Kulttuurituottaja

Johdanto

Kulttuurituottajat toimivat kulttuurialan monipuolisissa asiantuntijatehtävissä, joissa yhdistyvät kulttuuri ja talous. Tehtäviin kuuluu tyypillisesti erilaisten elämyspalveluiden järjestämistä ja kulttuuriprojektien vetämistä. Tehtävänimikkeenä voi olla esimerkiksi tapahtumatuottaja, toiminnanjohtaja tai projektipäällikkö. Työpaikkoja on kulttuurialan yrityksissä, kunnilla, valtiolla ja järjestöissä. Ammatissa tarvitaan erityisesti kulttuurin tuntemusta, liiketaloudellista osaamista sekä vuorovaikutus- ja organisointitaitoja.

Työtehtävät

Kulttuurituottajat järjestävät erilaisia kulttuuritapahtumia, jotka vaihtelevat konserteista festivaaleihin, teatterikiertueisiin ja urheilutapahtumiin. Kulttuurituottaja voi olla erikoistunut tiettyyn kulttuurialaan, tuotannon alueeseen tai kohderyhmään, esimerkkeinä musiikki, mediatuotanto, nuoriso tai näkövammaiset. Kulttuurituottaja voi myös toimia useilla taiteen alueilla tuottaen palveluita kaikille kohderyhmille.

Käytännössä järjestettävä palvelu riippuu sen tilaavan asiakkaan toiveista. Esimerkiksi yrityksille voidaan järjestää juhlia ja kutsuvierastilaisuuksia. Tehtävänä voi olla myös jonkin kulttuurialan hankkeen tai projektin vetäminen tai yhteistyö muiden toimialojen kanssa esimerkiksi tuotelanseerauksen tai tapahtumamarkkinoinnin muodossa. Merkittävä tehtäväalue on kulttuurivienti, jossa suomalaista kulttuuriosaamista tuotteistetaan ja markkinoidaan maailmalle.

Kulttuurituottaja organisoi ja johtaa palvelun rakentamista tavoitteenaan rakentaa toimiva kokonaisuus useista eri tekijöistä. Hän vastaa siitä, että kulttuuripalvelu suunnitellaan ja toteutetaan hyvin. Työnkuvaan voi kuulua laajempia kokonaisuuksia sekä suppeampia tehtäväalueita riippuen toimeksiannosta, omasta vastuualueesta, ammatillisesta suuntautumisesta ja työkokemuksesta.

Työnkuva on tyypillisesti laaja ja monipuolinen. Tehtäviin kuuluu suunnittelua, tehtävien jakamista ja työvaiheiden etenemisen valvontaa. Kulttuurituottajan on kyettävä pitämään langat käsissään, jotta tapahtuma tai palvelu mahdollistuisi. Tavoitteiden saavuttamiseksi on koko ajan välttämätöntä tietää, missä vaiheessa projektin eri osa-alueet ovat.

Käytännön tehtäviin kuuluu palvelun järjestämiseen liittyviä taloushallinnon tehtäviä kuten kustannuslaskentaa ja budjetin seuraamista, jotta tarkoitukseen hankitut varat riittävät. Rahoituksen hankinta kuuluu sekin kulttuurituottajan toimenkuvaan. Rahoitus hankitaan tapahtumasta tai projektista riippuen eri tahoilta, jotka vaihtelevat yrityksistä ja säätiöistä julkiseen sektoriin.ulttuurituottaja vastaa myös tuotantoa toteuttavien ihmisten ja yritysten valinnasta. Heitä ovat esimerkiksi esiintyjät, esitystekniikan ammattilaiset, markkinoinnin tekijät, ravintolapalveluiden järjestäjät, turvapalveluiden toteuttajat sekä liikennöitsijät.

Kulttuurialalla toimii paljon pieniä yrityksiä ja ammatinharjoittajia, jotka toteuttavat oman osansa projektista alihankintana. Koska toimijoita on useita, työhön kuuluu paljon yhteydenpitoa ja palavereja asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tehtäviin kuuluu mm. tarjouspyyntöjen laatimista, tehtävien ja vastuualueiden jakamista, sopimusten laatimista, palkan tai palkkioiden laskentaa ja maksattamista sekä monenlaisia muita toimistotöitä. Toimenkuvaan kuuluu myös tarvittavien tilojen ja tekniikan hankkiminen, vaadittujen lupien järjestäminen, markkinointi ja myynti tai niiden järjestäminen ja tapahtumasta tiedottaminen.

Tapahtuman järjestämisessä tehtävät voidaan jakaa kolmeen osaan: suunnittelu- ja ennakkotyöt (rahoituksen hakeminen, aikataulutus, budjetin seuranta, tilavaraukset, esiintyjäsopimukset, luvat, tekniset valmiudet, markkinointi ym.), tapahtuman toimeenpano (järjestelyiden seuraaminen ja valvominen, esiintyjien vastaanotto, käytännön organisointi ym.) ja jälkityöt (palkanmaksu, raportointi, tiedotus ym.).

Vaativimmissa asiatuntijatehtävissä työhön kuuluu työelämän kehittämistä ja tutkimustyötä, jotka voivat kohdistua esimerkiksi uusiin liiketoimintakonsepteihin, kustannustehokkuuden parantamiseen tai kulttuuriviennin parissa tehtävään yritysten kehittämiseen ja brändäykseen.

Työympäristöt vaihtelevat toimistolta tapahtumapaikoille ja eri paikoissa pidettäviin tapaamisiin yhteistyökumppaneiden kuten mainostoimiston ammattilaisten, esitystekniikan ihmisten ja viranomaisten kanssa. Tärkeimmät työvälineet ovat tietokone tarvittavine ohjelmistoineen sekä puhelin. Työhön kuuluu myös matkustamista, joten laajemmalla alueella liikuttaessa auto on tarpeen.

Kulttuurituottajan työ on periaatteessa päivätyötä, mutta tarvittaessa työskennellään myös iltaisin ja viikonloppuisin. Työpäivät voivat kiireiden, päällekkäisten projektien ja muutosten vuoksi venyä pitkiksikin. Toisaalta ammatissa on toisinaan mahdollisuus työskennellä joustavasti itselle sopivina aikoina.

Työpaikat

Työpaikkoja on tapahtumatuotantoyrityksissä, mainosalan, media-alan, musiikkialan ja matkailualan yrityksissä sekä kuntien ja valtion kulttuurihallinnossa ja kulttuuri- ja liikuntajärjestöissä. Kulttuurituottajat työskentelevät usein kulttuurialan yrittäjinä tai ammatinharjoittajina.

Työn vaatimukset

Kulttuurituottajan ammatissa tarvitaan moniosaamista kulttuurista talouteen ja tekniikkaan.

Hyvä kulttuurielämän ja taiteen sekä niiden toimijoiden tuntemus on välttämätön.

Kulttuurituottajan on oltava vastuullinen ja täsmällinen.

Työ edellyttää oma-aloitteisuutta ja asiakaspalveluhenkisyyttä.

Ammatissa on seurattava kulttuurin ja eri taiteenalojen ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä sekä kehitettävä omaa ammattitaitoa.

Kulttuurituottajalta edellytetään kulttuurialan tuotannollisten projektien hallintaa sekä tuotantosuunnittelun ja organisoinnin taitoja.

Työssä tarvitaan esimies- ja johtamistaitoja.

Työ edellyttää liiketalouden ja taloushallinnon osaamista, sillä tehtäviin kuuluu esimerkiksi budjetointia, rahoituksen hankintaa ja markkinointia.

Ammatissa on kyettävä ymmärtämään palvelun tilaajan toiveet sekä yleisön odotukset.

Ongelmanratkaisutaidot ovat työssä tarpeen.

Ammatissa tarvitaan hyviä viestintätaitoja sekä selkeää suullista ja kirjallista ilmaisua.

Hyvät ryhmätyö- ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen mm. henkilöstön motivoimiseksi sekä verkostoitumiseksi alan toimijoiden kanssa.

Lisäksi kulttuurituottajalle ovat tarpeen kielitaito sekä tietotekniikan ja tarvittavien ohjelmistojen (mm. taulukkolaskenta, projektinhallinta) käyttötaidot.

Ammatinharjoittaminen ja yrittäjyys edellyttävät yrittäjähenkisyyttä sekä osaamista liittyen esimerkiksi verotukseen, laskentaan ja markkinointiin.

Hyvä paineensietokyky on eduksi, sillä vastuu, aikataulut, budjetit ja epävarmuustekijät saattavat aiheuttaa stressiä.

 

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella kulttuurituotantoa ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon kulttuurituottaja (AMK).

Yliopistoissa on myös järjestetty kulttuurituotannon opintoja.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide- ja kulttuurialalla kulttuurituottajan tehtävissä toimiville.

Palkkasuositus perustuu tehtävän vaativuuteen ja työntekijän kokemukseen. Tehtävän vaativuuden perusteella tehtävät on jaettu suorittavan tason tehtäviin, asiantuntijatehtäviin sekä vaativiin asiantuntija- tai johtotason tehtäviin. Työntekijälle tulee lisäksi maksaa henkilökohtaista palkanosaa, johon vaikuttavat mm. ammattitaito, henkilökohtainen osaaminen ja työsuoritus, työn laatu ja tuloksellisuus sekä kielitaito.

Julkisella sektorilla palkkaus määräytyy virka- ja työehtosopimusten mukaan. Esimerkiksi Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) palkkausta määriteltäessä otetaan huomioon tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka), ammatin hallinta ja työssä suoriutuminen (henkilökohtainen lisä) sekä palvelusaika (työkokemuslisä) ja tuloksellinen toiminta (tulospalkkio).

Työmarkkinatiedot
Matkailuala

Matkailuala työllistää Suomessa yhteensä noin 140 000 henkilöä matkatoimistojen, matkanjärjestäjien ja ohjelmapalveluiden tuottajien sekä majoituspalveluja, ravintolapalveluja ja liikennöintiä tarjoavien yritysten palveluksessa. Näiden lisäksi matkailuala työllistää myös vuokratyöntekijöitä.

Matkailualan työpaikkojen määrä vaihtelee eri kunnissa, sillä niiden vetovoimakohteet ja luonnonolosuhteet ovat hyvin erilaisia. Monilla seuduilla etenkin kasvukeskusten ulkopuolella matkailu on alueen elinvoimaisuuden edellytys.

Matkailualan yritykset, järjestöt ja kunnat rekrytoivat tarpeen mukaan. Työllisyyteen heijastuvat talouden suhdanteiden vaihtelut. Laskusuhdanteiden vallitessa kotitaloudet ja yritykset säästävät, jolloin matkailupalveluiden kysyntä ja työntekijöiden tarve vähenee. Toisaalta laskusuhdanteissa kotimaan matkailu ja lähialuematkailu lisääntyvät kaukomatkailun kustannuksella, mikä edistää työllisyyttä kotimaassa.

Matkailualalla on paljon myös osa-aikaisia ja sesonkiluonteisia työpaikkoja esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksissa. Ohjelmapalveluyritysten sekä vesipuistojen, puuhamaiden, huvipuistojen ja erilaisten kulttuuri- ja taidetapahtumien työpaikat ovat pitkälti kausiluonteisia.

Matkailu on kasvuala, jolla työskentelevien lukumäärä on kasvanut myös viime vuosina. Suomeen suuntautuva kansainvälinen matkailu lisääntyy nopeasti, mikä edistää työllisyyden lisäksi myös kansantaloutta. Matkailualan odotetaan työllistävän hyvin myös tulevaisuudessa. Alalle arvioidaan syntyvän jopa 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Matkailuala työllistää erityisesti nuoria sekä maahanmuuttajia.

Matkailualalle työllistymistä edistää laaja ammattitaito, joka muodostuu palveluosaamisesta, kielitaidosta, asiakkaan huomioivista myyntitaidoista ja alan tietojärjestelmien tuntemuksesta.

Musiikkiala

Musiikkialan arvioidaan työllistävän Suomessa noin 30 000 henkilöä koko- tai osa-aikaisesti tai satunnaisesti. He ovat musiikin tekijöitä ja esittäjiä, tuotannon tehtävissä toimivia sekä koulutuksen, järjestöjen ja hallinnon työntekijöitä. Musiikkialalla ei ole paljon vakinaisia työpaikkoja paitsi esimerkiksi levy-yhtiöissä, studioissa, tapahtumajärjestäjillä, oppilaitoksissa, järjestöissä ja taidehallinnossa. Alan työt ovat enimmäkseen keikkatöitä.

Ammattimaisia muusikkoja on maassamme arviolta noin 5 000. Suomen Muusikkojen Liittoon kuuluu noin 3 300 jäsentä, joista noin kolmasosa on orkesterimuusikkoja ja kaksi kolmasosaa freelancereina työskenteleviä muusikkoja, jotka soittavat erilaisissa kokoonpanoissa tanssiorkestereista rockbändeihin. Kaikki muusikot eivät ole päätoimisia musiikin ammattilaisia, sillä joukossa on myös sivutoimisia ja harrastajia.

Musiikkiala työllistää myös esimerkiksi tuottajia, säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia, musiikin kustantajia ja opettajia sekä äänittäjiä ja äänitarkkailijoita. Soitinrakentajat puolestaan valmistavat soittimia käsityönä sekä huoltavat ja korjaavat niitä. Lisäksi on soittimien virittämiseen erikoistuneita ammattilaisia kuten pianonvirittäjiä.

Muusikoilla on usein jokin toinen työ muusikontyönsä ohessa. Arviolta noin puolet Suomen Muusikkojen Liiton freelance-pohjalta työskentelevistä jäsenistä tekee jotain muuta työtä toimeentulonsa turvaamiseksi, esimerkiksi musiikkiin liittyvää opetustyötä. Myös toimiin tai virkoihin palkatuista orkesterimuusikoista osa tekee opetustyötä. Myös musiikin tekijät sekä tapahtumien järjestämiseen osallistuvat voivat olla sivutoimisia.

Alalla esiintyy työttömyyttä sekä töiden riittämättömyyttä ja epätasaisuutta. Muusikoiden työllisyystilanne vaihtelee suosion ja keikkamyynnin mukaan, mutta työllisyystilannetta ei voi päätellä suoraan keikkojen lukumäärästä, sillä ammattiin kuuluvat myös harjoitukset, musiikin tekeminen ja levyttäminen. Työllisyyteen vaikuttavat jonkin verran myös yleinen taloudellinen tilanne, kuluttajakäyttäytyminen ja julkisen rahoituksen saatavuus.

Musiikkialan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän kuin työpaikkoja ja työtilaisuuksia on tarjolla. Suomen musiikkimarkkinat ovat suhteellisen pienet, eikä maksavaa yleisöä riitä tapahtumiin ja asiakkaita levykauppoihin niin paljon, että kaikki halukkaat saisivat toimeentulonsa pelkästään musiikista. Musiikkiala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Teatteri- ja tanssiala

Teatteriala työllistää ammattimaisen teatterin, tanssin ja sirkuksen kentällä yhteensä noin 3 500 henkilötyövuoden edestä. Vakinaisen henkilöstön osuus on noin 2 500 ja tilapäisten osa-aikaisten ja vierailijoiden noin 1 000.

Työnantajia ovat 46 puhe- ja 11 tanssiteatteria, jotka kuuluvat valtionosuuslainsäädännön piiriin, sekä Suomen Kansallisteatteri ja Suomen Kansallisooppera (Teatterin tiedotuskeskuksen TINFO Teatteritilastot 2015).

Teatterit työllistävät henkilöstöä eri tehtäväalueilla, joiden osuus vaihtelee teatterikohtaisesti. Yhteensä näissä ammattimaisissa teattereissa taiteellisen henkilöstön osuus henkilötyövuosista on lähes puolet ja teknisen henkilöstön osuus reilu kolmannes. Henkilöstöä työskentelee myös hallintotehtävissä ja teatterien johdossa.

Teatterialan eri oppilaitoksista valmistuu vuosittain enemmän uusia teatterintekijöitä kuin ala pystyy työllistämään. Etenkin pysyvä työllistyminen on vaikeutunut merkittävästi. Teattereihin työllistytään yhä enemmän vierailijatehtävissä freelance-pohjalta. Tämä tarkoittaa käytännössä usein myös pätkätöitä, joiden lomassa on apurahatyöskentelyä tai työttömyyttä.

Näyttelijät työskentelevät useammin freelanceina kuin vakinaisissa työsuhteissa. Freelanceina työskentelevillä työn määrä vaihtelee eri aikoina. Näyttelijöiden työttömyys on useimmiten vajaatyöllisyyttä.

Tanssitaiteilijoilla ei juuri ole vakinaisia työsuhteita, sillä lähes kaikki työskentelevät freelanceina. He tekevät tyypillisesti myös koreografin ja tanssinopettajan työtä yhtäaikaisesti tai peräkkäisissä työsuhteissa tanssijan työn kanssa. Tanssijoilla esiintyy työttömyyttä, mutta tanssinopettajilla ei juurikaan.

Teatterialan teknisissä ja toimihenkilötehtävissä työllisyys on ollut suhteellisen vakaata, suuntauksena on kuitenkin siirtyminen vakinaisista määräaikaisiin ja pätkätöihin. Teatteri-ilmaisun ohjaajat työllistyvät useimmiten soveltavan teatterin alueelle. Teatterialalla toimii myös ammatinharjoittajia ja produktiokohtaisia työryhmiä.

Valtion ja kuntien määrärahat vaikuttavat teattereiden toiminta- ja työllistämisedellytyksiin niiden myöntämien avustusten ja apurahojen kautta.

Lähinimikkeet

tuottaja
freelance-tuottaja
tapahtumatuottaja
mediatuottaja
toiminnanjohtaja
tapahtumakoordinaattori
koordinaattori
projektipäällikkö
hankepäällikkö
kulttuurisihteeri
järjestösihteeri
manageri
suunnittelija
tuotantoassistentti
konsultti
yrittäjä
agentti
promoottori

 

Kulttuurituottaja