Agronomi

Johdanto

Agronomit työskentelevät maatalouden asiantuntija-, neuvonta- ja kehitystehtävissä mm. valtiolla, kunnilla ja maatalousalan järjestöissä. Ammatissa toimiminen edellyttää oman erikoisalan hyvää hallintaa ja säädösten tuntemusta sekä organisointitaitoja, hyviä viestintätaitoja ja vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Agronomit työskentelevät maatalouden asiantuntija-, neuvonta- ja kehitystehtävissä valtiolla, kunnilla, järjestöissä ja kaupan palveluksessa. Agronomi voi olla erikoistunut esimerkiksi kasvinviljelyyn, puutarhatieteeseen, maatalouseläintieteeseen, talouteen, teknologiaan tai markkinointiin.

Agronomi on arvonimi, mutta sitä käytetään myös ammattinimikkeenä. Agronomin ammattinimike voi olla esimerkiksi ylitarkastaja, kehityspäällikkö, jalostusagronomi, neuvonta-agronomi, toiminnanjohtaja, ylijohtaja, markkinointipäällikkö, tuotekehittäjä ja tuotantopäällikkö.

Maaseutuhallinnon viranomaistehtäviin kuuluu maatalousasioiden ohjausta ja valvontaa. Agronomit hoitavat mm. tuki-, avustus-, korvaus- ja lupa-asioita. Kuntasektorin tehtävät painottuvat suunnitteluun ja kehittämiseen sekä ohjaukseen ja neuvontaan. Agronomit käyvät myös tiloilla tutustumassa tilanteeseen paikan päällä ja arvioimassa sitä. Monet agronomit toimivat itsekin osa-aikaisina viljelijöinä.

Muissa julkisen sektorin tehtävissä, esimerkiksi ministeriöissä, korostuvat asiantuntija- ja lainvalmistelutehtävät sekä suunnittelu- ja kehittämistehtävät. Kansainväliset tehtävät edellyttävät laaja-alaista tai hyvin erikoistunutta osaamista. Agronomit voivat työskennellä myös kehitysyhteistyötehtävissä.

Neuvonta-agronomit työskentelevät järjestöissä, kuten ProAgriassa, joissa he toimivat erityisalan asiantuntijoina ja neuvojien esimiehinä. Lisäksi he tekevät itsekin käytännön neuvontatyötä ja järjestävät neuvontatilaisuuksia.

Agronomeja työskentelee myös maatalousalan tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä, jolloin työ voi kohdistua esimerkiksi rehujen ja elintarvikkeiden kehittämiseen, toiminnan tehostamiseen tai ympäristöasioihin.

Opetustehtävät työllistävät agronomeja luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusta antavissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Agronomit työskentelevät sekä itsenäisesti että ryhmissä varsinkin kehittämistehtävissä. Työhön kuuluu myös kokouksia ja palavereja. Neuvonta- ja koulutustyössä työskennellään ihmisten kanssa. Agronomit ovat itse usein esimiesasemassa.

Agronomien työ on pääasiassa toimistotyötä, mutta tehtäviin kuuluu myös neuvontatilaisuuksien järjestämistä ja tiloilla käymistä, joten työympäristö vaihtelee. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa.

Työaika on tyypillisesti virka-aika tai toimistotyöaika, mutta koulutus- ja neuvontatilaisuuksien vuoksi työtä saatetaan tehdä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Työn vuoksi joudutaan liikkumaan paljon paikasta toiseen.

Agronomi on arvonimi, jonka Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta voi myöntää anomuksesta opiskelijalle, joka on suorittanut maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon sekä maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon tietyissä pääaineissa, kuten kasvintuotantotieteet tai kotieläintiede.

Työpaikat

Valtio. Maa- ja metsätalousministeriö. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Maaseutuvirasto Mavi. Maatalousalan järjestöt. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. ProAgria. Elintarviketeollisuus. Rehuteollisuus. Kaupan ala. Tutkimuslaitokset. Yliopistot. Ammattikorkeakoulut. Oppilaitokset. Kunnat ja kuntayhtymät. Pankit. Vakuutusyhtiöt. Media.

Työn vaatimukset

Agronomin työ on asiantuntija-, neuvonta- ja kehittämistehtäviä, jotka edellyttävät oman erikoisalan hyvää hallintaa.

Ammatissa tarvitaan hyvää laintuntemusta. Agronomin on toimittava lakien ja määräysten mukaan ja osattava soveltaa niitä erilaisiin tilanteisiin.

Agronomit tarvitsevat organisointi- ja johtamistaitoja.

Erityisesti neuvontatyössä tarvitaan hyviä suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja.

Ammatissa tarvitaan itsenäistä työskentelyotetta, oma-aloitteisuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Päätöksentekokyky on myös tarpeen.

Agronomin työssä tarvitaan sosiaalisuutta ja vuorovaikutustaitoja sekä neuvottelutaitoja.

Kansainväliset tehtävät edellyttävät hyvää kielitaitoa.

Ammatissa on oltava halukas oppimaan ja omaksumaan uusia asioita, koska esimerkiksi maatalouden tukijärjestelmät muuttuvat usein, teknologian kehitys on nopeaa ja maatalouden haasteet kasvavia.

Koulutus

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, sekä alemman korkeakoulututkinnon maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti useissa eri pääaineissa.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Toimihenkilöillä palkka perustuu alakohtaiseen työehtosopimukseen. Palkka muodostuu yleensä tehtäväkohtaisesta palkanosuudesta, joka määräytyy tehtävien vaativuuden mukaan. Henkilökohtainen palkanosuus perustuu työsuoritukseen ja pätevyyteen. Tavallisimmin käytetään kuukausipalkkaa.

Ylempien toimihenkilöiden palkka sovitaan yleensä henkilökohtaisella työsopimuksella. Palkkaan vaikuttavat mm. työn vaativuus, henkilön pätevyys ja henkilökohtainen työsuoritus.

Työmarkkinatiedot
Maatalousala

Maatalous työllistää arviolta noin 58 000 yrittäjää, jotka ovat viljelijöitä ja yhtymien osakkaita. Palkansaajia on noin 17 000. Vakituisesti palkattujen työntekijöiden lisäksi tiloilla työskentelee runsaasti lyhytaikaista työvoimaa. Lähes 90 prosenttia tiloista on perheviljelmiä, jotka työllistävät lähinnä viljelijät ja heidän perheenjäsenensä. Maatalous työllistää välillisesti esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.

Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt, varsinkin kotieläintilojen, samalla kun tilojen koko on kasvanut ja työn tuottavuus parantunut koneellistumisen ja automaation myötä.

Maatalouden työllisten määrä vähenee edelleen lähitulevaisuudessa, mutta suuren eläkepoistuman vuoksi alalle avautuu uusia työpaikkoja. Maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uusia tulijoita tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Lisää työntekijöitä tarvittaisiin etenkin lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.

Maatalouden työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisen ruoan tuotannolle sekä maaseudun pitäminen elinvoimaisena. Maatilojen tuloista yhä merkittävämpi osa saadaan kuitenkin muusta kuin maataloudesta, esimerkiksi maatilojen monitoimisuudesta, muusta yritystoiminnasta ja urakoinneista. Jälkimmäinen työllistää esimerkiksi kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa, energiapuun korjuussa ja metsähakkeen tuotannossa.

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

elinkeinoasiamies
jalostusagronomi
kehityspäällikkö
maaseutuasiamies
maatalous- ja metsätieteiden maisteri
maatalouspäällikkö
maataloussihteeri
maataloustarkastaja
markkinointipäällikkö
neuvonta-agronomi
neuvonta-agronomi
toiminnanjohtaja
tuotantopäällikkö
tuotekehittäjä
tutkimusagronomi
ylijohtaja
ylitarkastaja

Agronomi