Lämpöyrittäjä

Johdanto

Lämpöyrittäjät työskentelevät lämmön pientuotantoon liittyvissä tehtävissä. Toimenkuvaan voi kuulua sekä bioperäisten raaka-aineiden kuten puun hankintaa polttoaineeksi että lämpölaitoksen käyttöä. Ammatissa tarvitaan bioenergia-alan, metsätöiden ja LVI-tekniikan tuntemusta. Tehtävien hoito edellyttää oma-aloitteisuutta, yrittäjyyteen liittyvää osaamista ja asiakaspalvelutaitoja.

Työtehtävät

Lämpöyrittäjä tuottaa ja myy paikallisille asiakkailleen lämpöä. Lämpöä ostavia asiakkaita ovat kunnat, kotitaloudet ja yritykset. Lämmitettävät kohteet voivat olla teollisuuslaitoksia, suuria kiinteistöjä kuten kouluja tai muutaman pienemmän kiinteistön muodostamia kokonaisuuksia.

Lämpöyrittäjän tehtävät vaihtelevat. Tyypillisesti hän hankkii lämpölaitokselle polttoainetta sekä vastaa laitoksen hoidosta, puhtaanapidosta ja päivystämisestä. Lämpöyrittäjät voivat toimia myös pelkästään energiaraaka-aineen hankkijoina tai lämpökeskuksen hoitajina.

Lämpölaitoksen pääpolttoaineena on yleensä yrittäjän omista metsistä tai lähiseudulta hankittu puu, turve tai peltobiomassat. Myös puunjalostuksen sivutuotteet sopivat polttoaineeksi. Lämpölaitoksen kattiloissa voidaan polttaa eri polttoaineita yhtä aikaa.

Energian hankinnan tehtäviin kuuluu metsissä energiapuun hakkuu, hakkuutähteiden keruu, haketus ja hakkeen kuljetus metsästä lämpölaitokselle. Turvetta käytettäessä tehtäviin kuuluu soilla tehtävä turpeen nosto.

Työ tehdään koneellisesti käyttäen metsäkoneita, energiapuukorjureita, kantojen nostokoneita, hakkuukoneita, siirrettäviä tai kiinteitä hakkureita ja murskaimia sekä traktoreita, hakeautoja ja energiapuuautoja.

Lämpölaitoksessa työtehtäviin kuuluu lämmön tuotannon prosessien valvomista ja ohjaamista sekä mahdollisesti ilmenneiden vika- ja ongelmatilanteiden selvittämistä. Myös huoltotyöt kuuluvat tehtäviin. Suurempien huoltojen tekeminen ja vikojen korjaaminen edellyttää LVI-alan osaamista.

Yrittäjän tehtäviin kuuluu myös toiminnan pyörittämiseen liittyviä tärkeitä tehtäviä, jotka liittyvät esimerkiksi kirjanpitoon, verotukseen, laskentaan, markkinointiin ja myyntiin.

Työtä tehdään tehtävistä riippuen metsissä, soilla, pelloilla, lämpölaitoksissa ja asiakkaiden luona. Työ on periaatteessa päivätyötä, mutta työajoista on tarpeen vaatiessa joustettava, koska lämmöntuotanto ei saa keskeytyä.

Työpaikat

Lämpöyrittäjät työskentelevät omissa yrityksissään.

Lämpöyrittäjät ovat usein maanviljelijöitä, jotka harjoittavat energian tuotantoa vain yhtenä elinkeinonsa osana. Tällöin he harjoittavat myös maataloutta sekä toisinaan myös turvetuotantoa ja metsätaloutta. On kuitenkin myös pelkästään lämpöyrittämiseen erikoistuneita ammattilaisia.

 

Työn vaatimukset

Lämpöyrittäjänä toimiminen edellyttää moniosaamista.

Tehtävien hoito edellyttää mm. bioenergia-alan perustuntemusta sekä metsätalous-, turve- ja maataloustöiden hallintaa.

Lämpölaitoksen käyttö- ja huoltotyöt edellyttävät LVI-alan osaamista.

Erilaisten koneiden ja laitteiden tuntemus ja käyttötaito on välttämättömyys.

Koneita on myös osattava huoltaa.

Oma-aloitteisuus, yhteistyötaidot ja asiakaspalvelutaidot ovat työssä tarpeen.

Kiinnostus luontoa kohtaan on eduksi.

Yrittäjänä toiminen edellyttää monien yrittäjyyteen liittyvien asioiden tuntemusta ja hallintaa. Tällaisia ovat mm. laskentaan, kirjanpitoon, verotukseen, markkinointiin ja myyntiin liittyvät asiat. Myös lainsäädäntöä on tunnettava.

 

Koulutus

Lämpöyrittäjälle soveltuu esimerkiksi toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettava metsäalan perustutkinto.

Tutkinnossa voi suuntautua metsäenergian tuotantoon, jolloin tutkintonimike on metsäenergian tuottaja. Metsätalouteen suuntautuen tutkintonimike on metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, metsäkoneenkuljetukseen suuntautuen metsäkoneenkuljettaja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös bioenergia-alan, metsäkoneenkuljettajan ja metsätalousyrittäjän ammattitutkinnot ja puunkorjuun, metsämestarin erikoisammattitutkinnot.

Toisella asteella voidaan suorittaa myös esimerkiksi talotekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnot.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella metsätaloutta tai metsä- ja puutalouden markkinointia ja suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon metsätalousinsinööri (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa myös tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK). Soveltuvia suuntautumisvaihtoehtoja ovat mm. energiatekniikka, talotekniikka, sähkötekniikka ja automaatiotekniikka sekä logistiikka.

Yliopistoissa voi opiskella teknisiä tieteitä. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi biotuotetekniikkaan, energiatekniikkaan, sähkötekniikkaan ja elektroniikkaan sekä automaatiotekniikkaan ja konetekniikkaan, tuotantotalouteen ja logistiikkaan.

Yliopistoissa voi opiskella myös maatalous- ja metsätieteitä. Ylempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden maisteri.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Kuorma-autokortti (C) ja/tai yhdistelmäajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava ajokortti (E) on työssä tarpeen.

 

Palkkaus

Yrittäjän tulot muodostavat palveluiden ja tuotteiden myynnin mukaan. Ansiotaso riippuu liiketoiminnan kannattavuudesta.

 

 

Työmarkkinatiedot
Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lähinimikkeet

hakkuukoneenkuljettaja
hakkurinkuljettaja
metsäkoneenkuljettaja
metsuri
metsänhoitaja
metsätalouden harjoittaja
metsätalousinsinööri
maanviljelijä
insinööri
diplomi-insinööri
LVI-insinööri
metsäenergian tuottaja
yrittäjä

 

Lämpöyrittäjä