Lakiala

Johdanto

Lait ohjaavat ja säätelevät lähes kaikkia yhteiskunnassa ja ihmiselämässä esiintyviä asioita ja tilanteita. Lakialan ammattilaiset toimivat yhteiskunnan eri sektoreilla oikeudellisina asiantuntijoina ja esimiestehtävissä.

Tuotteet ja palvelut

Oikeudellista asiantuntijatyötä kaikilla sektoreilla

Oikeudellinen asiantuntijatyö on palvelutyötä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Lait kattavat lähes kaikki inhimillisen elämän osa-alueet perhe-elämästä liike-elämään ja aina kansainvälisiin asioihin. Eri oikeudenaloja ovat mm. rikosoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, hallinto-oikeus, ympäristöoikeus, kansainvälinen oikeus, kauppaoikeus ja työoikeus.

Oikeudellisen neuvonnan tarve on lisääntynyt jatkuvasti monimutkaistuvassa yhteiskunnassa. Usein kyse on inhimillisessä kanssakäymisessä ja yhteistyössä ilmenevien ongelmien ratkaisusta. Esimerkiksi asunnon osto, avioituminen, perinnönjako, työsuhteen solminen tai rikoksen uhriksi joutuminen ovat tilanteita, joissa yksityiset henkilöt tarvitsevat tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Oikeudellista asiantuntijatyötä tarvitaan myös viranomaisten ja kansalaisten sekä yhteisöjen välisissä asioissa. Viranomaisilla on monia lakisääteisiä tehtäviä, ja heidän tulee päätöksissään toimia niin, etteivät he loukkaa kansalaisten tai yhteisöjen oikeuksia. Liike-elämässä tehdään puolestaan lukuisia oikeudellisia sitoumuksia, ja yritystoimintaa säätelevät useat lait, mikä luo tarvetta liike-elämän oikeudelliselle asiantuntijatyölle.

Juristeja työskentelee oikeuslaitoksen palveluksessa, julkisen hallinnon palveluksessa, yksityisellä sektorilla eri alojen yrityksissä sekä yrittäjinä tai toisen palveluksessa asianajo- tai lakiasiaintoimistoissa.

Oikeuslaitos antaa oikeusturvaa

Oikeuslaitoksen muodostavat tuomioistuimet, syyttäjälaitos, ulosottoviranomaiset, vankeinhoito- ja kriminaalihuoltolaitokset, asianajajalaitos sekä muut oikeusapua antavat lakimiehet. Oikeuslaitoksen tarkoituksena on taata oikeusturvaa. Perinteisiä juristin töitä tekevät juuri tuomioistuinten tuomarit, viralliset syyttäjät ja asianajajat. Oikeuslaitoksessa työskentelee myös oikeusnotaareita.

Oikeusvaltiossa riitoja ei ratkaista julkisuuden kautta eikä osapuolten tai asiamiesten lausunnoilla vaan jokaisella on oikeus saada asiansa tuomioistuimen asianmukaiseen ja puolueettomaan käsittelyyn.

Tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa eli ratkaisevat, mikä yksittäisessä asiassa on oikein. Tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet (51), hovioikeudet (6), korkein oikeus, hallinto-oikeudet (8) ja korkein hallinto-oikeus sekä erityistuomioistuimet, joita ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja valtakunnanoikeus.

Käräjäoikeudet käsittelevät rikos- hakemus- ja riita-asioita. Riita-asioissa ratkaistaan puolueettomasti yritysten tai yksityisten ihmisten erimielisyyksiä. Kysymys voi olla esimerkiksi sopimuksen pätevyydestä tai vahingonkorvauksesta. Hakemusasioita ovat mm. avioerot, lapsen huollosta päättäminen ja konkurssi. Käräjäoikeudessa myönnetään myös kiinteistöjen lainhuutoja ja vahvistetaan kiinnityksiä.

Rikosasian oikeudenkäynnissä selvitetään, onko epäilty syyllistynyt rikokseen ja päätetään, millainen rangaistus tekijälle määrätään. Syyttäjä tekee päätöksen poliisin tutkiman asian viemisestä tuomioistuimeen.

Hovioikeuksien käsittelemistä asioista suurin osa on valituksia käräjäoikeuksien ratkaisuista. Niiden tehtäviin kuuluu myös mm. valvoa piirinsä käräjäoikeuksien toimintaa yleisellä tasolla.

Korkeimman oikeuden tärkein tehtävä on antaa ennakkopäätöksiä. Jos korkein oikeus myöntää valitusluvan, sille voi tehdä valituksen mm. hovioikeuksien ratkaisuista ja eräistä vakuutusoikeuden ratkaisuista.

Hallintotuomioistuimia ovat hallinto-oikeudet (8 alueellista) ja korkein hallinto-oikeus. Kaikessa julkisessa toiminnassa on perustuslain mukaan noudatettava tarkoin lakia. Henkilö tai yhteisö voi valittaa hallinto-oikeuteen, jos pitää valtion tai kunnan viranomaisen päätöstä itseään koskevassa asiassa lainvastaisena. Sen ratkaisusta taas voidaan useimmissa asioissa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Erityistuomioistuimia ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja valtakunnanoikeus. Niillä on erityisasiantuntemusta näiden asiaryhmien käsittelyyn.

Syyttäjälaitoksen ja valtion viranomaisina toimivien syyttäjien tehtävänä on huolehtia siitä, että rikoksesta seuraa lain tarkoittama seuraamus.

Ulosotossa on tavallisimmin kysymys rahasaatavien perinnästä. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Ulosottoviranomaisen tehtävänä on valvoa sekä velkojan että velallisen etua.

Oikeusapua on mahdollista saada oikeudellisen asian hoitamista varten. Oikeusapua tarjoavat julkiset oikeusavustajat, asianajajat ja muut lakimiehet.

Kriminaalihuoltolaitoksen tehtävänä on yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano. Ne pannaan täytäntöön normaalin arkielämän piirissä. Vankeinhoitolaitoksen tehtävänä on panna täytäntöön tuomioistuinten määräämät vankeusrangaistukset ja sakon muuntorangaistukset sekä huolehtia tutkintavankeuden toimeenpanosta.

Julkisen hallinnon asiantuntijatehtävät

Oikeudellisen tutkinnon suorittaneita työskentelee asiantuntijoina valtionhallinnossa ja kunnissa. Valtion palveluksessa hallitusneuvokset, esittelijät, osastopäälliköt, toimistopäälliköt ja ylitarkastajat ovat usein lakimiehiä. He mm. valmistelevat päätökset ja lait sekä panevat päätökset toimeen ministeriöissä, keskushallinnon virastoissa, läänin- ja piirihallinnossa sekä paikallishallinnossa.

Kaupunkien ja kuntien hallinnossa lakimiehiä on mm. kaupunginlakimiehinä sekä paikallisviranomaisissa esimerkiksi henkikirjoittajina. Tehtävät ovat yleensä henkilöstöhallintoon tai taloushallintoon liittyviä sekä virastojen toimintaan kuuluvia erityistehtäviä.

Oikeusnotaarien keskeisimpiä tehtäväalueita ovat julkishallinnollinen valmistelu- ja esittelytyö, notariaatti- ja perintäasioiden hoito sekä yleinen edunvalvonta. Yleisimpiä virkoja ja toimia ovat kirjaaja, esittelijä, kamreeri, notaari, osastosihteeri, lainopillinen asiamies ja toimistosihteeri.

Elinkeinoelämä tarvitsee lain tuntemusta

Yksityisellä sektorilla lakimiehiä ja oikeusnotaareja työskentelee asiantuntijatehtävissä pankkien, vakuutus- ja rahoitusyhtiöiden, kaupan, teollisuuden ja erilaisten järjestöjen palveluksessa. Yrityksissä tarvitaan lainsäädännön tuntemusta mm. sopimusneuvotteluissa, henkilöstöhallinnossa ja vakuutus- ja korvausasioissa.

Asianajotoimistot ja lakiasiaintoimistot

Lakimiehistä osa työskentelee asianajotoimistoissa asianajajina. Asianajaja voi olla itsenäinen yrittäjä, osakas yhtiömuotoisessa toimistossa tai toimia toisen palveluksessa. Asianajaja voi toimia myös julkisena oikeusavustajana.

Asianajajat antavat oikeudellista neuvontaa yksityishenkilöille esimerkiksi kauppoja tehtäessä ja perinnönjakoasioissa. Yritykset käyttävät asianajajien asiantuntemusta esimerkiksi sopimuksia tehtäessä. Oikeudenkäynneissä he avustavat asianomaisia. Nimikkeitä asianajaja ja asianajotoimisto voivat käyttää vain Suomen Asianajajaliittoon hyväksytyt jäsenet, koska ne ovat lailla suojattuja.

Lakiasiaintoimisto on oikeudellisia palveluja tarjoava yritys, jossa ei toimi asianajajia. Kuluttaja-asiamies edellyttää, että lakiasiaintoimistossa palveluja antavan tulee olla lakimies, eli ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.

Lakialalla monipuolisia työtehtäviä

Oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneet toimivat hyvin erilaisissa tehtävissä. He voivat työskennellä oikeuslaitoksen, julkisen hallinnon, elinkeinoelämän, järjestöjen sekä asianajotoimistojen ja lakitoimistojen palveluksessa. Suoritettu tutkinto ja muut vaatimukset vaikuttavat työllistymismahdollisuuksiin.

Juristi on yleisnimitys, jota voidaan käyttää kaikista oikeudellisissa ammateissa toimivista, jotka ovat suorittaneet minkä tahansa oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon. Alemman oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneet oikeusnotaarit eivät voi työskennellä lakimiestehtävissä vaan he sijoittuvat muihin oikeudellisiin ammatteihin ja laintuntemusta vaativiin tehtäviin esimerkiksi oikeuslaitoksen, verohallinnon ja pankkien palvelukseen.

Lakimieheksi voidaan kutsua vain vähintään ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon, oikeustieteen maisterin tutkinnon (OTM) suorittaneita. Vain he voivat toimia lakimiesammateissa, joita ovat esimerkiksi oikeuslaitoksen tuomarit ja syyttäjät, yritysten ja järjestöjen lakimiehet sekä asianajotoimistojen asianajajat.

Asianajajan ammattinimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäseneksi hyväksytty ja liiton kelpoisuusvaatimukset täyttävä lakimies, jolta vaaditaan vähintään ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto, hyväksytysti suoritettu asianajajatutkinto ja muiden pätevyysvaatimusten täyttäminen.

Lakimieskunta on jakautunut moneen erikoisryhmään, mutta yhdistävänä tekijänä voidaan pitää sitä, että toimialueesta riippumatta he toimivat oikeudellista asiantuntemusta vaativissa palvelu- ja esimiestehtävissä. Osa tutkinnon suorittaneista työskentelee tutkijoina tai sijoittuu muihin kuin perinteisiin juridisiin ammatteihin.

Oikeudelliselle työlle on tunnusomaista ongelmanratkaisu. Lakimiehen on kyettävä hahmottamaan asioiden taloudelliset, tekniset ja moraaliset ulottuvuudet kokonaisuutena. Tehtävät sivuavat useita eri aloja, joten työssä vaaditaan laaja-alaista yhteiskunnallisten asioiden tuntemusta. Uudistuva lainsäädäntö vaatii jatkuvaa opiskelua. Kirjallinen ja suullinen viestintä ovat tärkeä osa työtä. Lakimiesten työ vaatii suurta vastuuntuntoa.

Työpaikat

Valtionhallinto. Oikeuslaitos. Kunnat. Yritykset. Järjestöt. Asianajotoimistot. Lakiasiaintoimistot.

Noin neljännes lakimiehistä työskentelee oikeuslaitoksen palveluksessa. Valtion palveluksessa työskentelee muissa tehtävissä noin viidennes lakimiehistä. Elinkeinoelämä työllistää sekin noin viidenneksen lakimiehistä. Seuraavaksi eniten työllistävät asianajotoiminta, järjestöt ja kunnat. Lakimiehiä työskentelee myös muiden työnantajien palveluksessa.

Oikeusnotaarien suurimmat työllistäjät ovat julkishallinto, oikeuslaitos, tulli, vakuutusyhtiöt ja perintätoimistot.

Ammatit

Lakimies. Tuomioistuinlakimies. Tuomari. Syyttäjä. Asianajaja. Kihlakunnansyyttäjä. Kihlakunnanvouti. Kaupunginvouti. Nimismies. Poliisipäällikkö. Henkikirjoittaja. Verojohtaja. Hallitusneuvos. Esittelijä. Osastopäällikkö. Toimistopäällikkö. Ylitarkastaja.

Lakialalla toimitaan myös muilla tehtävänimikkeillä, edellä luetellut ovat vain esimerkkejä.

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella oikeustiedettä. Alempi korkeakoulututkinto on oikeusnotaari. Ylempi korkeakoulututkinto on oikeustieteen maisteri.

Oikeustiedettä voi opiskella Helsingin yliopistossa Helsingissä ja Vaasassa (myös ruotsiksi), Itä-Suomen ylipistossa Joensuussa, Lapin yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Opintojen painotuksissa on eroja eri yliopistoissa.

Oikeustieteellisiä aineita voi opiskella myös kauppatieteissä (oikeustieteen alue), yhteiskuntatieteissä (kunnallisala, hallintotieteet, ympäristöpolitiikka).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella liiketaloutta suuntautuen oikeustradenomiksi. Tutkintonimike on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK).

Työllisyys

Lakimiehinä, esimerkiksi tuomareina, syyttäjinä, asianajajina tai lakimies-nimikkeellä työskentelee yli 12 000 henkeä. Lakimiesten työllisyystilanne on hyvä. Lähes kaikki tutkinnon suorittaneet sijoittuvat pääasiassa koulutustaan vastaavaan työhön.

Suurin osa lakimiehistä työllistyy ensimmäiseksi yksityisen sektorin palvelukseen. Tyypillisin työnantaja yksityisellä sektorilla on asianajotoimisto. Lakialalla on myös määräaikaisia työsuhteita, jotka ovat tavallisimpia valtion palveluksessa. Lyhytaikaista työttömyyttä esiintyy lähinnä opiskelunsa juuri päättäneillä.

Lakiala työllistää vakaasti. Eläköityminen lisää uusien ammattilaisten kysyntää, samoin oikeudellisen asiantuntijatyön lisääntynyt tarve esimerkiksi talouden ja hallinnon tehtäväalueilla sekä kaupan, pankkien, rahoituslaitosten ja vakuutusyhtiöiden palveluksessa.

Oikeusnotaareiden työllisyystilanne on kohtalainen. Työtilanne on paras pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa.

 

Kehitysnäkymät

Lainsäädännön kehittyminen on sidoksissa kaikkeen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Ympäröivän yhteiskunnan monimutkaistuessa alan ammateissa korostuu yhteiskunnallisten asioiden seuraamisen ja tuntemisen tarve. Oikeudellisen neuvonnan tarve on lisääntynyt kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

Kansainvälisyys vaikuttaa lakimiehen ammattiin enenevässä määrin mm. Euroopan unionin ylikansallisen lainsäädännön kautta. Direktiivien ja asetusten tulkintaa määrittää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Myös kansainväliset sopimukset lisääntyvät eri alueilla.

Lakimiehen on kyettävä sopeutumaan jatkuvasti uudistuvan työelämän tarpeisiin ja odotuksiin. Muuttuvan kansallisen lainsäädännön lisäksi lakimiehen on seurattava aktiivisesti myös kansainvälistä lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöjä.

Ammattiosaamisen lisäksi työssä tarvitaan ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta. Tietotekniikan hallinta on myös tärkeää.

Yhä harvemmat lakimiehet tulevat toimimaan samalla sektorilla koko työuransa. He työllistyvät yhä useammin yritysten ja järjestöjen asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Heitä toimii esimerkiksi erilaisissa strategisen suunnittelun ja johdon tehtävissä, analyytikkoina jne. Lakimieskunnan ammattikirjo tullee entisestään lisääntymään. Naisten määrä alalla kasvaa koko ajan.

Lähialat

Lakiala liittyy yhteiskunnassa kaikkiin muuhun aloihin lainsäädännön ja oikeudellisen asiantuntijatyön kautta.

 

Lisäaineistot


 

 

Lakiala