Linja-autonkuljettaja

Johdanto

Linja-autonkuljettaja kuljettaa matkustajia esimerkiksi paikallisliikenteessä ja tilausliikenteessä. Tehtäviin kuuluu ajamisen lisäksi matkustajien neuvomista, lippujen myymistä ja rahdin käsittelyä. Linja-autonkuljettajat työskentelevät yksityisen bussiyrityksen tai kunnallisen liikennelaitoksen palveluksessa. Ammatissa tarvitaan joustavaa palveluasennetta, hyvää ajotaitoa, tarkkuutta ja teknistä osaamista.

Työtehtävät

Linja-autonkuljettajan ammatissa yhdistyvät palveluammatti ja kuljetustyö. Linja-autonkuljettajat kuljettavat matkustajia joko reittien ja aikataulujen mukaan tai asiakkaan tilauksen mukaisesti.

Linja-auto on tärkein joukkoliikennevälineemme, jolla pääsee kattavan reittiverkoston ansiosta melkein kaikkialle. Linja-autonkuljettajia työskentelee haja-asutusalueita palvelevassa vakiovuoroliikenteessä, kaupunkien paikallisliikenteessä, pikavuoroliikenteessä, tilausliikenteessä ja palveluliikenteessä.

Vuoroliikenteessä kuljettajat ajavat maaseudulla tai kaupunkien sisällä tiettyjä linjoja tietyillä reiteillä aikataulujen mukaan. Ajamisen lisäksi tehtäviin kuuluu myös lippujen myyntiä ja kaukoliikenteessä myös rahtitavaran käsittelyä purkuineen ja lastauksineen. Kaupunkiliikenteessä rahtia ei kuljeteta.

Kaupunkiliikenteessä ajetaan työmatka-, asiointi-, koulu- ja vapaa-ajan matkoja. Kuljettajat ajavat lyhyitä reittejä, joilla matkustajia nousee ja poistuu busseista melkein joka pysäkillä. Maaseudulla asiakaskunta muodostuu pääasiassa koululaisista sekä työ- ja asiointimatkustajista.

Pikavuoroliikenne on asutuskeskusten välillä tapahtuvaa liikennettä, jossa pysäkkejä on harvakseltaan. Entistä useammin pikavuoromatka on osa laajempaa matkaketjua, johon kuuluu myös lento- tai laivamatka.

Tilausliikenteessä määränpää, reitit ja aikataulut määräytyvät asiakkaan tilauksen mukaisesti. Matkat voivat olla esimerkiksi kulttuurimatkoja läheisiin kaupunkeihin tai pidempiä kiertomatkoja ulkomaille. Tilausliikenteessä asiakaskunta ja työtehtävät vaihtelevat.

Palveluliikenteessä ajetaan joko joustavia reittejä, jolloin reiteiltä tehdään poikkeamia väljässä aikataulussa matkustajien tarpeiden mukaan, tai sitten kutsuohjattuna liikenteenä, jolloin linja-auto ajaa tiettyä reittiä, mutta lähtee liikkeelle vain, jos kyytiin on tulijoita. Palveluliikenteellä autetaan vaikeasti liikkuvia hoitamaan asioitaan, esimerkiksi vanhuksia ja vammaisia, sekä edistetään syrjäseutujen joukkoliikennettä.

Rahdin kuljettaminen kuuluu kuljettajan työhön maaseudun reittiliikenteessä ja pikavuoroliikenteessä. Kuljettajan tehtäviin kuuluu yleensä myös kuorman lastaus linja-autoasemalla ennen lähtöä, minkä lisäksi hän kirjaa viivakooditekniikalla rahtitavarat. Vastaavasti työhön kuuluu lastin purkaminen määräasemalla.

Työhön kuuluu myös matkalippujen myyntiä ja tarkastamista sekä asiakkaiden opastamista ja neuvomista. Kuljettajilla on yleensä käytössään sähköinen rahastuslaite. Kaupunkiliikenteen busseissa on käytössä myös automaattiset matkakortinlukijat.

Linja-autonkuljettajat työskentelevät seitsemänä päivänä viikossa melkein kaikkina vuorokauden aikoina. Yksittäisten työpäivien pituus vaihtelee työaikalain sekä ajo- ja lepoaikasäännösten puitteissa. Kuljettajan työaika on 80 tuntia kahdessa viikossa. Jos työtä on viikonloppuisin, vapaapäiviä on vastaavasti arkena.

Työpaikat

Bussiyritykset.

 

Työn vaatimukset

Linja-autonkuljettajan työ on palveluammatti, jossa tarvitaan hyvän ajotaidon ja monipuolisen kaluston hallinnan lisäksi joustavaa asiakaspalvelutaitoa.

Kuljettajan on tunnettava aikataulut, reitit, pysäkit ja muut matkustamiseen liittyvät asiat. Työssä tarvitaan joustavuutta sekä kykyä hoitaa vaihtelevia palvelutilanteita.

Kuljettajalta vaaditaan täsmällisyyttä, sillä aikataulut määräävät työtahdin, linja-auton on lähdettävä ja saavuttava perille aikataulun mukaan.

Kuljettajalta vaaditaan tarkkuutta, huolellisuutta ja rauhallisuutta, sillä matkustajien turvallisuus on hänen vastuullaan. Autoa on osattava ajaa rauhallisesti mutta myös taloudellisesti.

Työssä edellytetään hyvää näköä, huomio- ja arviointikykyä sekä nopeita, mutta samalla rauhallisia reaktioita. Paineensietokyky on tärkeä ominaisuus.

Kielitaito on entistä tärkeämpää kuljettajan tehtävissä.

Kuljettajalta vaaditaan myös teknistä osaamista. Hänen on tunnettava auton varusteet, tarvittaessa on myös osattava korjata auton pikkuvikoja.

Autojen tekniikka, rahastuslaitteet ja matkaliput muuttuvat koko ajan, joten omaa ammattitaitoa on kehitettävä jatkuvasti.

Tiukat aikataulut sekä eri vuodenaikojen ja liikenneolojen vaihtelut kuormittavat kuljettajaa henkisesti. Istumatyö ja veto saattavat rasittaa niskaa, selkää ja hartianseutua.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa logistiikan perustutkinnon kuljetuspalveluihin suuntautuen. Tutkintonimike on linja-autonkuljettaja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona.

Kuljettajakoulutusta on mahdollisuus saada myös oppisopimuskoulutuksena, johon kuitenkin vaaditaan linja-autokortti.

Näyttötutkintona voi suorittaa myös linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon. Koulutusta järjestetään ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa.

Linja-autonkuljettajan ammattitutkintoon osallistujalla tulee olla D-luokan ajo-oikeus ja -kortti.

EU-säännös edellyttää uusilta linja-autonkuljettajilta perustason ammattipätevyyskoulutusta ja ammatissa jo toimivilta jatkokoulutusta.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Linja-autonkuljettajalta edellytetään D-ajokorttia. Alle 16-paikkaisen pienbussin, jota käytetään palveluliikenteessä, riittää D1-ajokortti.

 

Palkkaus

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaan palkka määräytyy 2-viikkojakson palkkana. Palkkaan vaikuttaa työkokemus. Päälle tulevat erilaiset lisät, kuten vuoro-, ilta-, yö- ja sunnuntaityölisät. Työehtosopimus on solmittu Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä.

 

 

Työmarkkinatiedot
Tieliikenne

Tieliikenteen työllisyyttä ylläpitää maantiekuljetusten välttämättömyys yhteiskunnan toimintojen sekä tuonnin ja viennin kannalta. Kuljetukset ovat elintärkeitä esimerkiksi teollisuudelle, kaupalle, energiahuollolle, jätehuollolle ja terveydenhuollolle. Tieliikenne on tärkein kuljetusmuoto Suomessa sekä tavaroiden että ihmisten kuljetuksissa. Tieliikenne työllistää kokonaisuudessaan noin 150 000 henkilöä suoraan tai välillisesti (v. 2017).

Tavarankuljetuksissa työskentelee noin 70 000 yhdistelmäajoneuvojen, kuorma-autojen, säiliöautojen ja pakettiautojen kuljettajaa. Lisäksi alalla työskentelee arviolta noin 15 000 terminaali- ja varastotyöntekijää, 8 000 toimihenkilöä ja 1 500 huoltokorjaamotyöntekijää. Kuljetusalan yritykset ovat suurimmaksi osaksi pieniä, sillä noin puolet niistä työllistää alle kymmenen henkilöä. Tavarankuljetuksissa suurin osa on yhden auton yrityksiä.

Henkilökuljetukset työllistävät linja-autoyrityksissä noin 13 000 linja-autonkuljettajaa ja muita alan tehtävissä toimivia. Linja-autoliikenne on pienyritysvaltaista. Bussiyritykset ovat enimmäkseen perheyrityksiä, joilla on tyypillisesti korkeintaan viisi linja-autoa. Työpaikkoja on paljon maaseudulla, mutta noin kolmannes linja-autonkuljettajista työskentelee pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteessä. Matkahuolto työllistää noin 700 henkilöä.

Taksiala työllistää noin 9 000 yrittäjää ja noin 5 000 päätoimista kuljettajaa sekä huomattavan määrän satunnaisesti kuljettajana toimivia. Tavallisimmin taksiyrittäjällä on elinkeinon harjoittamiseen yksi auto.

Tieliikenteen työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Kuljetusalalta jää lähivuosina eläkkeelle suuri määrä kuljettajia. Uusia työntekijöitä tarvitaan vuosittain noin 5 000, joista kuljettajia tavaraliikenteeseen noin 3 000 ja henkilöliikenteeseen noin 1 000, joiden lisäksi vielä muuta henkilöstöä eri tehtäviin. Talouden suhdanteet vaikuttavat tavarankuljetuksen työllistävyyteen etenkin teollisuuden ja rakennusalan tarvitsemien kuljetusten kautta.

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

bussinkuljettaja
kuljettaja

 

 

Linja-autonkuljettaja