Kokki

Johdanto

Kokki valmistaa ja suunnittelee ruoka-annoksia ravintolan asiakkaille. Keittiön usein kiireinen työtahti edellyttää ripeyttä ja organisointikykyä. Työssä tarvitaan myös kädentaitoja, mielikuvitusta sekä hyvää väri-, maku- ja hajuaistia. Työpaikkana voi olla esimerkiksi hotelliravintola, korkeatasoinen ruokaravintola, henkilöstöravintola tai etninen ravintola.

Työtehtävät

Kokki valmistaa ravintolan asiakkaille monenlaisia kylmiä ja lämpimiä ruokia. Työhön kuuluu myös erilaisten raaka-aineiden ja puolivalmisteiden esikäsittelyä, käsittelyä ja kypsentämistä.

Ruoanvalmistus tapahtuu pääasiassa keittiössä, mutta toisinaan kokit joutuvat viimeistelemään, esittelemään ja annostelemaan ruokia myös ravintolasalissa. Työn vuoksi on käytävä myös ruoka-ainevarastoissa ja kylmätiloissa.

Kokki osallistuu usein ravintolan lounas- ja á la carte -ruokalistojen sekä ateria- ja annostilausten suunnitteluun.

Kokki huolehtii usein myös tavaratilausten vastaanotosta ja varastoinnista. Ravintolakokille kuuluu myös keittiön puhtaanapitoon liittyviä tehtäviä sekä astioiden pesua. Nykyaikaisen keittiön monia laitteita on osattava käyttää, huoltaa ja puhdistaa.

Työympäristönä voi olla suuri keittiö, jossa työskentelee useita kymmeniä ravintola-ammattilaisia tai pieni ravintola, jossa kokki työskentelee yksin. Työskentelyolosuhteet ovat usein kuumat ja meluisat.

Työ on pääasiassa vuorotyötä, joten työssä ollaan myös viikonloppuisin. Arkivapaat ovat yleisiä. Työ on kiireistä, sillä annokset on saatava asiakkaalle nopeasti.

 

 

Työpaikat

Ravintolakokki voi työskennellä esimerkiksi hotelliravintolassa, korkeatasoisessa ruokaravintolassa, henkilöstöravintolassa, pizzeriassa, etnisessä ravintolassa tai muissa ravintoloissa.

Työn vaatimukset

Kokilta edellytetään perusteellista raaka-aineiden ja ruoka-aineiden sekä valmistusmenetelmien tuntemusta.

Ammatissa tarvitaan myös tarjolle asettelun osaamista sekä asiakaspalvelutaitoja.

Työssä tarvitaan lisäksi kädentaitoja ja hieman taiteellista silmää, mielikuvitusta sekä hyvää väri-, maku- ja hajuaistia.

Kokilta vaaditaan taloudellista ajattelua raaka-aineiden ja ruoka-aineiden käsittelyssä.

Ravintolakokin keskeinen osaamisalue on hygieniaosaaminen eli elintarvikehygienia, käsittely, hygieeniset työtavat, käsihygienia jne. sekä omavalvonta.

Ammatissa on hallittava myös ruoan ja palvelun itsearviointi.

Keittiön usein kiireinen työtahti edellyttää myös ripeyttä sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Nopeasti valmistetun ja tuoreen annoksen tarjoaminen edellyttää töiden organisointikykyä.

Jatkuva seisomatyö rasittaa erityisesti selkää ja jalkoja.

Erilaisille ruoka-aineille ja pesukemikaaleille allergisten on vaikea toimia ammatissa.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto kokiksi suuntautuen.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös ravintolakokin ja suurtalouskokin ammattitutkinto sekä dieettikokin erikoisammattitutkinto.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Henkilöillä, jotka käsittelevät työkseen elintarvikehuoneistossa pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita on oltava elintarvikehygieenistä osaamista osoittava hygieniaosaamistodistus (hygieniapassi). Hygieniaosaamistestejä järjestävät ja osaamistodistuksia myöntävät Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymät, itsenäisesti toimivat osaamistestaajat.

 

Palkkaus

Palkkaus perustuu Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevaan työntekijöiden työehtosopimukseen. Kokoaikatyöntekijälle maksetaan kuukausipalkkaa. Osa-aikatyöntekijälle maksetaan tuntipalkkaa. Ammattinimikkeellä on oma vähimmäistaulukkopalkka, jonka lisäksi tulevat ilta-, pyhä- ja yötyölisät sekä paikkakuntalisä ja mahdolliset kokemus- tai palvelusvuosilisät.

 

 

Työmarkkinatiedot
Ravitsemispalvelut

Ravitsemispalvelut työllistävät ravintoloissa yhteensä noin 67 900 henkilöä. Majoitus- ja ravintolatoiminta työllistää yhteensä noin 82 600 henkilöä, joista majoituspalveluissa työskentelee noin 14 700 henkilöä. Ravintolapalvelut ovat työllistäneet koko ajan enemmän viime vuosina. Alalla työskentelee paljon myös osa-aikaisia työntekijöitä sekä vuokratyöläisiä, koska palvelujen kysyntä vaihtelee sesonkien mukaan.

Ravitsemispalvelut, majoituspalvelut ja niihin läheisesti liittyvä matkailuala ovat hyvin suhdanneherkkiä palvelualoja. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat alan palveluiden ja tuotteiden kysyntään ja siten myös työllisyyteen. Hyvinä taloudellisina aikoina kotitaloudet ja yritysasiakkaat käyttävät enemmän alan palveluja, huonompina taas vähemmän johtuen ostovoiman ja säästämisen vaihteluista.

Ravitsemispalveluja tarjoavat yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työllisyyden kehitys riippuu pitkälti talouden suhdanteiden yleisestä kehityksestä, verotuksesta, kustannustasosta sekä siitä, miten paljon kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat käyttävät alan palveluja.

Ravitsemispalvelut tulevat työllistämään jatkossakin. Alalle työllistymistä edesauttaa vahvan ammattitaidon lisäksi halu työskennellä ihmisten parissa, asiakaspalveluosaaminen, vuorovaikutustaidot, ryhmätyötaidot, oma-aloitteisuus ja kielitaito.

Ravitsemispalveluiden ammattilaisia työskentelee myös esimerkiksi kuntien, seurakuntien ja valtion palveluksessa kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja henkilöstöravintoloissa. Henkilöstön kokonaismäärän uskotaan säilyvän samana johtuen palveluiden jatkuvasta tarpeesta. Ruokailupalveluja hankitaan kuitenkin yhä useammin ostopalveluina alan yrityksiltä.

Lähinimikkeet

keittäjä
ravintolakokki
kylmäkkö
pitokokki
pääkokki
suurtalouskokki

 

Kokki