Sähköasentaja

Johdanto

Sähköasentajat tekevät rakennustyömailla sähkö-, tele- ja muiden järjestelmien asennuksia, korjaavat ja huoltavat sähkölaitteita teollisuus- ja energialaitoksissa ja huoltoliikkeissä sekä työskentelevät alan tuotteita valmistavassa teollisuudessa. Työssä tarvitaan teknistä taitoa ja tarkkuutta sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja ryhmätyötaitoja.

 

Työtehtävät

Sähköurakointiliikkeessä työskentelevä sähköasentaja tekee uudis- ja korjausrakennuskohteissa sähkö-, tele-, atk- ja LVI-järjestelmien sähköasennustöitä. Työtehtäviin kuuluvat myös erilaisten sähkökoneiden ja -laitteiden asennukset sekä jo käytössä olevien sähköjärjestelmien, -koneiden ja -laitteiden korjaus- ja huoltotyöt.

Teollisuuslaitoksessa sähköasentaja asentaa sähkönjakelujärjestelmät, tuotannon ohjaus- ja valvontajärjestelmät sekä tuotantokoneet ja -kojeet käyttökuntoon ja opastaa työntekijöitä koneiden käytössä. Hän vastaa myös laitoksen sähkölaitteiden toiminnasta ja huollosta.

Energiateollisuuden palveluksessa sähköasentaja työskentelee sähkön tuotannon ja jakelun tehtävissä voimalaitoksissa ja sähköverkon rakenteiden parissa. Tehtäviin kuuluu sähköasema-asennuksia, ilmajohto- ja maakaapelitöitä sekä ohjaus- ja suojausjärjestelmien asennuksia.

Sähköteknisiä laitteita valmistavan teollisuuden palveluksessa sähköasentajien (sähkökoneasentajien) työ on sähkömoottoreiden, generaattoreiden, muuntajien ja muiden laitteiden asentamista, kokoamista, huoltamista ja testaamista. Myös asennustyöt asiakkaan tiloissa voivat kuulua työnkuvaan.

Varsinaisen asentamisen lisäksi sähköasentajan työhön kuuluu muun muassa sähköpiirustusten ja asennusohjeiden lukemista sekä asennustarvikeluetteloiden ja aikakaavioiden laatimista.

Sähköasentajan työnkuva on painottunut yhä enemmän laitteita pyörittävän voimavirran asentamisesta erilaisten tiedonsiirto- ja ohjausjärjestelmien asentamiseen. Taloihin asennetaan lisäksi erilaisia hälytysjärjestelmiä. Sähköasentajia toimii myös myynti-, neuvonta- ja opastustehtävissä.

Sähköasentajan työ on itsenäistä, mutta isommat asennustyöt tehdään ryhmätyönä. Ammatissa käytetään sähköasennustyökaluja sekä mittalaitteita ja tarvittaessa myös kannettavaa tietokonetta.

Rakennusten sähköurakoinneissa työtä tehdään sekä ulkona että sisätiloissa työmailla, jotka vaihtuvat usein. Teollisuuslaitoksissa sähköasentaja työskentelee yleensä pääasiassa tuotantotiloissa. Sähkön tuotanto- ja jakelulaitoksissa asennustöitä tehdään myös ulkona. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa työympäristönä on tuotantolaitos.

Sähköasentajan työ on urakointiliikkeissä yleensä päivätyötä, mutta tarvittaessa tehdään ilta- ja ylitöitä. Energia-alalla ja teollisuudessa tehdään myös kaksi- ja kolmivuorotyötä. Työhön kuuluu työantajasta riippuen myös päivystystä.

 

Työpaikat

Sähköurakointiliikkeet. Energiateollisuus. Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Kone- ja metallituoteteollisuus.

 

Työn vaatimukset

Sähköasentajan työssä tarvitaan sähköteknisen osaamisen lisäksi näppäryyttä.

Työtehtävät edellyttävät hyvää hahmottamis- ja keskittymiskykyä sekä tarkkuutta ja huolellisuutta.

Sähköasentajan pitää pystyä työskentelemään itsenäisesti mutta myös ryhmässä. Työssä tarvitaan yhä enemmän asiakaspalvelutaitoja.

Ammattitaitoon kuuluu sähköturvallisuusmääräysten tunteminen ja noudattaminen.

Nopeasti kehittyvä sähkötekniikka edellyttää tietotekniikan hallintaa ja alan kehityksen seuraamista.

Ammatinharjoittajana toimiva sähköasentaja tarvitsee myös yrityksen toiminnan pyörittämiseen liittyvää osaamista, mm. markkinointitaitoja.

Asentaja joutuu toisinaan työskentelemään hankalissa työasennoissa. Rakennuksilla työtä tehdään myös metelissä, pölyssä, kuumassa tai kylmässä ja joskus myös huonossa valaistuksessa.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon sähköasentaja / automaatioasentaja. Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena sekä aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua myös mm. sähköasentajan, sähköverkkoasentajan, automaatioasentajan ja voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinnot sekä automaatioyliasentajan, sähköyliasentajan ja sähköverkkoalan erikoisammattitutkinnot.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sähköturvallisuusalan säädösten mukaan oman alansa sähkö- ja käyttötöitä saa itsenäisesti tehdä vain henkilö, jolla on näihin töihin riittävä ammattitaito. Sähköturvallisuusalan vastuuhenkilöllä (sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja) tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus. Pätevyystodistus annetaan henkilölle, jolla on riittävä sähköalan koulutus, työkokemus ja suoritettu sähköturvallisuustutkinto.

Sähköalan yrittäjäksi ryhtyvän on tehtävä toiminnastaan ilmoitus Turvatekniikan keskukselle (TUKES).

 

Palkkaus

Sähköasentajan palkkaus määräytyy kullakin toimialalla solmitun työehtosopimuksen mukaan. Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin sovelletaan Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välistä työehtosopimusta.

Teknologiateollisuuden sähköteknilliseen teollisuuteen kuuluvien toimipaikkojen tai osastojen tuotannollisen puolen työntekijöihin sovelletaan teknologiateollisuudessa voimassa olevaa pääalan sopimusta.

Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työkohtaiseen palkan osuuteen henkilökohtainen palkan osuus. Työkohtainen palkan osuus määräytyy työn vaativuuden mukaan. Henkilökohtainen palkan osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten pätevyystekijöiden perusteella, jotka ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus.

Toimialasta riippuen noudatetaan esimerkiksi talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta, huolto- ja kunnossapitoalan työehtosopimusta tai energia-alan työehtosopimusta.

 

Työmarkkinatiedot
Energiateollisuus

Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä eri puolilla maata (v. 2017). Henkilöstö työskentelee Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Työpaikkoja on myös kunnallisissa energiayhtiöissä.

Alan työllisyyttä ylläpitää sähkön ja lämmön saannin turvaamisen välttämättömyys kaikissa oloissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta energiateollisuus on elintärkeä, minkä vuoksi ala on vakaa työllistäjä myös taloudellisesti huonompina aikoina.

Energia-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työntekijöitä tarvitaan enimmäkseen eläkkeelle jäävien tilalle sekä uusien liiketoimintojen aloittamisten vuoksi. Uusia työntekijöitä tarvitaan kaikilla tehtäväalueilla: sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, verkon rakentamisessa ja ylläpidossa sekä sähkön myynnissä, asiakaspalvelussa, energiatehokkuusneuvonnassa ja monissa asiantuntijatehtävissä.

Ala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa. Energiayhtiöt palkkaavat vuosittain noin 800 uutta osaajaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Työntekijöitä tarvitaan lisää erityisesti ikääntyvän sähkönjakeluverkon huolto- ja rakennustöihin. Voimalaitosten, voimaloiden ja verkostojen rakentaminen työllistää suoraan tuhansia henkilöitä. Välilliset työllistämisvaikutukset ovat huomattavat esimerkiksi bioenergian tuotannossa ja kuljetusalalla.

Rautatieliikenne

Rautatieliikenne työllistää VR Group konsernissa noin 9 000 eri alojen ammattilaista kolmella eri liiketoiminta-alueella. (v. 2017). VR harjoittaa matkustajaliikennettä rautateillä Pohjolan Liikenteen hoitaessa linja-autoliikennettä. VR Transpoint tarjoaa logistiikkapalveluita rautateillä ja maanteillä työllistäen noin 1 500 henkilöä. VR Track vastaa infrarakentamisen liiketoiminnasta ja työllistää noin 1 700 henkilöä.

Suurimpia ammattiryhmiä ovat veturinkuljettajat, ratapihatyöntekijät, autonkuljettajat, konduktöörit, asentajat ja liikenteenohjaajat. VR Groupissa työskentelee myös eri alojen asiantuntijoita, kuten myynnin ja markkinoinnin, talouden, henkilöstöasioiden, viestinnän, ympäristöasioiden, turvallisuuden, lain, IT-palveluiden, kalustotekniikan sekä infrarakentamisen ja suunnittelun asiantuntijoita.

Työllisyystilanne on vakaa, ja VR Group rekrytoi uutta henkilöstöä tarpeen mukaan. Eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Erityisesti tarvitaan veturinkuljettajia, konduktöörejä, ratapihatyöntekijöitä ja asentajia. Määräaikaisia työntekijöitä on eniten kesäaikaan VR Trackin radanrakennus- ja kunnossapitotöissä.

Liikennevirasto vastaa Suomen rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja kunnossapidosta. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi puolestaan valvoo ja kehittää rautatieturvallisuutta ja rautatiejärjestelmän toimivuutta. Rautatieliikenteen virastojen asiantuntijatehtäviin rekrytoidaan uusia työntekijöitä tarpeen mukaan, lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle.

Talonrakennusala

Talonrakennusala työllistää noin 135 000 työntekijää, toimihenkilöä ja yrittäjää uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuttamisessa. Noin kolmasosa rakennustyömailla työskentelevistä on pääurakoitsijoiden palveluksessa, loput aliurakoitsijoiden tai vuokratyönantajien palkkalistoilla. Ala on pienyritysvaltainen.

Talonrakennusalan työllisyyttä ylläpitää uudisrakentaminen, jossa rakennetaan uusia asuinrakennuksia ja muita rakennuksia. Korjausrakentaminen työllistää yhä enemmän. Vanhempaa rakennuskantaa pidetään kunnossa esimerkiksi peruskorjauksin, minkä lisäksi rakennuksille tehdään perusparannuksia ja uudistamista.

Rakennusala on suhdanneherkkä työllistäjä. Talouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat nopeasti rakentamisen määriin, ja sitä kautta työntekijöiden tarpeeseen. Rakennustoiminnan vilkastuessa alalle tarvitaan enemmän työntekijöitä. Työllisten määrä vaihtelee myös vuodenaikojen mukaan, sillä rakennustoiminta on osittain kausiluonteista. Työttömyyttä esiintyy yleensä eniten talvisin, vähiten kesäisin ja syksyisin.

Ammattitaitoisten työntekijöiden tarvetta lisää lähivuosina monien työntekijöiden ja toimihenkilöiden siirtyminen eläkkeelle.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 600 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 95 400 ammattilaista (v. 2016). Elektroniikka- ja sähköteollisuus on tärkeä vientiala, jonka tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuus panostaa teollisuuden aloista eniten tutkimus- ja kehitystyöhön.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla. Elektroniikkateollisuuteen lukeutuvat terveysteknologiayritykset arvioivat kuitenkin henkilöstömääränsä kasvavan.

Tietoliikenne on liikevaihdoltaan toimialan suurin alue. Vahvoja kasvualueita ovat esimerkiksi automaatiolaitteet, lääketieteen elektroniikka, pääte- ja verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, säähavaintolaitteet ja -järjestelmät sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Sähköala

Sähköala työllistää arviolta yli 100 000 ammattilaista eri tehtäväalueilla (v. 2017). Sähköalan työpaikkoja on eniten sähköasennus- ja urakointiliikkeissä, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä energiateollisuudessa. Työpaikkoja on myös muilla toimialoilla.

Sähköalan työllisyyttä ylläpitää sähkön saannin ja toimivien sähköteknisten järjestelmien välttämättömyys yhteiskunnan toimintojen sekä esimerkiksi teollisuuden ja kotitalouksien kannalta. Myös sähköturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyvät säädökset sekä niihin liittyvät tarkastukset ja tekniset parannukset edistävät alan työllisyystilannetta.

Sähkö- ja teleurakoisijaliitto STUL ry:n jäsenyrityksissä työskentelee yli 20 000 asentajaa ja noin 4 700 toimihenkilöä. Yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Järjestelmien ja laitteiden asennuksille, ylläpidolle, huollolle ja suunnittelulle on jatkuvaa tarvetta. Sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan käytön lisääntymisen vuoksi sähköasentajien ja insinöörien työllisyys on yleisesti ottaen hyvä. Varsinkin eläkkeelle siirtyvien sähköasentajien ja yrittäjinä toimivien sähköurakoitsijoiden tilalle tarvitaan uusia asentajia.

Sähköalan työllisyyteen vaikuttaa asennustöissä ja suunnittelussa erityisesti rakennusalan toiminnan vilkkaus. Parempina taloudellisina aikoina rakennetaan enemmän, mikä lisää työntekijöiden tarvetta. Korjausrakentaminen sekä teollisuuden asennus- ja huoltotyöt ja esimerkiksi autojen sähköhuoltotyöt työllistävät tasaisemmin.

Sähkötekninen kauppa työllistää maahantuonnissa, tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa. Näiden yritysten työllisyyteen vaikuttaa tuotteiden kysyntä, joka riippuu mm. rakennusalan, sähköteknisiä laitteita valmistavan teollisuuden ja muun teollisuuden tarpeista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 000 henkilöä. Maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut heijastuvat työntekijöiden tarpeeseen viennin määrien sekä tuotteiden ja palveluiden kysynnän kautta. Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Energia-ala on vakaa työllistäjä. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä.

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

asentaja
hissiasentaja
teollisuuden sähköasentaja
sähkökoneenasentaja
sähkölaitosasentaja
automaatioasentaja