Talonrakennusala

Johdanto

Talonrakentaminen on rakennusalan näkyvintä ja myös tunnetuinta toimintaa. Ala pystyttää uudet rakennukset sekä ylläpitää vanhempaa rakennuskantaa korjausrakentamalla. Rakennusalan kansantaloudellinen merkitys on suuri, sillä Suomen kansallisvarallisuudesta noin 70 prosenttia on rakennetussa ympäristössä.

Tuotteet ja palvelut

Uudisrakentaminen

Uudisrakentamisella tarkoitetaan rakennusluvanvaraista rakentamista, jonka tuloksena syntyy uusi rakennus tai uutta tilaa jo olemassa olevan rakennuksen yhteyteen. Uudisrakennukset vaihtelevat asuinrakennuksista liike- ja toimistorakennuksiin, julkisiin palvelurakennuksiin, teollisuus- ja varastorakennuksiin ja maatalousrakennuksiin.

Uudisrakentaminen on rakennusalan näkyvintä toimintaa työmaineen, nostureineen ja työmiehineen. Erityisen vilkasta uudisrakentaminen on kasvavissa asutuskeskuksissa. Rakentamisen määriin vaikuttavat erityisesti yleiset taloussuhdanteet, rakentamiskustannukset ja asuntoluottojen korkotaso.

Kaikki rakennukset ympäristössämme on joskus rakennettu asiakkaan eli rakennuttajan tilauksesta, olivat ne sitten tehtaita, kerrostaloja, tavarataloja, kyläkauppoja tai kesämökkejä. Uudisrakentaminen lähtee aina rakennuttajan tarpeista.

Rakennushankkeen alussa hankitaan tarvittava rahoitus, jätetään lupahakemukset sekä valitaan suunnittelijat ja rakentajat. Suunnitteluun osallistuu rakennussuunnittelusta vastaava arkkitehtitoimisto sekä rakenne- LVI- ja sähkösuunnittelusta vastaavat suunnittelu- ja insinööritoimistot.

Rakennustyön tekee rakennuttajan valitsema ja suuremmissa hankkeissa myös tarjouskilpailun voittanut rakennusliike. Lämpö-, ilma-, vesi- ja sähkötyöt tekevät niihin erikoistuneet urakointiliikkeet. Aliurakointiasteen nousu on johtanut talonrakennusalan voimakkaaseen verkostoitumiseen, ja yhtä taloa kohti saattaa olla kymmeniä eri tavarantoimittajia ja alihankkijoita.

Rakennustyömaalla työ alkaa perustustöistä ja etenee runko- ja vesikattotöiden kautta sisustus- ja viimeistelytöihin. Rakennus valmistetaan erilaisista raaka-aineista kuten puusta, betonista, tiilestä ja teräksestä sekä tehdasvalmisteisista elementeistä ja osista. Teollistumisen myötä osien valmistaminen on siirtynyt yhä enemmän tehtaisiin, ja rakennukset kootaan työmaalla mahdollisimman pitkälle tehtaissa valmistetuista osista.

Korjausrakentaminen

Korjausrakentamisella ylläpidetään rakennuskantaa. Eri-ikäisille rakennuksille tehdään peruskorjauksia ja perusparannuksia, jotta niiden kunto ja käytettävyys paranisivat ja viihtyisyys lisääntyisi. Rakennusten on myös vastattava uusia vaatimuksia liittyen esimerkiksi turvallisuuteen ja energiataloudellisuuteen. Peruskorjauksilla ja perusparannuksilla säilytetään ja myös lisätään kiinteistön arvoa.

Korjausrakentaminen on aina suuritöinen toimenpide. Mittavamman peruskorjauksen aikana koko rakennus voi olla poissa käytöstä, ja usein vielä hupun alla. Jos rakennuksen käyttötarkoitus tai julkisivu muuttuu tai rakenteisiin tehdään merkittäviä muutoksia, korjausrakentamiseenkin tarvitaan lupa.

Käynnistettävät korjaukset päättää rakennuksen tai kiinteistön omistaja, ja taloyhtiöissä ne järjestää usein isännöitsijä. Joissakin tapauksissa korjausrakentaminen voi käynnistyä myös viranomaisen aloitteesta. Korjausrakentamisen toteuttaa urakan saanut rakennusliike sekä mahdolliset muut urakoitsijat. Saneeraussuunnitelmat tekee arkkitehtitoimisto, insinööritoimistot tai urakoitsija itse.

Korjaustarpeeseen vaikuttaa eniten rakennuksen ikä. Monissa teknisissä korjauksissa rakennuksen kriittinen ikä on noin 30 vuotta. Kohteen varustukseen, toimivuuteen ja ulkonäköön liittyvät korjaukset ovat kuitenkin usein sidoksissa myös esimerkiksi tyylivirtauksiin tai talouden suhdanteisiin.

Korjausrakentamisen määrä kasvaa edelleen tasaisesti. Korjausrakentaminen on kohdistunut 2000-luvulla erityisen voimakkaasti asuinkerrostaloihin, omakotitaloihin ja rivitaloihin sekä hoitoalan rakennuksiin ja kokoontumisrakennuksiin.

Talonrakentamisen alalla toimii varsinaisten rakennusliikkeiden lisäksi myös rakennusalan muiden toimialojen sekä lähialojen yrityksiä. Näitä ovat esimerkiksi arkkitehtitoimistot, insinööritoimistot, suunnittelu- ja konsulttitoimistot, rakennustuoteteollisuus sekä pintatoimialan, LVI-alan, sähköalan ja infratoimialan yritykset.

Arkkitehtitoimistot

Arkkitehtitoimistojen palveluihin kuuluu asuin- ja muuhun käyttöön tarkoitettujen uudisrakennusten sekä saneerausten, muutosten ja entistämisten suunnittelua asiakkaan tarpeiden pohjalta. Arkkitehti laatii rakennukseen ja tontin käyttöön liittyvät luonnokset ja suunnitelmat sekä tekee toteutuspiirustukset rakentajille.

Palveluihin kuuluu myös mm. kaavoitukseen liittyvien selvitysten tekemistä, tarvittavien lupien hakemista, tarjouspyyntöjen hankkimista rakentajilta, suunnitteluryhmän muodostamista ja vetämistä pääsuunnittelijana, työn toteutuksen valvontaa työmaalla ja kohteiden arviointia. Toimistot tekevät myös yhdyskuntasuunnittelua ja kaavoituksia.

Rakennesuunnittelutoimisto (insinööritoimisto, suunnittelutoimisto)

Rakennesuunnittelun palveluita tarjoavat insinööri- ja suunnittelutoimistot tekevät uudis- ja korjauskohteiden rakennesuunnittelua. Rakennuksen on kestettävä erilaisia kuormia ja säärasituksia, ja sen on oltava turvallinen käyttää. Työhön sisältyy mm. rakenteiden suunnittelua ja lujuuslaskelmia sekä rakennusten runkojärjestelmien ja -materiaalien valintoja.

Rakennustuoteteollisuus

Rakennustuoteteollisuuden yritykset valmistavat erilaisia rakentamisessa tarvittavia materiaaleja ja tuotteita. Näitä ovat esimerkiksi betonielementit, teräsrungot, rakennuslevyt, lämmöneristeet, ikkunat, ovet, keittiökalusteet ja kivilaatat. Jotkin alan yritykset myös asentavat tuotteitaan rakennuksiin. Puusta tehdään myös valmistaloja, jotka valmistetaan tehtaassa ja tuodaan ja asennetaan paikalleen tontille.

Pintatoimiala

Pintatoimialalla toimii erilaisia yrityksiä kuten maalausliikkeitä, jotka tekevät rakennuksille monenlaisia pintakäsittelytöitä, esimerkiksi maalausta, tapetointia, rappausta jne. Pintatoimialan yritys voi olla suuntautunut myös laatoitus- ja mattotöihin, lattia- ja parkettitöihin, vedeneristys- ja kattotöihin sekä tulenkestäviin muurauksiin.

LVI-yritykset

LVI-alan yritysten palvelut ja tuotteet liittyvät rakennusten lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmiin. LVI-tekniikan (talotekniikan) avulla rakennuksiin saadaan lämmitys, vesijohtovesivesi, viemäröinti, ilmanvaihto ja ilmastointi. Suunnittelu- ja insinööritoimistot tai urakoitsijat tekevät suunnitelmat ja urakoitsijat hoitavat asennustyöt kohteissa.

Sähköalan yritykset

Suunnittelupalveluja tarjoavat sähköalan yritykset suunnittelevat rakennuksen sähköistyksen ja kaapeloinnit. Sähköalan urakointiyritykset tekevät tarvittavat sähkö-, tele- ja turva-asennukset. Lisäksi ne korjaavat ja huoltavat kiinteistöjen sähkölaitteita.

Infratoimiala

Infratoimialan yritykset tekevät maa- ja vesirakentamista sekä niihin liittyviä suunnitelmia. Ala rakentaa esimerkiksi teitä, rautateitä, vesiväyliä ja lentokenttiä sekä vesi-, viemäri-, lämpö- ja sähköverkostoja. Myös ympäristö- ja maarakenteet kuten puistot, kaatopaikat ja meluvallit ovat infratoimialan tuotteita. Talonrakentamisessa infra-alan yritykset tekevät esimerkiksi tarvittavat pohja- ja piharakenteet.

Kiinteistöpalveluala

Kiinteistöpalveluala liittyy läheisesti rakennusalaan, sillä rakennuksia, niiden laitteita ja piha-alueita on hoidettava säännöllisesti, jotta ne pysyisivät kunnossa. Alan yritykset tarjoavat monenlaisia palveluja kiinteistönhuollosta puhdistukseen ja siivoukseen sekä isännöintiin ja talonmiespalveluihin.

Suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa

Talonrakennusalan ammattilaiset vastaavat uudisrakentamisesta, korjausrakentamisesta sekä rakennusten kunnossapidosta ja näihin liittyvistä tehtävistä, kuten suunnittelusta, työnjohdosta ja kustannuslaskennasta. Talonrakennusalan työ on vaihtelevaa, luovaa ja siinä näkee oman kätensä jäljen.

Rakennusmies on yhä useammin moniosaaja, mutta erikoistuneita ammattilaisia tarvitaan edelleen. Rakennusmiehiltä edellytetään eri työvaiheisiin liittyvien työtehtävien hallintaa, työvälineiden käyttötaitoa ja rakennusmateriaalien tuntemusta. Erikoistehtävät kuten rakennusten entisöinti- ja korjaustyöt vaativat erityisen korkeaa erityisosaamista.

Rakennusalan ammattilaisten tulee osata lukea rakentamiseen liittyviä piirustuksia sekä hallita matematiikkaa ja tuntea fysiikan ilmiöitä. Joissakin tehtävissä tarvitaan myös tietotekniikan käyttötaitoa. Rakennusalan ammateissa on mahdollisuus oman ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen.

Työmailla tarvitaan oma-aloitteisuutta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja yhteistyötaitoja. Monissa tehtävissä ovat tarpeen myös hyvät vuorovaikutustaidot, palvelualttius ja kielitaito. Työmenetelmien ja välineiden kehittyminen on keventänyt kaikkein raskaimpia työvaiheita, mutta alan työntekijöiltä vaaditaan edelleen riittävän hyvää fyysistä kuntoa ja kätevyyttä.

Rakennustyömailla työskennellään ympäri vuoden vaihtelevissa sää- ja ympäristöoloissa. Talonrakennustyö on kausiluontoista ja rakentamisen prosessi suhteellisen lyhyt. Projektin valmistuttua siirrytään seuraavalle työmaalle, jossa työtavat ja olosuhteet voivat vaihtua aivan erilaisiksi.

Työpaikat

Rakennusliikkeet. Urakoitsijat. Arkkitehtitoimistot. Suunnittelu- ja konsultointitoimistot. Insinööritoimistot. LVI-alan yritykset. Sähköalan yritykset. Rakennustuoteteollisuus. Maalausliikkeet. Pintatoimialan yritykset. Maahantuojat. Tukkuliikkeet. Vähittäiskauppa.

Ammatit

Arkkitehti, rakennesuunnittelija, ympäristösuunnittelija, suunnitteluassistentti, rakennusinsinööri, LVI-insinööri, LVI-suunnittelija, sähköinsinööri, sähkösuunnittelija, työmaainsinööri, rakennusmestari, rakennustyönjohtaja, rakennusmies, kirvesmies, mittamies, LVI-asentaja, sähköasentaja, muurari, raudoittaja, elementtiasentaja, maalari, rakennusmaalari, pintakäsittelijä, ikkuna- ja oviasentaja, kattoasentaja, sisäkattoasentaja, lasittaja, lattianpäällystäjä, laatoittaja, katto- ja ulkopintaeristäjä, matto- ja parkettiasentaja, vedeneristäjä, rakennuskonemies, torninosturinkuljettaja.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa rakennusalan perustutkinnon, jossa voi suuntautua talonrakennukseen. Tutkintonimike on talonrakentaja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa myös talotekniikan perustutkinto, pintakäsittelyalan perustutkinto sekä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös mm. talonrakennusalan, rakennustuotannon, rakennustuotealan, ilmastointiasentajan, kiinteistönhoitajan, lattianpäällystäjän, putkiasentajan, rakennuspeltisepän, teknisen eristäjän, maalarin, automaatioasentajan ja sähköasentajan ammattitutkinnot.

Lisäksi voidaan suorittaa talonrakennusalan, rakennusalan työmaapäällikön, ilmastointiasentajan, kiinteistönhoitajan, lattiamestarin, maalarimestarin, putkiasentajan, rakennuspeltisepän, automaatioyliasentajan ja sähköyliasentajan erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella rakennustekniikkaa, talotekniikkaa ja sähkötekniikkaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Rakennusalan työnjohtoa opiskellen tutkintonimike on rakennusmestari (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella teknisiä tieteitä. Opinnoissa voi suuntautua rakennustekniikkaan. Koulutusta järjestetään Tampereen teknillisessä yliopistossa sekä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa.

Teknisissä tieteissä voi opiskella myös mm. sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa tai puunjalostustekniikkaa. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

Yliopistoissa voi opiskella myös arkkitehtuuria. Koulutusta järjestetään Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Arkkitehtuurin laitoksella, Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa sekä Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on arkkitehti.

Työllisyys

Talonrakennusala työllistää noin 135 000 työntekijää, toimihenkilöä ja yrittäjää uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuttamisessa. Noin kolmasosa rakennustyömailla työskentelevistä on pääurakoitsijoiden palveluksessa, loput aliurakoitsijoiden tai vuokratyönantajien palkkalistoilla. Ala on pienyritysvaltainen.

Talonrakennusalan työllisyyttä ylläpitää uudisrakentaminen, jossa rakennetaan uusia asuinrakennuksia ja muita rakennuksia. Korjausrakentaminen työllistää yhä enemmän. Vanhempaa rakennuskantaa pidetään kunnossa esimerkiksi peruskorjauksin, minkä lisäksi rakennuksille tehdään perusparannuksia ja uudistamista.

Rakennusala on suhdanneherkkä työllistäjä. Talouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat nopeasti rakentamisen määriin, ja sitä kautta työntekijöiden tarpeeseen. Rakennustoiminnan vilkastuessa alalle tarvitaan enemmän työntekijöitä. Työllisten määrä vaihtelee myös vuodenaikojen mukaan, sillä rakennustoiminta on osittain kausiluonteista. Työttömyyttä esiintyy yleensä eniten talvisin, vähiten kesäisin ja syksyisin.

Ammattitaitoisten työntekijöiden tarvetta lisää lähivuosina monien työntekijöiden ja toimihenkilöiden siirtyminen eläkkeelle.

Kehitysnäkymät

Talonrakennusalan kehitykseen vaikuttavat erityisesti talouden suhdanteet, jotka heijastuvat nopeasti uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen määriin investointeina sekä korkojen ja inflaation kehityksenä. Valtiolla on keskeinen rooli rakennusalan kannalta, koska se rahoittaa uudisrakentamista merkittävästi sekä ohjaa ja sääntelee rakentamisen toimintaympäristöä lainsäädännöllä, verotuksella ja kaavoituksella. 

EU:n myötä rakennusala on kansainvälistynyt. Suomalaisia rakennusyrityksiä toimii esimerkiksi Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Suomen rakennustyömailla yhä useampi rakennusmies on ulkomaalainen. Talonrakennusteollisuus edistää harmaan talouden torjuntaa sekä työturvallisuutta koko toimialalla. Käytössä ovat esimerkiksi henkilötunnisteet, työmaakohtaiset kulkuluvat ja Tilaajavastuu.fi-verkkopalvelu. 

Noususuhdanteissa rakennetaan enemmän. Laskusuhdanteissa uudisrakentaminen vähentyy erityisesti teollisuusrakennusten osalta, koska investoinnit vähenevät, ja omakotitalojen osalta johtuen kotitalouksien talouden epävarmuudesta. Muuttoliike kaupunkeihin lisää rakentamista kasvukeskuksissa, erityisesti pienten kerrostaloasuntojen. Muuttotappioalueiden rakennukset ovat usein vajaakäytössä tai tyhjillään. 

Korjausrakentaminen lisääntyy rakennusten ikääntyessä. Rakennukset on pidettävä kunnossa, jotta ne säilyvät terveellisinä ja toimivina asuin- ja työympäristöinä. Asuntoja ja rakennuksia myös muunnellaan ja modernisoidaan. Rakennettu ympäristö muodostaa suuren osan kansallisvarallisuudestamme, jonka arvo voidaan säilyttää kunnossapidolla. 

Asiakaslähtöisessä rakentamisessa rakennus tai asunto toteutetaan asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Rakennukset suunnitellaan yhä useammin muunneltaviksi erilaisten käyttötarpeiden mukaan. Asiakaspalvelu ja laatu ovat merkityksellisiä tekijöitä. 

Rakentamisen prosessit nopeutuvat ja logistiikka tehostuu. Talot tehdään yhä useammin teollisesti valmistetuista osista. Suurin osa rakennuksista asennetaan rakennustyömaalla valmiina elementteinä tai moduuleina, jotka on valmistettu tehtailla. Yksilöllisesti rakennetut talot vähenevät. 

Suunnittelu tehostuu, kun käytetään esimerkiksi tietomalleja. Rakennuksesta tehtävä 3D-malli antaa reaaliaikaista tietoa suunnitteluun, rakennusosien teolliseen valmistukseen ja työmaaohjaukseen. Tietomallista saadaan tietoa esimerkiksi rakennuksen tilojen ominaisuuksista, rakenteista, rakennusosista, lukumääristä ja kustannuksista. 

Elinkaarivaatimukset ovat mukana rakentamisessa. Rakennukset suunnitellaan kestävällä tavalla, joka täyttää omistajien, käyttäjien ja yhteiskunnan vaatimukset elinkaaren ajan. Suunnittelussa huomioidaan käyttöikä, tilojen toiminnallisuus, sisäolosuhteet, muunneltavuus, turvallisuus, esteettömyys, elinkaarikustannukset ja ympäristö. 

Ympäristöasiat huomioidaan rakentamisessa paremmin. Markkinoille tulee ympäristöystävällisempiä rakennusosia ja tuotteita. Uusista rakennuksista tehdään energiatehokkaita ja vanhoja peruskorjataan energiataloudellisemmiksi. Talojen energiatehokkuutta voidaan parantaa hyvällä suunnittelulla, oikeilla materiaaleilla, rakenteilla ja tekniikoilla sekä huolellisella rakentamisella.

Lähialat

Rakennustuoteteollisuus. Infra-ala (maa- ja vesirakennusala). LVI-ala. Sähköala. Kiinteistöpalveluala.

Lisäaineistot

 

 

 

Talonrakennusala