Mekatroniikka-asentaja kokoaa ja asentaa metallituoteteollisuuden kojeita ja laitteita, joiden mekaanisia toimintoja ohjataan elektroniikan ja tietotekniikan avulla. Tehtäviin voi kuulua myös huoltoa ja korjausta. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten kokoonpano-osastojen lisäksi työtä tehdään asennuskohteissa. Ammatissa tarvitaan kone- ja metallitekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan osaamista ja yhteistyötaitoja.
Mekatroniikka-asentaja työskentelee kone- ja metallituoteteollisuudessa kooten ja asentaen erilaisia kojeita ja laitteita, joille on ominaista se, että niiden mekaanisia toimintoja ohjataan elektronisesti ja tietotekniikan avulla.
Mekatronisia laitteita ovat esimerkiksi kaupan kassalaitteistot ja pullonpalautuskoneet, hissit, tehtaiden pakkauslinjat, automaattitrukit, nosturit, teollisuusrobotit ja työstökoneet.
Mekatroniikka-asentaja kokoaa laitteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Tehtäviin kuuluu koneiden kaapeloinnit, elektronisten osien asentamiset ja tarvittaessa laitteen osien työstäminen työstökoneilla.
Laitteiden liikesuunnat, niiden pituudet ja kestot on myös säädettävä, jonka jälkeen laitetta testataan ja koekäytetään. Mekatroniikka-asentaja tekee myös laitteiden viimeistelyyn liittyvät mittaukset ja vastaa osaltaan laadunvalvonnasta. Myös laitteiden huolto- ja korjaustyöt kuuluvat tehtäviin.
Työssään mekatroniikka-asentaja käyttää sähkö- ja mekaanisen asennuksen työkaluja, työstökoneita, mittalaitteita ja tietotekniikkaa sekä konepiirustuksia ja työohjeita.
Kokoonpano- ja asennustehtävissä työskennellään usein ryhmässä. Työympäristö on tyypillisesti joko kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksen kokoonpano-osasto tai asennuskohde, joka vaihtelee riippuen asiakkaista ja tuotteista. Työ on tyypillisesti päivätyötä.
Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset.
Mekatroniikka-asentajalta edellytetään kone- ja metallitekniikan lisäksi myös sähkö- ja automaatiotekniikan tuntemusta sekä tietotekniikan osaamista.
Ammatissa on osattava käyttää valmistuksessa, asennuksessa, kokoonpanossa ja huollossa käytettäviä metalli- ja sähkötyökaluja sekä koneita ja laitteita.
Työohjeiden ja laitepiirustusten lukutaito on tarpeen.
Työ edellyttää suunnittelu- ja järjestelykykyä sekä vastuullisuutta.
Ammatissa on kyettävä sekä itsenäiseen työskentelyyn että ryhmätyöhön.
Työntekijältä vaaditaan asiakaspalveluasennetta.
Tekniset ohjeet ovat usein esimerkiksi englanniksi. Kielitaitoa tarvitaan erityisesti matka-asennuksissa.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kone- ja metallialan perustutkinnon, jossa voi suuntautua automaatiotekniikkaan ja kunnossapitoon. tutkintonimike on automaatioasentaja / kunnossapitoasentaja.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon automaatioasentaja / sähköasentaja.
Perustutkinnot voidaan suorittaa myös oppisopimuksella sekä näyttötutkintona aikuiskoulutuksessa.
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua mm. hissiasentajan ja automaatioasentajan ammattitutkinnot ja automaatioyliasentajan erikoisammattitutkinto.
Palkkaus perustuu työehtosopimukseen, joka määräytyy sen mukaan, minkä työnantajan palveluksessa työskennellään.
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä noudatetaan Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä laadittua Teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välistä työehtosopimusta sovelletaan puolestaan Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä työskenteleviin sähköalan työntekijöihin.
Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkan osuus työntekijän työkohtaiseen palkan osuuteen. Työntekijän työkohtainen palkan osuus määräytyy työn vaativuuden mukaan. Henkilökohtainen palkan osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten pätevyystekijöiden perusteella, jotka ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus.
Käytettäviä palkkaustapoja ovat aikapalkkaus (kuukausi- tai tuntipalkka) ja suorituspalkkaus (suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkka).
Huolto- ja kunnossapitoalan työehtosopimusta sovelletaan puolestaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden työsuhteissa, jotka työskentelevät erilaisissa kiinteistöjen ja teollisuuden ylläpito-, huolto- ja kunnossapitotehtävissä. Työehtosopimus on solmittu Sähköalojen ammattiliitto ry:n kanssa.
Elektroniikka- ja sähköteollisuudella on henkilöstöä Suomessa 54 000 ja tytäryrityksissä ulkomailla 157 000 henkeä . Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 290 000 henkilöä. Teknologiateollisuuden merkitystä työllistäjänä lisää entisestään se, että jokaisen työpaikan välillinen työllisyysvaikutus on noin 1,5-kertainen muilla toimialoilla.
Rekrytointi on vilkastumassa teknologiateollisuuden yrityksissä johtuen erityisesti eläköitymisen aiheuttaman poistuman korvaamisesta. Vuosittainen rekrytointitarve on lähitulevaisuudessa yhteensä jopa 6 800 uutta osaajaa.
Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä tietotekniikka-alalla henkilöstömäärän kasvu on suhteellisesti suurinta palvelutuotannon tiiminvetäjätehtävissä sekä asiakastuen, ylläpidon ja kunnossapidon tehtävissä. Kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten myynti- ja markkinointitehtävissä sekä tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä.
Tehtävien vaativuustason noususta johtuen korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.
Kone- ja metallituoteteollisuusKone- ja metallituoteteollisuudella on henkilöstöä Suomessa 125 000 ja tytäryrityksissä ulkomailla noin 100 000 henkeä. Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 290 000 henkilöä. Teknologiateollisuuden merkitystä työllistäjänä lisää entisestään se, että jokaisen työpaikan välillinen työllisyysvaikutus on noin 1,5-kertainen muilla toimialoilla.
Rekrytointi on vilkastumassa teknologiateollisuuden yrityksissä johtuen erityisesti eläköitymisen aiheuttaman poistuman korvaamisesta. Vuosittainen rekrytointitarve on lähitulevaisuudessa yhteensä jopa 6 800 uutta osaajaa.
Kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten myynti- ja markkinointitehtävissä sekä tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä tietotekniikka-alalla kasvu on suhteellisesti suurinta palvelutuotannon tiiminvetäjätehtävissä sekä asiakastuen, ylläpidon ja kunnossapidon tehtävissä.
Tehtävien vaativuustason noususta johtuen korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.
asentaja
kunnossapitoasentaja
hissiasentaja
automaatioasentaja
sähköasentaja
