Rautatieliikenne

Johdanto

Rautateitse kuljetetaan päivittäin suuret määrät tavaraa ja ihmisiä. Rautateitse tehtävät tavarankuljetukset ovat erityisesti teollisuudelle ja ulkomaankaupalle elintärkeitä. Henkilökuljetukset kaukojunilla ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ovat puolestaan keskeinen osa päivittäistä joukkoliikennettä.

Rautatiealalla on useita toimijoita. VR-konserni harjoittaa rautatieliikennettä ja sitä täydentävää autoliikennettä sekä mm. rakentaa ratoja ja pitää niitä kunnossa. Liikennevirasto huolehtii liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa rataverkon ylläpitämisestä ja liikenteenohjauksesta Trafin valvoessa rautatieturvallisuutta.

Rautatieliikenteen parissa on tarjolla lukuisia erilaisia työtehtäviä junankuljetuksesta asiakaspalveluun, ratapihatöistä huoltotehtäviin ja liikenteenohjauksesta johto- ja asiantuntijatehtäviin.

Tuotteet ja palvelut

Tavaraa kuljetetaan rautateitse eniten silloin, kun kuljetusmatkat ovat pitkiä, tavaramäärät suuria ja kuljetustarve säännöllistä. Myös teiden ajoittainen ruuhkautuneisuus sekä junakuljetusten ympäristöystävällisyys suosivat rautatieliikennettä.

Henkilöliikenteessä junat liikennöivät valtakunnallista joukkoliikennettä erityisesti kaupunkien välillä. Varsinkin pitemmillä matkoilla junien etuja ovat nopeus sekä matkustusmukavuus ravintola- ja yöpymismahdollisuuksineen. Junilla on vahva asema myös pääkaupunkiseudun päivittäisessä joukkoliikenteessä.

Rautatieliikenne poikkeaa Suomessa monista muista Euroopan maista siten, että meillä on paljon raskasta perusteollisuutta, mikä suosii junakuljetuksia. Maamme on myös harvaan asuttu, kuljetusetäisyydet ovat pitkiä ja asutus on keskittynyt Etelä-Suomeen. Maantieteellisen sijaintimme vuoksi liikenne Manner-Eurooppaan edellyttää laivayhteyttä ja erikoiskalustoa. Sen sijaan yhteydet Venäjälle ovat hyvät saman raideleveyden vuoksi.

Suomen rataverkon pituus on 5 781 kilometriä, josta 3 047 kilometriä on sähköistetty. Rautatieverkko ei ole yhtä kattava kuin tieverkko, mutta eri kuljetusmuodot muodostavat usein ketjuja, jolloin esimerkiksi junilla hoidetaan suuret runkokuljetukset ja rekoilla siirto tai jakelu eteenpäin.

VR-konserni

VR-konserni on kuljetusalan yritys, jolla on liiketoimintaa viidellä toimialalla, jotka ovat rautatieliikenne, autoliikenne, ratojen rakentaminen ja kunnossapito, catering- ja ravintolatoiminta sekä telepalvelut.

Rautatieliikenteestä vastaava VR Osakeyhtiö on johtava henkilö- ja tavaraliikenteen kuljettaja Suomessa. VR tuottaa joukkoliikennepalveluja kaikkien kansalaisryhmien työ- ja vapaa-ajan matkustustarpeisiin. Vuorokaudessa VR ajaa keskimäärin 310 henkilöliikenteen kaukojunavuoroa ja noin 890 lähijunavuoroa. Suomen ja Venäjän välillä liikennöi päivittäin kuusi junavuoroa.

Vuosittain junalla tehdään lähes 67 miljoonaa matkaa, joista yli 80 prosenttia pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ja alle 20 prosenttia kaukoliikenteessä. Kaikista henkilömatkoista junilla tehdään noin 5 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Joukkoliikenteestä junien osuus on noin 60 prosenttia yli 75 kilometrin matkoilla.

Tavaraliikenteen kuljetuksista vastaava VR Cargo toimii metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden peruskuljettajana kotimaassa ja kansainvälisessä liikenteessä. VR Cargon toiminta perustuu pitkäaikaisiin yhteistyösopimuksiin ja siihen, että asiakkaille tarjotaan rautatiekuljetusten rinnalla logistista kokonaispalvelua yhdessä VR-konsernin kuorma-autoyritysten kanssa.

Tavaraa kuljetetaan rautateitse vuosittain noin 40 miljoonaa tonnia, mikä on noin 25 prosenttia tavarakuljetuksistamme ja huomattavasti enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Rautateitä käytetään suurten tavaraerien säännöllisissä kuljetuksissa pitkillä matkoilla, raskaissa ja säännöllisissä lyhyiden matkojen kuljetuksissa sekä erikoiskuljetuksissa.

Autoliikenteen avulla voidaan täydentää junaliikennettä. Autoliikenteestä vastaa VR Oy:n tytäryhtiö, Pohjolan Liikenne. Konsernin tavaraliikennettä hoitavat sen tytäryhtiöt Transpoint Oy Ab, Transpoint Cargo Oy ja Transpoint International (FI) Oy.

Ratojen rakentaminen ja kunnossapito on VR-konsernissa Oy VR-Rata Ab:n ja sen tytäryhtiöiden toiminta-aluetta. Ne tarjoavat myös radanpidon suunnittelu- ja kehittämispalveluita valtiolle, kunnille, satamille ja rautatiepalveluja käyttäville yrityksille sekä radanpidon pääurakoitsijoille.

Catering- ja ravintolatoimintaan keskittynyt Avecra Oy harjoittaa kahvila- ja ravintolatoimintaa kaukojunissa ja suurimmilla rautatieasemilla. Ravintolatoimintaa sillä on yhteensä 17 ravintola- tai kioskipisteessä kuudella rautatieasemalla. Palveluita on päivittäin noin 160 junassa. Junissa palvellaan sekä ravintolavaunuissa että kärrymyynnillä.

Telepalveluihin erikoistunut Corenet Oy tuottaa telepalveluja rautatieliikenteeseen sekä kehittää telejärjestelmiä kuljetus- ja logistiikka-alan tarpeisiin. Yhtiön palveluihin kuuluvat muun muassa televerkkojen ja telemaattisten järjestelmien suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito.

Liikennevirasto

Liikennevirasto  huolehtii rataverkon ylläpitämisestä, kunnossapidosta, rakentamisesta ja kehittämisestä.  Se vastaa myös rataverkon turvallisuudesta ja liikenteenohjauksesta sekä ratakapasiteetin jakamisesta.

Kunnossapitoon liittyviä tarkastuksia, määräaikaishuoltoja ja viankorjauksia tehdään jatkuvasti rataverkon liikennekelpoisuuden varmistamiseksi. Talvisin tehdään myös lumitöitä. Kunnossapitotyöt kohdistuvat päällysrakenteeseen (mm. kiskot, pölkyt, vaihteet), alusrakenteisiin, tasoristeyksiin, siltoihin, liikenteenohjaus- ja turvalaitteisiin, sähkörata- ja vahvavirtalaitteisiin sekä maa-alueisiin.

Radan suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon palvelut Liikennevirasto  tilaa suunnittelutoimistoilta, rakennuttajakonsulteilta ja urakoitsijoilta. Alueisännöitsijät valvovat kunnossapitotöitä sekä valmistelevat töiden kilpailutuksia Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen alueilla.

Rautateiden liikenteenohjauksella Liikennevirasto huolehtii siitä, että junaliikenne sujuu aikataulussa ja turvallisesti. Liikenteenohjauksella varmistetaan junien turvallinen kulku ja ohjataan liikennettä junien aikataulujen mukaan sekä tehdään tarvittavat raidevaraukset ja muut liikenteenohjauksen toimenpiteet.

Matkustajainformaatio on juna-aikataulujen esittämistä rautatieasemien ja laiturialueiden sähköisillä näyttö- ja kuulutuslaitteilla. Laitteilla voidaan antaa myös poikkeustilannetiedotuksia ja matkustajajunan kokoonpanon mukaisia vaunujen pysähtymispaikkatietoja.

Ratakapasiteettia rautatieyritykset voivat hakea Liikennevirastolta kutakin aikataulukautta varten. Myönnetty ratakapasiteetti kuvataan graafisten aikataulujen lisäksi henkilö- ja tavaraliikenteen kulkupäivätaulukoissa.

Liikennevirasto  valmistelee myös laajat valtion rautatierakentamista koskevat suunnitelmat ja huolehtii niiden valmisteluun liittyvästä yhteistyöstä eri viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi se edistää toimialansa kehitystä, huolehtii rautatiejärjestelmän tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävistä sekä toimialansa kansainvälisestä yhteistyöstä.

Trafi

Trafi  valvoo ja kehittää rautatieturvallisuutta ja rautatiejärjestelmän toimivuutta. Trafi  hoitaa myös rautatiehenkilöstön kelpoisuus- ja koulutusasioita sekä vastaa junissa tehtävistä lipuntarkastuksista.

Trafi myöntää rautatieyrityksille turvallisuustodistukset, rautatiejärjestelmän osajärjestelmien käyttöönottoluvat ja ylläpitää rautatiekalustorekisteriä. Trafi toimii myös rautatiealan sääntelyelimenä ja valvoo, että rautatiealalla toimivilla on tasapuoliset toimintaedellytykset eikä ketään syrjitä. Lisäksi se ratkaisee mahdolliset riidat.

Trafi tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan rautatieviraston, Euroopan komission ja muiden EU:n jäsenvaltioiden turvallisuusviranomaisten kanssa. Virasto toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla.

Liikenne- ja viestintäministeriö

Ministeriö vastaa rautatieliikenteen lainsäädännön valmistelusta sekä kotimaassa että EU:ssa.

TEHTÄVÄALUEITA RAUTATEILLÄ

Rautatieliikenteeseen liittyviä töitä ovat asemapalvelu-, kuormauspalvelu-, asetinlaite-, junatoimisto-, juna- ja ratapihatyöt sekä näihin liittyvät esimies-, työnjohto- ja suunnittelutehtävät.

Radanpitoon ja ratalaitteisiin liittyviä töitä ovat ratatyöt ja ratatyökoneiden kuljettaminen, rautatieliikenteen ohjaus-, turva-, tietoliikenne- ja sähkölaitteisiin liittyvät työt sekä näihin liittyvät esimies-, työnjohto- ja suunnittelutehtävät.

Rautatiekalustoon liittyviä töitä ovat rautatiekaluston ja niiden oheislaitteiden muutos-, kunnossapito- ja huoltotyöt sekä näihin liittyvät esimies-, työnjohto- ja suunnittelutehtävät.

Alalla työskennellään myös muissa tehtävissä esimerkiksi asiakaspalvelun, ravintolatyön, hallinnon, markkinoinnin, viestinnän ja tietotekniikan tehtäväalueilla.

Työpaikat

VR-konserni. Ratahallintokeskus (RHK). Rautatievirasto. Liikenne- ja viestintäministeriö.

Ammatit

Järjestelymestari, liikenteenohjaaja, veturinkuljettaja (junankuljettaja), konduktööri, ylikonduktööri, junaemäntä, ratapihatyöntekijä (vaihtotyönjohtaja), vaihdemies, asetinlaitemies, junamies, asemamies, kuormausmestari, vaunumestari, vaunumies, vaununtarkastaja, veturiasentaja (kunnossapitoasentaja / asentaja), veturisähköasentaja, sähköasentaja, turvalaiteasentaja, rataesimies, ratatyöntekijä, kiskohitsaaja, siivooja.

Edellä esimerkkejä rautatieliikenteen ammateista, alalla työskennellään myös muilla ammattinimikkeillä.

Koulutus

VR Koulutuskeskus (VRKK) vastaa rautatiealan ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta Suomessa. Koulutusta annetaan Helsingin Pasilassa sijaitsevassa koulutuskeskuksessa sekä myös muilla paikkakunnilla ja työpaikoilla.

Veturinkuljettajan noin 9 kk kestävä koulutus toteutetaan monimuoto-ohjelmana, jonka päätteeksi opiskelija antaa hyväksytyn ammattinäytteen. Sopiva pohjakoulutus on ammatillinen koulutus mieluiten tekniseltä alalta tai ylioppilastutkinto tai monivuotinen kokemus kuljetusalalta.

Ratapihatyöntekijän noin 5 kk kestävä koulutus toteutetaan monimuoto-ohjelmana, jonka päätteeksi opiskelija antaa hyväksytyn ammattinäytteen. Soveltuva ammatillinen perustutkinto ja aiempi työkokemus katsotaan hakijalle eduksi.

Vaihtotyönjohtajan koulutukseen ratapihatyöntekijällä on mahdollisuus hakeutua noin vuoden työskentelyn jälkeen. Koulutus johtaa vaativampiin suunnittelu- ja työnjohtotehtäviin.

Konduktöörejä koulutetaan noin 4 kk kestävässä monimuoto-ohjelmassa.

Liikenteenohjaajan koulutus kestää noin 7 kk ja se toteutetaan monimuoto-ohjelmana, jonka päätteeksi annetaan ammattinäyte.

VR Koulutuskeskus antaa myös täydennyskoulutusta junaturvallisuudesta esimieskoulutukseen.

Muihin rautatieliikenteen tehtäviin soveltuva koulutus vaihtelee tehtävästä riippuen toisen asteen ammatillisesta perustutkinnosta (esimerkiksi kone- ja metallialan perustutkinto, sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, autoalan perustutkinto, logistiikan perustutkinto, hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto) teknillisen tai kaupallisen alan ammattikorkeakoulu- ja korkeakoulututkintoon.

Työllisyys

Rautatieliikenne työllistää VR Group konsernissa noin 9 000 eri alojen ammattilaista kolmella eri liiketoiminta-alueella. (v. 2017). VR harjoittaa matkustajaliikennettä rautateillä Pohjolan Liikenteen hoitaessa linja-autoliikennettä. VR Transpoint tarjoaa logistiikkapalveluita rautateillä ja maanteillä työllistäen noin 1 500 henkilöä. VR Track vastaa infrarakentamisen liiketoiminnasta ja työllistää noin 1 700 henkilöä.

Suurimpia ammattiryhmiä ovat veturinkuljettajat, ratapihatyöntekijät, autonkuljettajat, konduktöörit, asentajat ja liikenteenohjaajat. VR Groupissa työskentelee myös eri alojen asiantuntijoita, kuten myynnin ja markkinoinnin, talouden, henkilöstöasioiden, viestinnän, ympäristöasioiden, turvallisuuden, lain, IT-palveluiden, kalustotekniikan sekä infrarakentamisen ja suunnittelun asiantuntijoita.

Työllisyystilanne on vakaa, ja VR Group rekrytoi uutta henkilöstöä tarpeen mukaan. Eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Erityisesti tarvitaan veturinkuljettajia, konduktöörejä, ratapihatyöntekijöitä ja asentajia. Määräaikaisia työntekijöitä on eniten kesäaikaan VR Trackin radanrakennus- ja kunnossapitotöissä.

Liikennevirasto vastaa Suomen rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja kunnossapidosta. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi puolestaan valvoo ja kehittää rautatieturvallisuutta ja rautatiejärjestelmän toimivuutta. Rautatieliikenteen virastojen asiantuntijatehtäviin rekrytoidaan uusia työntekijöitä tarpeen mukaan, lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle.

Kehitysnäkymät

Rautatieliikenne kasvaa tasaisesti henkilöliikenteessä. Kaupungistuminen ja pyrkimys lisätä kaupunkien sisäistä ja välistä junamatkustamista suosivat rautatieliikennettä, mutta juna kilpailee erityisesti linja- ja henkilöautoliikenteen kanssa. 

Rautateiden matkustajaliikenteen avaaminen kilpailulle on suunnitteilla. Kilpailutus on tarkoitus aloittaa Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä lähivuosina. Tavoitteena on, että koko kaukoliikenne on kilpailussa vuoteen 2026 mennessä. 

Henkilöliikenteen kehittämisessä suurnopeusjunat lyhentäisivät matka-aikoja ja lisäisivät matkustusmukavuutta, mutta erillisiin suurnopeusratoihin ei ole Suomessa mahdollisuuksia liian vähäisten matkustajamäärien vuoksi. Ratojen kunnostaminen suurnopeusliikenteelle edistää tavoitetta. 

Tavaraliikenteessä rautatiekuljetukset hallitsevat varsinkin raskaita ja pitkiä kuljetuksia. Talouden suhdanteet vaikuttavat kuitenkin tavaraliikenteen kuljetusmääriin, kun teollisuuden tuotanto ja kuljetustarpeet vähenevät. Taloudellisia tekijöitä ovat myös julkisen rahoituksen väheneminen ja kilpailun kiristyminen. Kansainvälisen politiikan muutokset vaikuttavat Venäjän liikenteeseen. 

Tavarakuljetusten rakenne muuttuu teollisuuden rakennemuutoksesta johtuen, kun esimerkiksi paperitehtaiden sulkeminen vähentää raakapuun ja lopputuotteiden kuljetuksia. Mahdollisia kasvualueita ovat esimerkiksi keskisuuren teollisuuden kotimaan kuljetukset, bioenergian raaka-aineisiin liittyvät kuljetukset ja uudet kaivoshankkeet. 

Rautatieliikenteen toimintaedellytykset voidaan turvata kunnostamalla ratoja, nostamalla akselipainoja ja lisäämällä ratakapasiteettia sekä poistamalla liikenteen pullonkauloja, joita ovat esimerkiksi yksiraiteinen rataverkko ja Helsingin ratapiha. 

Rautatieliikenteen liikenneturvallisuuden edistämiseksi henkilöliikenteen käytössä olevat radat pyritään varustamaan automaattisella kulunvalvonnalla ja liikenteen ohjausjärjestelmällä. Tasoristeykset pyritään poistamaan tärkeimmiltä henkilöliikenteen ja vaarallisten aineiden kuljetusreiteiltä. Näin nopeudet voidaan nostaa aina 220 km/t saakka. 

Junat ovat ympäristöystävällinen matkustus- ja kuljetusmuoto. Ympäristövaatimukset ja energian hinnan nousu edellyttävät energiatehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää kalustoa ja toimintatapaa. Rautatieliikenteessä ratojen sähköistäminen ja sähkövetureiden käyttö on tehokkain tapa vähentää hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. 

VR Groupin perustehtävä on tarjota asiakkailleen asiakaslähtöisiä, vastuullisesti tuotettuja, korkealaatuisia ja ympäristöystävällisiä matkustamisen ja logistiikan palveluita. VR pyrkii saamaan aikaan helppokäyttöisen palveluverkon yhdessä muun joukkoliikenteen kanssa kotimaan kaukoliikenteessä ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. 

Liikennevirasto omistaa rataverkon ja muun infrastruktuurin sekä vastaa rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja kunnossapidosta sekä asemilla annettavasta matkustajainformaatiosta. Sen alainen Rataliikennekeskus huolehtii liikenteen sujuvuudesta rataverkolla. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi valvoo ja kehittää rautatieturvallisuutta, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta ja valmistelee normeja.

Lähialat

Tieliikenne. Meriliikenne. Logistiikkapalvelut. Matkailuala. Ravitsemisala.

Rautatieliikenne