Tiedotustyö

Johdanto

Tiedotustyö on viestintää, jossa yrityksen tai muun organisaation asioista kerrotaan ulospäin omia tiedotuskanavia käyttäen tai tiedotusvälineiden avulla. Tiedottaminen voi olla myös talon sisäistä. Viestintätoimistot tarjoavat asiakkailleen monenlaisia viestinnän palveluja viestinnän strategisesta suunnittelusta sisällön tuotantoon. Tiedotus- ja viestintätyö on lähellä toimitustyötä sekä mainos- ja markkinointialaa.

Tuotteet ja palvelut

Tiedottaminen on osa viestintää, jolla pyritään muuhunkin kuin vain välittämään tietoa. Viestinnän avulla voidaan mm. vahvistaa asiakas- ja sidosryhmäsuhteita, luoda julkisuuskuvaa, lujittaa yhteisöllisyyttä sekä lisätä tuotteen tai palvelun tunnettuutta ja kysyntää.

Tiedottamisessa viestitään yrityksen, organisaation tai yhteisön asioista ulospäin sidosryhmille, joita ovat yhteistyökumppanit, asiakkaat ja media, tai sisäisesti talon omalle väelle.

Tyypillisesti tiedottamisessa välitetään tietoa yrityksestä tai organisaatiosta sekä sen toiminnasta, tuotteista ja palveluista, muutoksista, saavutetuista tuloksista ja tavoitteista. Tiedottaminen tehdään joko omilla tiedotuskanavilla tai tiedotusvälineiden avulla.

Ulkoista tiedottamista voidaan tehdä tiedottein ja esittein, verkkosivuilla, asiakas-, jäsen- ym. lehdillä ja AV-materiaalilla sekä tiedotustilaisuuksia, tapahtumia ja kampanjoita järjestämällä. Sisäisen tiedottamisen tavallisimpia kanavia ovat intranet, sähköposti, tiedotteet, henkilöstölehdet, ilmoitustaulut, henkilöstökokoukset, palaverit ja keskustelut.

Työtehtäviä tiedotuksessa ja viestinnässä

Suurissa yrityksissä ja organisaatioissa tiedotusta hoitaa tavallisesti viestintä- tai tiedotusyksikkö, jonka tiedottajat ovat usein erikoistuneet omiin alueisiinsa. Pienemmissä organisaatioissa tiedottajat hoitavat usein kaikkia viestintätehtäviä. Pienillä yhteisöillä voi olla oma tiedottaja tai sitten joku hoitaa viestintää oman toimensa ohella.

Tiedottajien toimenkuvat vaihtelevat. Tavallisimpia työtehtäviä ovat verkkoviestintä, sisäinen viestintä, mediaviestintä, mediaseuranta sekä lehtien ja julkaisujen toimittaminen. Tiedottajat järjestävät myös tiedotustilaisuuksia, vierailuja, kursseja ja kampanjoita. Lisäksi he ovat yhteydessä tiedotusvälineisiin ja toimittajiin sekä muihin sidosryhmiin kuten asiakkaisiin, omistajiin ja yhteistyökumppaneihin.

Muita tehtäviä ovat esimerkiksi viestintästrategian ja vuosisuunnitelman laadinta, viestintätoiminnan organisointi, viestinnän vaikuttavuuden arviointi tutkimuksin, viestinnän kehittäminen, markkinointiviestintä, PR-suhteiden hoitaminen sekä talon sisäisten viestintäkoulutusten ja -konsultoinnin järjestäminen.

Viestintäpäällikkö tai tiedotuspäällikkö on suuren yrityksen tai organisaation viestintäosaston esimies. Hänen työnkuvansa koostuu esimerkiksi viestinnän johtamisesta, mediaviestinnästä, yhteisökuvan ja brändin rakentamisesta sekä yhteistyöstä johdon kanssa. Suurimmissa yrityksissä ja organisaatioissa on usein viestintäjohtaja, joka on yleensä myös johtoryhmän jäsen.

Viestintäosasto tai -yksikkö ei välttämättä hoida kaikkia viestintätehtäviä itse, sillä osa palveluista hankitaan esimerkiksi viestintä- ja mainostoimistoilta sekä vapailta toimittajilta, valokuvaajilta ja graafikoilta.

Viestintätoimistojen palveluihin kuuluvat esimerkiksi viestinnän strateginen suunnittelu, jossa viestintä liitetään liiketoimintatavoitteisiin, viestinnän luova suunnittelu, markkinointiviestintä, lehdistöviestintä ja mediasuhteet sekä sisäinen viestintä ja sisältömarkkinointi, jolla pyritään hyvän sisällön avulla hyödyttämään tai huvittamaan vastaanottajaa ja luomaan sitä kautta asiantuntijakuvaa.

Viestintätoimistot tuottavat myös sisältöjä, joita ovat esimerkiksi tiedotteet, esitykset, verkkosivut sisältöineen, painojulkaisut, henkilöstölehdet, kuvitukset, yritysilmeet jne. Lisäksi ne järjestävät esimerkiksi tapahtumia ja kampanjoita, valmentavat ja kouluttavat sekä tekevät viestinnän mittaamista, jolla tutkitaan viestinnän tai markkinoinnin tuloksellisuutta.

Työpaikat

Viestintätoimistot. Yritysten viestintäosastot tai -yksiköt. Valtion, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen viestintäosastot tai -yksiköt.

Ammatit

Viestintäjohtaja. Viestintäpäällikkö. Tiedotuspäällikkö. Tiedottaja. Viestintäkoordinaattori. Viestintäkonsultti. Viestintäassistentti. Viestintäsihteeri. AD. Art Director. Copywriter. Copy. Graafinen suunnittelija. Graafikko. Taittaja. Valokuvaaja. Piirtäjä. Toimittaja. Verkkotoimittaja. Web-toimittaja.

Tiedotus- ja viestintätehtävissä työskennellään myös muilla tehtävänimikkeillä, edellä luetellut ovat vain esimerkkejä.

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella viestintää. Opintojen painopisteet, oppiaineiden nimet ja tutkintonimikkeet vaihtelevat yliopistoittain ja tiedekunnittain. Oppiaineita ovat esimerkiksi tiedotusoppi, journalistiikka, viestintä, yhteisöviestintä, puheviestintä, audiovisuaalinen mediakulttuuri, mediatutkimus ja kulttuurienvälinen viestintä.

Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat filosofian maisteri, taiteen maisteri, valtiotieteiden maisteri ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Alempia korkeakoulututkintoja ovat humanististen tieteiden kandidaatti, taiteen kandidaatti, valtiotieteiden kandidaatti ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää suuntautuen esimerkiksi graafiseen viestintään, digitaaliseen viestintään, journalismiin, audiovisuaaliseen mediaan sekä elokuva- ja tv-ilmaisuun. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös journalismia. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK).

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon. Tutkintonimike on media-assistentti.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto ja valokuvaajan ammattitutkinto sekä audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto ja valokuvaajan erikoisammattitutkinto.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Viestintäopetusta ja toimittajakoulutusta järjestetään myös esimerkiksi Laajasalon opistossa, Voionmaan opistossa ja HEO-kansanopistossa.

Työllisyys

Viestintäalan järjestöissä ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry:ssä, Viesti ry:ssä, Julkisen alan tiedottajat JAT ry:ssä ja Kirkon tiedotuskeskuksessa on jäseniä yhteensä noin 4 200. Nämä viestinnän ammattilaiset ovat esimerkiksi tiedottajia, viestintäkoordinaattoreita tai viestintäpäälliköitä. He työskentelevät viestintätoimistoissa, konsultteina, viestintäalan yrittäjinä tai eri toimialojen yrityksissä, valtiolla, kunnilla, seurakunnilla tai järjestöissä.

Työllisyystilanne on suhteellisen vakaa yritysten, valtion, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen viestintäyksiköissä. Viestintätoimistoissa työllisyys on herkempää suhdanteille, sillä taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, miten paljon asiakkaat hankkivat palveluja. Viestintäalalla toimitaan myös projektiluonteisissa tehtävissä.

Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, eikä kaikille riitä alan töitä. Varsinkin vastavalmistuneiden työllistyminen voi olla vaikeaa. Viestinnän ammattilaisista yhä useampi tulee työskentelemään muilla toimialoilla kuin viestintäalalla.

Viestintäalan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän moniosaamista sekä kykyä tuottaa sisältöä eri medioihin ja uusimpien tieto- ja viestintätekniikan sovellusten hallintaa. Vahva työkokemus ja koulutus edesauttavat työllistymistä.

Kehitysnäkymät

Viestintäalan kehitykseen vaikuttavat erityisesti globalisoituminen, kiristyvä kilpailu markkinoilla ja digitalisoituminen. Talouden vaihtelut heijastuvat viestintäalaan, sillä laskusuhdanteet vähentävät viestintätoimistojen palvelujen kysyntää ja tuottavat paineita toiminnan tehostamiseen. 

Viestintäalan yritysten omistus on keskittynyt. Viestintäalalla toimii muutamia suuria yrityksiä ja ketjuja sekä paljon pieniä yrityksiä, mutta keskisuuria yrityksiä ei juurikaan. Kotimarkkinoilla pienet yritykset kilpailevat globaalien suurten toimijoiden kanssa. 

Suomen markkinat ovat pienet, joten yritysten on haettava kasvua maailmalta. Kansainvälistymisen edellytyksiä ovat globaali ajattelu- ja toimintatapa, markkina-alueiden ja niiden kulttuurien tuntemus, kansainvälisen kaupan osaaminen ja kielitaito. 

Luovilla aloilla tarvitaan entistä enemmän myös liiketoimintaosaamista, myynti- ja markkinointiosaamista, tuotteistamista, brändäämistä ja strategiaosaamista. Viestinnältä vaaditaan läpinäkyvyyttä ja aitoutta, joten yritysten ja brändien täytyy toteuttaa viestiensä mukaisia tekoja. 

Digitalisoitumisen myötä viestintä on yhä monikanavaisempaa. Digitaalisten jakelualustojen kuten älypuhelinten ja tablettien kehittyminen on tuonut yleisön tarjolle suuren määrän palveluja ja sisältöjä. Visuaalinen viestintä on noussut entistä tärkeämmäksi esimerkiksi videoiden muodossa. 

Sisällön tuotannossa kohderyhmät pienentyvät, jolloin kohdennettu ja personoitu viestintä ja mainonta yleistyvät. Sisällön tarjoajien on tunnettava millainen sisältö kiinnostaa yleisöjä ja missä muodossa. 

Sosiaalinen media on keskeinen osa viestintää mediasisältöjen jakamisessa, vuorovaikutusvälineenä ja yhteisöllisyyden luojana. Sen hallitseminen on yhä tärkeämpää eri toimijoille. 

Strategisen viestinnän merkitys kasvaa yrityksille, julkisen hallinnon organisaatioille ja kolmannen sektorin toimijoille. Tällöin viestitään esimerkiksi visiosta, arvoista ja toiminta-ajatuksesta. Käytännössä kerrotaan siitä, mitä tehdään, miksi ja mitä tavoitellaan. 

Tarve viestinnän johtamisen osaamiselle on lisääntynyt, koska se edistää organisaation kannattavuutta ja toimintaa. Tämä tapahtuu kehittämällä strategisesti mainetta ja sidosryhmäsuhteita sekä sisäistä työyhteisöviestintää. 

Viestintäalan palveluosaamisessa on keskeistä toimintaympäristön ja kulutustottumusten ymmärrys. Viestintäalan toimijoilta vaaditaan kykyä tunnistaa viestinnän palveluja tilaavien asiakkaiden, sidosryhmien, mainostajien ja yleisön tarpeet. 

Alalla tarvitaan monitaitoisuutta. Viestinnän ammateissa on tunnettava viestintää, osattava tiedottaa ja tuottaa sisältöjä, oltava luova, hallittava viestinnässä käytettävät teknologiat, osattava julkisuudenhallintaa ja tunnettava työnantajan toimiala sekä osattava verkostoitua ja oltava vuorovaikutustaitoinen.

Lähialat

Viestintäala. Toimitustyö. Audiovisuaalinen ala. Mainosala. Markkinointiala. Kustannusala. Graafinen teollisuus.

Tiedotustyö