Kelloseppä

Johdanto

Kelloseppä huoltaa, korjaa ja myy kelloja sekä muita mittaus- ja tarkkuuslaitteita. Kellosepät työskentelevät kello- ja koruliikkeissä, alan maahantuojien palveluksessa sekä yrittäjinä. Kellojen ja muiden pienten laitteiden korjaamisessa ja huollossa tarvitaan kädentaitoja ja tarkkuutta sekä asiakaspalvelutaitoja.

Työtehtävät

Kelloseppä on erikoistunut suurta tarkkuutta vaativien kellojen, mittauslaitteiden ja vastaavien tarkkuuslaitteiden korjaukseen sekä niiden osien valmistamiseen. Kelloliikkeiden lisäksi kelloja korjataan myös erillisissä kelloverstaissa, joissa tehdään yleensä suurempia huolto- ja korjaustöitä.

Kelloseppä voi toimia pelkästään kellojen korjaajana, jolloin hän tekee työhuoneessaan korjauksia asiakkaanaan oleville kellosepänliikkeille. Kellosepät valmistavat myös kellosepän ja mikromekaanikon työssä tarvittavia tuotteita ja työkaluja.

Kelloliikkeessä työskentelevän kellosepän työ on kellojen ja muiden tuotteiden myyntiä sekä asiakaspalvelua. Tehtäviin kuuluu yleensä myös kellojen huolto ja korjaus. Huollossa yleisin tehtävä on pariston vaihtaminen.

Monesti alan vähittäisliikkeet myyvät kellojen lisäksi koruja sekä muita kulta- ja hopeatuotteita, jolloin kellosepän tulee hallita perusasiat myös mm. korujen korjauksista ja hopeatuotteista.

Työympäristönä on yleensä siisti kello- ja kultasepänalan liike tai työpaja, joka voi sijaita liikkeen takaosassa. Liikkeet ovat usein melko pieniä. Omistajana toimivan kellosepän apuna saattaa olla perheenjäsen tai palkattu myyjä tai kelloseppä.

Mekaanisten kellojen korjaaminen on tyypillistä hienomekaanista tarkkuuskäsityötä pienten välineiden avulla.

Kelloa tai muuta tuotetta korjatessaan kelloseppä istuu työpöydän ääressä käsitellen osia ja pieniä työkaluja lähitarkasteluetäisyydellä. Hän purkaa ensin kellon, minkä jälkeen hän tarkastaa ja puhdistaa sen osat. Osia ei voi aina korjata, jolloin ne on tilattava maahantuojalta tai valmistettava itse.

Kellosepät työskentelevät yleensä liikkeiden aukioloaikoina. Maahantuojan ja tukkuliikkeen palveluksessa olevan kellosepän työ voi olla hyvinkin liikkuvaa, sillä hän tapaa säännöllisesti kelloliikkeiden omistajia ja ulkomailla kellojen valmistajia.

Työpaikat

Kellosepänliikkeet. Kelloliikkeet. Alan maahantuojat. Tukkuliikkeet. Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Yrittäjänä.

Työn vaatimukset

Kellosepältä edellytetään kellojen ja muiden pienten laitteiden valmistamisessa, korjaamisessa ja huollossa tarvitaan suurta tarkkuutta.

Sorminäppäryys, hyvä lähinäkö, keskittymiskyky ja kärsivällisyys ovat tarpeen.

Kellosepän on osattava valmistaa käsityönä kellojen ja muiden laitteiden puuttuvia mekaanisia osia sekä korjaustyössä tarvittavia työkaluja. Monien teollisuustuotteiden ja analyysilaitteiden koon pienentyessä on tarkkuustyö entisestään lisääntynyt.

Kellosepän tulee hallita perusasiat myös korujen korjauksista ja hopeatuotteista.

Ammatissa tarvitaan asiakaspalvelutaitoja. Kellosepänliike on myös pienyhteisö, joten hyvät vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä.

Itsenäisenä yrittäjänä toimiva kelloseppä tarvitsee myös yrittäjyyteen liittyvien asioiden tuntemusta.

Ammatti edellyttää valmiutta uuden oppimiseen ja ammattitaidon kehittämiseen välineiden ja menetelmien kehittyessä.

Suurimmat terveysriskit ovat huonojen työasentojen aiheuttamat rasitusvammat. Myös kiireinen työtahti saattaa uuvuttaa.

Koulutus

Kellosepäksi voi kouluttautua suorittamalla kello- ja mikromekaniikan perustutkinnon kelloalaan suuntautuen.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Kellosepäksi voi kouluttautua Kelloseppäkoulussa sekä Validia Ammattiopistossa.

Kellosepät voivat jatkaa opintojaan Sveitsissä WOSTEP-instituutissa, joka on Sveitsin kelloteollisuuden ylläpitämä. Se järjestää vuosittain kelloseppien jatkokoulutuskursseja.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Yrittäjänä toimivan kellosepän tulot perustuvat liiketoiminnan kannattavuuteen.

Toisen palveluksessa olevien kelloseppien ansiot voivat vaihdella melkoisesti. Alalla on tapana sopia palkasta ja työehdoista työnantajan ja -tekijän kesken. Palkan suuruuteen vaikuttavat ratkaisevasti ammattitaito ja kokemus.

Työmarkkinatiedot
Käsityöala

Käsityöala työllistää suoraan arviolta noin 10 000 ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi muotoilijoita ja kultaseppiä. Työllistävimpiä käsityöaloja ovat huonekalujen valmistus, puusepän ja muiden puutuotteiden valmistus sekä metallin takominen ja metallituotteiden valmistus.

Käsityöala työllistää lisäksi välillisesti esimerkiksi opetus- ja neuvontatehtävissä, käsityötuotteita myyvissä liikkeissä, erilaisia tarvikkeita ja aineita valmistavissa yrityksissä sekä matkailualalla. Käsityötoimialat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteensä arviolta yli 15 000 henkeä.

Käsityöläiset työskentelevät pääasiassa käsityöalan yrittäjinä, useimmat omissa toiminimiyrityksissään ammatinharjoittajina. Käsityötuotteiden valmistuksen lisäksi alan yritysten palveluihin kuuluvat usein esimerkiksi tuotteiden korjaus ja suunnittelu, käsityön ohjaus ja opetus sekä käsityöhön liittyviä elämyspalveluita kuten työnäytteitä matkailuun liittyen. Käsityöläiset tekevät toisinaan ammatinharjoittamisen ohessa muuta työtä.

Käsityöala on pienyritysvaltainen toimiala. Suurin osa alan yrityksistä työllistää yhdestä kahteen ammattilaista, palkattua henkilökuntaa on vain suurimmilla yrityksillä. Pienyritysvaltaisinta toiminta on keraamisten tuotteiden valmistuksessa sekä kellojen ja kultasepäntuotteiden korjauksessa ja vaatteiden valmistuksessa. Alalla toimii myös sivutoimisia ja osa-aikaisia yrittäjiä.

Käsityöläinen joutuu pitkälti itse luomaan oman työpaikkansa. Työllistymiseen vaikuttavat ammattitaito sekä kyky myydä omia tuotteita ja palveluja. Menestystekijöitä ovat korkea laatu, yrittäjän oma persoona ja yrityksen kyky erottautua kilpailijoista sekä kestävät materiaalit, toimitusvarmuus, tuote- ja palvelukehitys ja muotoiluosaaminen. Toiminnan kannattavuuteen ja työllisyyteen vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytyminen ja verotus.

Käsityöalan yritykset toimivat tyypillisesti erilaisissa verkostoissa tehden yhteistyötä joko keskenään tai muiden toimialojen kanssa, joita edustavat esimerkiksi matkailuelinkeino ja tapahtumajärjestäjät. Alihankintatyötä tehdään toisille käsityöalan yrityksille.

Kelloseppä