Luomutuottaja / luomuviljelijä

Johdanto

Luomutuottajat ovat maatalousyrittäjiä, jotka ovat keskittyneet luonnonmukaiseen tuotantoon. Luomutuotantoon kuuluvat kasvi- ja eläintuotanto sekä myös luonnosta saatavat keruutuotteet. Luomuviljelyssä kemiallisten torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden käyttö on kiellettyä. Eläintuotannossa korostetaan eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Ammatissa tarvitaan luomutuotannon tuntemusta, maatilan töiden hallintaa, yrittäjyyteen liittyvää osaamista sekä omatoimisuutta ja markkinointitaitoja.

Työtehtävät

Luomutuottajat harjoittavat luomuviljelyä sekä luonnonmukaista eläintuotantoa. Luonnonmukaisen tuotannon periaatteena on, etteivät tuotteiden valmistusmenetelmät ole haitallisia ympäristölle, eivätkä myöskään ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle ja hyvinvoinnille. Kemiallisten torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden käyttö on kiellettyä, antibioottien ja lisäaineiden käyttö tarkkaan säänneltyä.

Luomuviljelyssä yleisimmät viljelykasvit ovat nurmi ja kaura. Viljelysmaata hoidetaan viljelykierrolla, jossa eri kasvilajit vuorottelevat. Viljelylohkolla viljellään esimerkiksi ensimmäisenä vuonna kauraa, toisena apilaa ja kolmantena vuonna perunaa. Vuoroviljely estää tuholaiskasvustojen pesiytymistä lohkoille. Rikkakasvit ja tuholaiset torjutaan biologisesti luonnollisilla vihollisilla ja mekaanisesti esimerkiksi harauksella ja kitkemisellä.

Vuoroviljelyssä pellon ravinteet riittävät pidemmäksi aikaa, koska jatkuva saman kasvin viljeleminen köyhdyttää maata. Viljelykasvien ravinnetarpeet täytetään palkokasveja sisältävällä viljelykierrolla sekä käyttämällä luonnonmukaisessa tuotannossa syntynyttä lantaa ja kasviainesta.

Luonnonmukaisessa eläintuotannossa kasvatetaan esimerkiksi nautoja, sikoja, lampaita ja kanoja. Eläintuotannossa korostuu eläinten terveys ja hyvinvointi sekä lajinmukainen käyttäytyminen ja vapaa liikkuminen. Ruokinta perustuu luonnonmukaiseen rehuun. Rehukasvien viljely maatilalla monipuolistaa viljelykiertoa, vastavuoroisesti eläimet tuottavat eloperäistä lannoitetta kasvienviljelyn tarpeisiin.

Työhön kuuluvat kasvinviljelyn ja kotieläintuotannon monet tehtävät. Tuotteiden laadunvarmistukset, käsittelyt ja pakkaamiset kuuluvat niin ikään tehtäviin. Metsätöitä tehdään varsinkin talvella. Tehtäviin kuuluvat myös koneiden huolto- ja korjaustyöt sekä tilan rakennusten remontoinnit. Aikaa menee myös erilaisten suunnitelmien tekoon, laskelmiin, ilmoitusten tms. tekemiseen sekä markkinointiin ja myyntiin.

Luomutuottaja voi myös jalostaa tilallaan luomuelintarvikkeita luonnonmukaisesti tuotetuista maataloustuotteista. Tuotteita ovat esimerkiksi leivät, lihajalosteet, marjahillot ja makeutetut jogurtit. Osa pitää myös kotieläimiä, joita matkailijat tulevat katsomaan.

Luomutuottaja työskentelee tilallaan ulkona ja sisätiloissa. Työssä käytetään erilaisia maatalouskoneita ja työvälineitä traktoreista lapioihin ja hevosiin sekä tietotekniikkaa. Tilalla työskentelee usein perheenjäseniä sekä tarvittaessa palkattuja työntekijöitä. Työssä ollaan tekemisissä myös asiakkaiden, toisten maatalousyrittäjien, alan järjestöjen ja matkailijoiden kanssa. Työajat vaihtelevat vuodenaikojen ja kiirehuippujen mukaan.

Työpaikat

Luomutilat.

Työn vaatimukset

Luomutuottajan / luomuviljelijän on hallittava maatilan monet työt ja työvaiheet.

Ammatissa on tunnettava kasvien ja eläinten elintavat ja -vaatimukset.

Luomutuotannon menetelmät on tunnettava.

Luonnonmukaiseen tuotantoon, elintarvikkeisiin ja jalosteisiin liittyvät säädökset ja määräykset on tunnettava.

Asiakaslähtöisyys, markkinointiosaaminen ja yhteistyötaidot ovat työssä tarpeen.

Ammatissa on osattava käyttää erilaisia koneita, laitteita ja työkaluja. Lisäksi on osattava huoltaa ja korjata työkoneita ja -laitteita.

Kannattava maatilan hoito edellyttää tietoja myös talouden hoidosta (kirjanpito, budjetointi tms.).

Tuotannon ja töiden suunnittelu edellyttää pitkäjännitteisyyttä ja järjestelykykyä, jotta työt tulevat ajallaan tehdyiksi.

Maatilan vaihtelevissa töissä tarvitaan omatoimisuutta.

Riittävän hyvä kunto on tarpeen, sillä jotkut työtehtävät ovat fyysisesti raskaita.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa maatalousalan perustutkinnon. Tutkinnossa voi suuntautua mm. eläintenhoitoon (eläintenhoitaja) ja maatilatalouteen (maaseutuyrittäjä).

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnossa voidaan suuntautua luontoalaan, jolloin tutkintonimike on luonto-ohjaaja / luonnonvaratuottaja / luonto- ja ympäristöneuvoja. Poro- ja luontaistalouteen suuntautuen tutkintonimike on porotalousyrittäjä / luontaistalousyrittäjä.

Puutarhatalouden perustutkinnon voi suorittaa esimerkiksi puutarhatuotantoon suuntautuen. Tutkintonimike on puutarhuri.

Perustutkinnot voidaan suorittaa myös aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona sekä suoraan näyttökokeella.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua myös mm. viljelijän ammattitutkinto, tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto, eläintenhoitajan ammattitutkinto, mehiläistarhaajan ammattitutkinto, luonnontuotealan ammattitutkinto ja viljelypuutarhurin ammattitutkinto.

Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto agrologi (AMK) maaseutuelinkeinoihin suuntautuen. Puutarhatalouteen suuntautuen tutkintonimike on hortonomi (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella maataloustieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, ylempi maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

EU-lainsäädännössä määritetään luonnonmukaisen tuotannon vaatimukset. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ja suunnittelee valvontaa sekä valvoo luomuelintarvikkeiden ja luomurehujen valmistajia.

 

Palkkaus

Yrittäjinä toimivien tulot perustuvat liiketoiminnan kannattavuuteen.

Maaseudun Työnantajaliittoon kuuluvien maaseutuelinkeinoja harjoittavien jäsenyritysten palveluksessa olevien työntekijöiden palkkaus perustuu Maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen, joka on solmittu Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja erityisalojen liiton välillä.

Työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka koostuu työn vaativuuden perusteella määräytyvästä työkohtaisesta palkasta, työntekijän pätevyyden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta palkanosasta ja lisien perusteella määräytyvästä osuudesta.

Työmarkkinatiedot
Maatalousala

Maatalous työllistää arviolta noin 58 000 yrittäjää, jotka ovat viljelijöitä ja yhtymien osakkaita. Palkansaajia on noin 17 000. Vakituisesti palkattujen työntekijöiden lisäksi tiloilla työskentelee runsaasti lyhytaikaista työvoimaa. Lähes 90 prosenttia tiloista on perheviljelmiä, jotka työllistävät lähinnä viljelijät ja heidän perheenjäsenensä. Maatalous työllistää välillisesti esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.

Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt, varsinkin kotieläintilojen, samalla kun tilojen koko on kasvanut ja työn tuottavuus parantunut koneellistumisen ja automaation myötä.

Maatalouden työllisten määrä vähenee edelleen lähitulevaisuudessa, mutta suuren eläkepoistuman vuoksi alalle avautuu uusia työpaikkoja. Maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uusia tulijoita tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Lisää työntekijöitä tarvittaisiin etenkin lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.

Maatalouden työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisen ruoan tuotannolle sekä maaseudun pitäminen elinvoimaisena. Maatilojen tuloista yhä merkittävämpi osa saadaan kuitenkin muusta kuin maataloudesta, esimerkiksi maatilojen monitoimisuudesta, muusta yritystoiminnasta ja urakoinneista. Jälkimmäinen työllistää esimerkiksi kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa, energiapuun korjuussa ja metsähakkeen tuotannossa.

Lähinimikkeet

eläintenhoitaja
luomuviljelijä
luomuyrittäjä
maanviljelijä
maaseutuyrittäjä
maatalousyrittäjä
puutarhuri
viljelijä
yrittäjä

 

Luomutuottaja / luomuviljelijä