Patologi/Oikeuslääkäri

Johdanto

Patologi on patologisen alan erikoislääkäri, joka tutkii elävien potilaiden kudos- ja solunäytteitäsekä tekee lääketieteellisiä ruumiinavauksia kuolemansyyn selvittämiseksi.Oikeuslääkärion oikeuslääketieteen erikoislääkäri, joka tekee oikeuslääketieteellisiä kuolemansyyn selvityksiä ja ruumiinavauksia poliisin pyynnöstä mm. silloin kun kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai sen on aiheuttanut esimerkiksi rikos.

Työtehtävät

 

Patologi on patologiaan erikoistunut lääkäri. Patologia on oppi taudeista, missä tutkitaan tautien aiheuttajien ja ruumiin vuorovaikutusta sekä tautien ja sairauksien aiheuttamia muutoksia kudoksissa, elimissä ja koko eliössä.

Patologi tutkii elävien potilaiden kudos- ja solunäytteitä laboratoriossa.Hän tutkii esimerkiksi kasvainnäytteitäja tekee niistä diagnoosin. Näin potilasta hoitava lääkäri saa tärkeää tietoa, ja oikeanlainen hoito voidaan aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.Leikkausten aikana patologi voi tutkia ja diagnosoida näytteitä välittömän tiedon saamiseksi.

Patologit tekevät myös tutkimustyötä, jolloin he kehittävät mm. uusia menetelmiä, testejä ja välineitä tautien diagnosoimiseksi. He toimivat myös opetustehtävissä, jolloin he opettavat erikoisalaansa mm. lääketieteen ja laboratorioalan opiskelijoille sekä terveydenhuollon henkilöstölle.

Patologit tekevät ruumiinavauksia kuolemansyyn selvittämiseksi. Tällöin kyseessä onlääketieteellinen ruumiinavaus, jonka tekemiseen on saatava vainajan lähimmän omaisen tai vainajalle muuten läheisen henkilön suostumus. Ruumiinavaus on suoritettava myös silloin, jos nämä sitä pyytävät.

Patologin tekemässä ruumiinavauksessa selvitetään kuolinsyy ja mahdolliset muut taudit, levinneisyys ja sairauden hoidon vaikeusaste. Lääketieteellisillä ruumiinavauksilla voidaan saada hyödyllistä tietoa myös sairausten tutkimuksen tarpeisiin.

Lääketieteellinen kuolemansyynselvitys tehdään, jos kuoleman tiedetään johtuneen sairaudesta ja vainaja on ollut viimeisen sairautensa aikana lääkärin hoidossa. Kuolemansyy määritellään kaikkien vainajaa koskevien sairaustietojen ja muiden esitietojen sekä elämän aikana tehtyjen tutkimusten perusteella.

Oikeuslääkärit tekevät oikeuslääketieteellisiä kuolemansyyn selvityksiä sekä ruumiinavauksia. Ne tehdään poliisin määräyksestä aina, kun kuoleman ei tiedetä aiheutuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa tai kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide, tai on syytä epäillä, että kuolema on aiheutunut jostain em. syystä.

Kuolemansyyn selvitettyään oikeuslääkäri laatii kuolintodistuksen, antaa hautausluvan ja ilmoittaa kuolemasta väestötietojärjestelmään.

Ruumiinavaukset tehdään ruumiinavaussalissa. Patologia tai oikeuslääkäriä avustaa preparaattori (obduktiopreparaattori). Preparaattori avaa ruumiin ja irrottaa elimet, jotka patologi tai oikeuslääkäri tutkii. Työssä käytetään apuna mm. veitsiä, saksia, sahoja, mikroskooppia ja erilaisiahistologisia, biokemiallisia ja toksikologisia analyyseja.

Työympäristöt vaihtelevat tehtävistä riippuen. Näytteitä tutkitaan laboratoriossa monenlaisin välinein. Taustatietoihin ja raportteihin liittyviä töitä tehdään työhuoneessa. Opetustyö tapahtuu luentosaleissa tms. Yhteistyötä tehdään virasta ja toimenkuvasta riippuen potilasta hoitavan lääkärin tai poliisiviranomaisten kanssa. Työ tehdään laitosten aukioloaikoina.

 

Työpaikat

Ylipistolliset sairaalat. Keskussairaalat. Oikeuslääketieteen laitokset.

Työn vaatimukset

Patologin ja oikeuslääkärin on hallittava oman lääketieteellisen erikoisalansa asiantuntemus sekä siihen liittyvät menetelmät.

Toimenkuvaan liittyvä lainsäädäntö on myös tunnettava.

Työssä tarvitaan huolellisuutta ja tarkkuutta.

Hyvät kirjalliset ja suulliset viestintätaidot ovat tarpeen.

Ammatissa tarvitaankykyä työskennellä itsenäisesti mutta myös ryhmätyötaitoja.

Lääketiede kehittyy koko ajan, minkä vuoksi on seurattava alan kehitystä.

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella lääketiedettä ja suorittaa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon.Lääketieteen koulutusta järjestetään Helsingin, Itä-Suomen (Kuopion kampus), Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa

Peruskoulutuksen (noin 6 vuotta) jälkeen lääkärit laillistetaan. Peruskoulutuksen jälkeen seuraa ns. perusterveydenhuollon lisäpätevöityminen (3 vuotta), jolloin tehdään lääkärintyötä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa toisen lääkärin ohjauksen ja valvonnan alaisena. Tämän jälkeen lisensiaatit voivat toimia itsenäisesti yleislääkäreinä.

Erikoislääkärinä toimiminen edellyttää erikoistumislääkärikoulutusta (5-6 vuotta). Patologilta edellytetään patologiaan suuntautunutta erikoislääkärikoulutusta, oikeuslääkäriltä oikeuslääketieteeseen suuntautunutta erikoislääkärikoulutusta.

Patologian aloja ovat myös eläin- ja kasvipatologia, joihin on omat koulutuksensa eri koulutusaloilla (eläinlääketiede, biologia).


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Lääkärin ammattia saa harjoittaa vain laillistettu ammattihenkilö. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää hakemuksesta laillistuksen ammattiin lääketieteen lisensiaattitutkinnon suorittamisen jälkeen.

Erikoislääkärin tutkinnon suorittamisen jälkeen Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

 

Palkkaus

Lääkärien palkka koostuu peruspalkasta sekäerilaisista lisistä.Palkkaus perustuu kuntatyönantajien palveluksessa Kunnalliseen lääkärien virkaehtosopimukseen.Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Työmarkkinatiedot
Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Lähinimikkeet

lääkäri
oikeuslääkäri
lääketieteen lisensiaatti
lääketieteen tohtori
oikeuslääketieteen erikoislääkäri
patologian erikoislääkäri