Kielenkääntäjä

Johdanto

Kielenkääntäjä kääntää vieraskielistä tekstiä äidinkielelleen tai päinvastoin ollen erikoistunut yhteen tai useampaan kieleen. Kielenkääntäjä voi työskennellä mm. asiatekstinkääntäjänä, AV-kääntäjänä tai opetustehtävissä. Työpaikkoja on käännöstoimistoissa, yrityksissä ja valtiolla, mutta monet ovat ammatinharjoittajia. Ammatissa tarvitaan kielitaitoa ja käännöstaitoa sekä yhteistyötaitoja ja omatoimisuutta.

Työtehtävät

Kielenkääntäjä kääntää vieraskielistä tekstiä äidinkielelleen tai päinvastoin. Käännettävät tekstit vaihtelevat kodinelektroniikan käyttöohjeista elokuvien tekstityksiin. Kääntäjä voi olla erikoistunut yhteen tai useampaan kieleen.

Asiatekstinkääntäjät työskentelevät kirjoitetun, sisällöltään asiaperäisen tekstin kanssa, joka ei ole fiktiota eikä kaunokirjallisuutta. Asiatekstinkääntäjät kääntävät esimerkiksi tietokirjallisuutta, käyttöohjeita, vuosikertomuksia, artikkeleita ja erilaisia asiakirjoja.

Monet asiatekstinkääntäjät ovat erikoistuneet joidenkin alojen tekstien kääntämiseen, esimerkiksi kaupan, tekniikan, teollisuuden, talouden, lain tai lääketieteen.

Kielenkääntäjät saattavat tarjota myös konsulttipalveluita oman erityisalansa terminologiaan liittyvissä käännöstehtävissä. Työhön voivat kuulua myös erilaiset tekstin toimittamiseen ja kielentarkistukseen liittyvät tehtävät.

Viralliset kääntäjät ovat hekin asiatekstinkääntäjiä. He tekevät ja vahvistavat laillisesti päteviä käännöksiä, joita yksityishenkilöt ja yritykset tarvitsevat asioidessaan keskenään tai viranomaisten kanssa. Tällaisia tekstejä ovat esimerkiksi viranomaisen antamat päätökset, todistukset ja sopimusasiakirjat.

Av-kääntäjät työskentelevät puolestaan audiovisuaalisten medioiden eli televisio-ohjelmien, elokuvien sekä video- ja dvd-julkaisujen parissa. Tällöin kääntäjän työ kohdistuu tekstityksiin, selostuksiin tai dubbauksiin eli jälkiäänityksiin.

Kääntämisen ja tulkkauksen opettajat (tuntiopettaja, lehtori, professori) kouluttavat yliopistossa tulevia kääntäjiä, tulkkeja ja muita kulttuurienvälisen viestinnän asiantuntijoita. Tehtäviin kuuluu teorian ja ammattikäytäntöjen opettamisen lisäksi mm. tutkielmien ohjausta.

Käännöstieteen tutkijat tekevät käännöstieteellistä perustutkimusta yleensä yliopistossa. Työ lisää tietoa alan peruskysymyksistä ja ilmiöistä, ja hyödyttää siten mm. opetustyötä.

Kielenkääntäjän työhön kuuluu keskeisenä osana tiedonhaku. Tietoa hankitaan eri lähteistä, mm. hakuteoksista ja sanakirjoista sekä arkistoista ja kirjastoista. Tietoja haetaan yhä useammin myös sähköisistä lähteistä kuten internetistä.

Työn sosiaalisuus vaihtelee tehtävistä ja työpaikoista riippuen. Etenkin ammatinharjoittajan työ voi olla yksinäistäkin, mutta työnkuvaan kuuluva yhteydenpito eri alojen asiantuntijoihin ja asiakkaisiin sekä koulutustilaisuudet lisäävät työn sosiaalisuutta. Monet kielenkääntäjät myös tulkkaavat, vaikkakin tulkit ovat oma ammattikuntansa.

Kielenkääntäjät työskentelevät enimmäkseen omissa työhuoneissaan. Freelance-kääntäjät työskentelevät yleensä kotona erillisessä työhuoneessa tai työtilassa. Työhön kuuluu myös käyntejä asiakkaiden luona, kirjastoissa jne.

Työssä käytetään apuna erilaisia sanakirjoja ja hakuteoksia. Tietokone tekstinkäsittely-, kieli- ja käännösohjelmineen on tänä päivänä tavallinen työväline.

Työaika on yrityksissä ja virastoissa normaali toimistotyöaika tai virka-aika. Freelance-kääntäjien ja ammatinharjoittajien työaika on vapaampi, mutta aikatauluihin sidottu. Kääntäjällä voi olla monta käännöstä työn alla yhtä aikaa, mikä saattaa aiheuttaa kiireitä.

Työtehtävien vuoksi saattaa joutua matkustamaan asiakkaiden luokse. Ulkomaanmatkoja edellyttää myös kielitaidon pitäminen ajan tasalla.

 

Työpaikat

Käännöstoimistot. Yritykset. Valtio (ministeriöt). Kunnat. Kansainväliset järjestöt. Yliopistot. Oppilaitokset. Ammatinharjoittajina tai freelancereina omissa yrityksissä.

 

Työn vaatimukset

Kielenkääntäjältä vaaditaan korkeatasoista kielitaitoa ja käännöstaitoa. Sujuvan tekstin kirjoittaminen edellyttää myös hyvää kirjallisen ilmaisun taitoa sekä kielellistä tyylitajua.

Työssä tarvitaan myös vahvaa äidinkielen osaamista, jos käännöstyön toinen kielipari on äidinkieli.

Kääntäjä tarvitsee myös luovuutta, sillä kaikille ilmaisuille ja sanoille ei löydy suoranaista vastinetta toisesta kielestä. Tällaisten vapaiden käännösten tekeminen edellyttää kääntäjältä itseluottamusta ja rohkeutta tehdä itsenäisiä ratkaisuja.

Omatoimisuus ja aktiivisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia kääntäjälle, sillä ammatti edellyttää laajoja taustatietoja eri aloilta sekä ajankohtaisten tapahtumien aktiivista seuraamista. Ammatissa tarvitaan myös yhteistyötaitoja.

Kielitaidon pitäminen ajan tasalla edellyttää ulkomaanmatkoja sekä kielen alkuperämaassa tapahtuvan kielellisen kehityksen seuraamista muutenkin.

Ammatinharjoittaminen edellyttää yritystoiminnan perusteiden tuntemista sekä kykyä markkinoida omia palvelujaan. Oma aktiivisuus on tällöin ratkaisevassa asemassa.

Kielenkääntäjä joutuu joskus työskentelemään kiireessä, mikä saattaa aiheuttaa stressiä. Ammatissa tarvitaankin stressinsietoa, sillä kääntäjän on pystyttävä työskentelemään luovasti stressistä huolimatta.

 

Koulutus

Useimmat kääntäjät ovat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Kääntämistä ja tulkkausta voi opiskella yliopistoissa esimerkiksi Helsingissä, Joensuussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Myös vieraiden kielten koulutusohjelmiin voi sisältyä kääntämisen opintoja.

Kääntämisen ja tulkkauksen erikoisaloja voi opiskella eri tahoilla.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Opetushallituksen yhteydessä toimiva auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta myöntää hakemuksesta oikeuden toimia auktorisoituna kääntäjänä.

Auktorisoiduksi kääntäjäksi voidaan hyväksyä luotettavaksi tunnettu täysi-ikäinen henkilö, jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi ja jolla on kotikunta Suomessa taikka vakinainen asuinpaikka Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja joka on suorittanut auktorisoidun kääntäjän tutkinnon.

Auktorisoidun kääntäjän oikeutta voi hakea seuraavilla kolmella tavalla:
1. Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon hyväksytysti suorittaneen hakemus
2. Korkeakoulututkinnon perusteella auktorisoidun kääntäjän hakemus
3. Virallisen kääntäjän hakemus

 

Palkkaus

Freelance-kääntäjät laskuttavat asiakkaitaan yleensä joko tunti- tai urakkaveloituksella. Heidän saamansa palkkiot vaihtelevat suuresti käännöstyön laajuuden ja siinä vaadittavan kielitaidon mukaan.

 

 

Työmarkkinatiedot
Opetusala

Opetusala työllistää yhteensä noin 100 000 opetusalan ammattilaista, joita ovat esimerkiksi luokanopettajat, aineenopettajat, lehtorit, erityisopettajat, rehtorit, lastentarhanopettajat, opetuksen ja koulutuksen asiantuntijat sekä tutkijat.

Opettajien työpaikat ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, vapaassa sivistystyössä kansalais- ja työväenopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suurin työnantaja opetusalalla, mutta opettajia työskentelee myös yksityisellä opetusalalla ja valtiolla.

Opettajat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin koulutustaan vastaavaan työhön, mutta työllistyminen riippuu omasta koulutuksesta. Varsinkin lastentarhanopettajien, erityisopettajien, harvinaisempien kielten ja matemaattisten aineiden opettajista on pulaa. Työntekijöiden tarpeessa ja työllisyydessä on alueellisia eroja.

Opetusalalla esiintyy myös työttömyyttä esimerkiksi aikuiskoulutuksessa ja yliopistoissa. Työttömyys vaihtelee kausittain siten, että kesällä ja joulun aikaan on enemmän työttömyyttä. Työllistymisessä vaikeinta on uran alku. Esimerkiksi luokanopettajilla vakinaisen viran tai toimen saaminen voi olla hankalaa. Opetusalalla toimitaan myös määräaikaisuuksissa ja sijaisuuksissa.

Opettajia siirtyy lähivuosina paljon eläkkeelle, mikä luo runsaasti työpaikkoja uusille opettajille. Työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, esimerkiksi pienenevät tuntikehykset, tuntiopettajista säästäminen ja oppilasryhmien koon kasvattaminen. Opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.

Tiedotustyö

Viestintäalan järjestöissä ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry:ssä, Viesti ry:ssä, Julkisen alan tiedottajat JAT ry:ssä ja Kirkon tiedotuskeskuksessa on jäseniä yhteensä noin 4 200. Nämä viestinnän ammattilaiset ovat esimerkiksi tiedottajia, viestintäkoordinaattoreita tai viestintäpäälliköitä. He työskentelevät viestintätoimistoissa, konsultteina, viestintäalan yrittäjinä tai eri toimialojen yrityksissä, valtiolla, kunnilla, seurakunnilla tai järjestöissä.

Työllisyystilanne on suhteellisen vakaa yritysten, valtion, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen viestintäyksiköissä. Viestintätoimistoissa työllisyys on herkempää suhdanteille, sillä taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, miten paljon asiakkaat hankkivat palveluja. Viestintäalalla toimitaan myös projektiluonteisissa tehtävissä.

Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, eikä kaikille riitä alan töitä. Varsinkin vastavalmistuneiden työllistyminen voi olla vaikeaa. Viestinnän ammattilaisista yhä useampi tulee työskentelemään muilla toimialoilla kuin viestintäalalla.

Viestintäalan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän moniosaamista sekä kykyä tuottaa sisältöä eri medioihin ja uusimpien tieto- ja viestintätekniikan sovellusten hallintaa. Vahva työkokemus ja koulutus edesauttavat työllistymistä.

Toimistotyö

Toimistotyöt työllistävät eri toimialojen yrityksissä, valtion, kuntien ja seurakuntien virastoissa sekä järjestöissä. Toimistotyötä tekevien sijoittuminen käytännössä lähes kaikkien työnantajien palvelukseen ja eri toimialoille tekee näissä tehtävissä toimivien lukumäärän selvittämisen vaikeaksi.

Toimistotöiden työllisyyttä ylläpitää tehtävien hoidon välttämättömyys käytännön toiminnan kannalta. Esimerkiksi asiakirjoihin, tiedottamiseen, järjestelyihin, hankintoihin ja asiakaspalveluun liittyvät työt on hoidettava, jotta organisaation tai yrityksen toiminta sujuisi. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä ylläpitää myös niiden lakisääteisyys.

Yritykset rekrytoivat toimistotyöntekijöitä tarpeen mukaan. Valtiolla, kunnilla, seurakunnilla ja järjestöissä uusia työntekijöitä palkataan pääasiassa eläkkeelle lähtevien tai uusiin tehtäviin siirtyvien tilalle. Valtio, kunnat ja seurakunnat ovat perustaneet palvelukeskuksia, jotka hoitavat kootusti yksittäisten virastojen ja laitosten henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä.

Toimistopalveluja hankitaan entistä enemmän niitä tarjoavilta yrityksiltä, jotta voidaan keskittyä omaan ydinosaamiseen sekä kustannussyistä. Tilitoimistot ovat erikoistuneet taloushallintoon, henkilöstöpalveluyritykset henkilöstöpalveluihin, minkä lisäksi on toimisto- ja sihteeripalveluja tarjoavia yrityksiä. Ulkoistaminen luo ammattilaisille mahdollisuuksia yritystoimintaan. Toimistotyöhön työllistytään myös henkilöstövuokrauksen kautta.

Toimitustyö

Suomen Journalistiliittoon kuuluu noin 15 000 journalistia (v. 2017). He työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina. Noin 90 prosenttia journalisteista kuuluu Suomen Journalistiliittoon.

Suomen freelance-journalistit ry on Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 1 200 jäsentä. He työskentelevät esimerkiksi eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.

Työpaikkojen määrä lehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt selvästi viime vuosina. Verkkoon tehtävä toimitustyö on työllistänyt suhteessa enemmän. Freelance-työ on yleistynyt, koska kaikille ei riitä vakinaista työpaikkaa. Freelancetoimittaja tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.

Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla.

Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän toimitustyössä, koska vakinaiset työsuhteet vähenevät ja alalle tulee yhä uusia työntekijöitä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä ja alipalkattuja.

Lähinimikkeet

asiatekstinkääntäjä
AV-kääntäjä
diplomikääntäjä
filologi
filosofian maisteri
freelance-kääntäjä
kääntäjä
lehtori
opettaja
sihteeri
suomentaja
suunnittelija
tekninen kirjoittaja
tuntiopettaja
valantehnyt kääntäjä
virallinen kääntäjä
auktorisoitu kääntäjä

 

Kielenkääntäjä