesta riippuen esimerkiksi energia-asiantuntija, huoltopäällikkö, kehitysinsinööri, käyttöpäällikkö, prosessisuunnittelija, voimalaitoksen kunnossapitomestari tai ympäristöinsinööri.

Energiantuotannossa energiatekniikan insinöörin työ liittyy energian tuotantoon, siirtoon ja jakeluun. Tehtäviä ovat esimerkiksi voimalaitoksen prosessien suunnittelu sekä käytön valvonta, jossa vastataan energiantuotantolaitoksen toiminnasta tai käytön aikaisesta kunnossapidosta. Työhön liittyy myös tuotannon esimiestehtäviä.

Eri teollisuudenalat kuten sellu-, paperi- ja öljynjalostusteollisuus tarvitsevat paljon energiaa tuotantonsa tarpeisiin. Työnkuvana voi olla käyttötehtävät teollisuuden energiaosastolla, mutta yhtä hyvin myös teollisuuden tuotantolaitoksen päästöjen hallinta.

Tehtävänä voi olla myös energia-alan järjestelmien, laitteiden, laitosten ja prosessien suunnittelu, joka kohdistuu esimerkiksi biomassakattiloihin tai tuulivoimaloihin. Asiantuntemusta tarvitaan myös laitteiden valmistuksessa esimerkiksi kone- ja metallituoteteollisuudessa. Tehtävät voivat liittyä myös LVI-tekniikkaan, jolloin suunnitellaan esimerkiksi teollisuuslaitoksen tai muiden rakennusten lämmitys.

Energiatekniikan insinöörejä työskentelee myös tutkimus- ja kehitystehtävissä, joissa työ kohdistuu energian tuotannossa, siirrossa, jakelussa ja käytössä hyödynnettäviin järjestelmiin tai ympäristöystävällisempien, tehokkaampien, turvallisempien tai taloudellisempien energiantuotantotekniikoiden kehittämiseen. Myös yhteiskunnan energiahuoltotehtävät työllistävät alan insinöörejä.

Energiantekniikan insinööri voi toimia myös energiayhtiön markkinointitehtävissä, joissa pyritään edistämään yrityksen tuotteiden kysyntää ja tunnettuutta sekä hankkimaan uusia asiakkaita ja ylläpitämään vanhoja.

Energiantuotannon käyttötehtävissä työskennellään voimalaitoksen valvomossa ja tuotantotiloissa. Suunnittelua sekä tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään toimistossa. Työvälineinä käytetään tietotekniikkaa ja tietojärjestelmiä sekä prosessien valvonta- ja säätölaitteita. Ammatissa tehdään yhteistyötä yrityksen muun henkilöstön sekä asiakkaiden kanssa. Työtehtävästä riippuen työ voi olla joko päivä- tai vuorotyötä.

Työpaikat

Energiayhtiöt. Voimalaitokset. Teollisuuden energiaosastot. Kone- ja metallituoteteollisuus. Elektroniikka- ja

Työn vaatimukset

Energiatekniikan insinööri työ voi olla painottunut perinteiseen voimalaitostekniikkaan tai uusiutuviin energiantuotannon muotoihin.

Ammatissa on tunnettava energiatekniikkaa, esimerkiksi energiantuotantotekniikoiden prosessi-, laite-, säätö- ja ohjaustekniikoita.

Energiantuotannossa on hallittava voimalaitosten käyttö ja ylläpito tai energiateollisuuden prosessisuunnittelu. Tehtävistä riippuen on hallittava myös laitos- ja laitesuunnittelu.

Kehittämistehtävissä on tunnettava esimerkiksi uusiutuvan energian järjestelmät.

Energiatekniikan insinöörin ammatissa on hallittava myös prosessitekniikkaa, konetekniikkaa, sähkötekniikkaa ja automaatiotekniikkaa.

Ammatissa on huomioitava ympäristöasiat kuten ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat.

Markkinoinnin ja myynnin tehtävissä on osattava kehittää ja tuotteistaa energiatekniikan järjestelmät asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin.

Neuvontatehtävissä tarvitaan asiakaspalvelutaitoja.

Ammatissa tarvitaan johtamistaitoja ja suunnitteluosaamista sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon.

Työssä tarvitaan myös ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Tietotekniikan hallinta on työssä tarpeen.

Kansainvälisissä tehtävissä tarvitaan kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta.

Ammatissa tarvitaan kykyä sopeutua vuorotyöhön.

Vastuu energiantuotannosta sekä prosessien turvallisuudesta työntekijöiden ja ympäristön kannalta edellyttää hyvää stressinsietokykyä.

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella energiatekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).

Yliopistojen teknisissä tieteissä voi opiskella energiatekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Toimihenkilöillä palkka perustuu alakohtaiseen työehtosopimukseen. Palkka muodostuu yleensä tehtäväkohtaisesta palkanosuudesta, joka määräytyy tehtävien vaativuuden mukaan. Henkilökohtainen palkanosuus perustuu työsuoritukseen ja pätevyyteen. Lisäksi voi tulla vielä yrityskohtainen osuus. Tavallisimmin käytössä on kuukausipalkka.

Ylempien toimihenkilöiden palkka sovitaan yleensä henkilökohtaisella työsopimuksella. Palkkaan vaikuttavat mm. työn vaativuus, henkilön pätevyys ja henkilökohtainen työsuoritus.

Yrittäjinä toimivilla ansiotaso määräytyy liiketoiminnan kannattavuuden mukaan.

Työmarkkinatiedot
Energiateollisuus

Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä eri puolilla maata (v. 2017). Henkilöstö työskentelee Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Työpaikkoja on myös kunnallisissa energiayhtiöissä.

Alan työllisyyttä ylläpitää sähkön ja lämmön saannin turvaamisen välttämättömyys kaikissa oloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta energiateollisuus on elintärkeä, minkä vuoksi ala on vakaa työllistäjä myös taloudellisesti huonompina aikoina.

Energia-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työntekijöitä tarvitaan enimmäkseen eläkkeelle jäävien tilalle sekä uusien liiketoimintojen aloittamisten vuoksi. Uusia työntekijöitä tarvitaan kaikilla tehtäväalueilla: sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, verkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähkön myynnissä, asiakaspalvelussa, energiatehokkuusneuvonnassa ja monissa asiantuntijatehtävissä.

Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa. Energiayhtiöt palkkaavat vuosittain noin 800 uutta osaajaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Työntekijöitä tarvitaan lisää erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin. Voimalaitosten, voimaloiden ja verkostojen rakentaminen työllistää suoraan tuhansia henkilöitä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat huomattavat esimerkiksi bioenergian tuotannossa ja kuljetusalalla.

Energiateollisuus

Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä eri puolilla maata (v. 2017). Henkilöstö työskentelee Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Työpaikkoja on myös kunnallisissa energiayhtiöissä.

Alan työllisyyttä ylläpitää sähkön ja lämmön saannin turvaamisen välttämättömyys kaikissa oloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta energiateollisuus on elintärkeä, minkä vuoksi ala on vakaa työllistäjä myös taloudellisesti huonompina aikoina.

Energia-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työntekijöitä tarvitaan enimmäkseen eläkkeelle jäävien tilalle sekä uusien liiketoimintojen aloittamisten vuoksi. Uusia työntekijöitä tarvitaan kaikilla tehtäväalueilla: sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, verkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähkön myynnissä, asiakaspalvelussa, energiatehokkuusneuvonnassa ja monissa asiantuntijatehtävissä.

Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa. Energiayhtiöt palkkaavat vuosittain noin 800 uutta osaajaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Työntekijöitä tarvitaan lisää erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin. Voimalaitosten, voimaloiden ja verkostojen rakentaminen työllistää suoraan tuhansia henkilöitä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat huomattavat esimerkiksi bioenergian tuotannossa ja kuljetusalalla.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 600 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 95 400 ammattilaista (v. 2016). Elektroniikka- ja sähköteollisuus on tärkeä vientiala, jonka tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuus panostaa teollisuuden aloista eniten tutkimus- ja kehitystyöhön.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla. Elektroniikkateollisuuteen lukeutuvat terveysteknologiayritykset arvioivat kuitenkin henkilöstömääränsä kasvavan.

Tietoliikenne on liikevaihdoltaan toimialan suurin alue. Vahvoja kasvualueita ovat esimerkiksi automaatiolaitteet, lääketieteen elektroniikka, pääte- ja verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, säähavaintolaitteet ja -järjestelmät sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa noin 125 000 ammattilaista ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes saman verran (v. 2016). Henkilöstömäärällä mitattuna kone- ja metallituoteteollisuus on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa enemmän kuin yksikään toinen teollisuudenala.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla tai kasvavan hieman.

Näkymät ovat pitkällä aikavälillä myönteiset. Tuotantoa ja työllisyyttä edistää erityisesti uusien koneiden ja laitteiden kysyntä maailman väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä. Tuotteet liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, teollisuuteen, energiantuotantoon ja ympäristöteknologiaan.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa noin 125 000 ammattilaista ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes saman verran (v. 2016). Henkilöstömäärällä mitattuna kone- ja metallituoteteollisuus on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa enemmän kuin yksikään toinen teollisuudenala.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla tai kasvavan hieman.

Näkymät ovat pitkällä aikavälillä myönteiset. Tuotantoa ja työllisyyttä edistää erityisesti uusien koneiden ja laitteiden kysyntä maailman väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä. Tuotteet liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, teollisuuteen, energiantuotantoon ja ympäristöteknologiaan.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Sähköala

Sähköala työllistää arviolta yli 100 000 ammattilaista eri tehtäväalueilla (v. 2017). Sähköalan työpaikkoja on eniten sähköasennus- ja urakointiliikkeissä, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä energiateollisuudessa. Työpaikkoja on myös muilla toimialoilla.

Sähköalan työllisyyttä ylläpitää sähkön saannin ja toimivien sähköteknisten järjestelmien välttämättömyys yhteiskunnan toimintojen sekä esimerkiksi teollisuuden ja kotitalouksien kannalta. Myös sähköturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyvät säädökset sekä niihin liittyvät tarkastukset ja tekniset parannukset edistävät alan työllisyystilannetta.

Sähkö- ja teleurakoisijaliitto STUL ry:n jäsenyrityksissä työskentelee yli 20 000 asentajaa ja noin 4 700 toimihenkilöä. Yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Järjestelmien ja laitteiden asennuksille, ylläpidolle, huollolle ja suunnittelulle on jatkuvaa tarvetta. Sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan käytön lisääntymisen vuoksi sähköasentajien ja insinöörien työllisyys on yleisesti ottaen hyvä. Varsinkin eläkkeelle siirtyvien sähköasentajien ja yrittäjinä toimivien sähköurakoitsijoiden tilalle tarvitaan uusia asentajia.

Sähköalan työllisyyteen vaikuttaa asennustöissä ja suunnittelussa erityisesti rakennusalan toiminnan vilkkaus. Parempina taloudellisina aikoina rakennetaan enemmän, mikä lisää työntekijöiden tarvetta. Korjausrakentaminen sekä teollisuuden asennus- ja huoltotyöt ja esimerkiksi autojen sähköhuoltotyöt työllistävät tasaisemmin.

Sähkötekninen kauppa työllistää maahantuonnissa, tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa. Näiden yritysten työllisyyteen vaikuttaa tuotteiden kysyntä, joka riippuu mm. rakennusalan, sähköteknisiä laitteita valmistavan teollisuuden ja muun teollisuuden tarpeista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 000 henkilöä. Maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut heijastuvat työntekijöiden tarpeeseen viennin määrien sekä tuotteiden ja palveluiden kysynnän kautta. Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Energia-ala on vakaa työllistäjä. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä.

Lähinimikkeet

automaatiosuunnittelija
diplomi-insinööri
energia-asiantuntija
energiakatselmoija
energianeuvoja
huoltopäällikkö
insinööri
insinööri (AMK)
jäteneuvoja
kattilalaitoksen käytön valvoja
kehitysinsinööri
kehityspäällikkö
konesuunnittelija
kylmälaitemyyjä
kylmäsuunnittelija
käyttöinsinööri
käyttöpäällikkö
käytön ja kunnossapidon valvoja
käytön valvoja
laitesuunnittelija
laitossuunnittelija
LVI- ja jäähdytyssuunnittelija
LVI-insinööri
myynti- ja tarjousinsinööri
myynti-insinööri
projekti-insinööri
projektipäällikkö
prosessi-insinööri
prosessisuunnittelija
suunnitteluinsinööri
tarjousinsinööri
tekninen ostaja
tuotannon suunnitteluinsinööri
tuotannonsuunnittelija
tuotantoinsinööri
tuotantopäällikkö
tuotekehitysinsinööri
tutkija
tutkimusinsinööri
voimalaitoksen kunnossapitomestari
ympäristöinsinööri
ympäristöjohtaja
ympäristöpäällikkö