Taloushallinto

Johdanto

Taloushallinto palvelee yrityksen, viraston tai muun organisaation arkisia toimintoja sekä tavoitteiden saavuttamista. Taloushallinnon toimintoja ovat mm. palkanlaskenta, laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta. Erilaisten rahaan liittyvien toimintojen ja lakisääteisten tehtävien hoitamisen lisäksi taloushallinto tuottaa johdolle tärkeää tietoa toiminnan ohjauksen ja suunnittelun tarpeisiin.

Tuotteet ja palvelut

Taloudellisten voimavarojen hallinnointia

Taloushallinto on keskeinen osa jokaisen yrityksen ja organisaation toimintaa. Sen tehtävänä on huolehtia taloudellisten resurssien hallinnoinnista sekä tuottaa johdolle talouteen liittyvää tietoa päätöksentekoa ja toiminnan ohjausta varten. Lisäksi se vastaa osaltaan lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä.

Taloushallintoa tehdään tilitoimistoissa sekä esimerkiksi virastojen ja yritysten omilla talousosastoilla. Taloushallinto ulkoistetaan yhä useammin tilitoimiston hoidettavaksi, koska siten yritys tai muu organisaatio voi keskittyä omaan liiketoimintaansa tai toimintaansa saaden tilitoimistolta käyttöönsä kaikki tarvitsemansa taloushallintopalvelut.

Taloushallintoon kuuluu laaja joukko erilaisia asioita ja toimintoja, jotka vaihtelevat pienistä rutiininomaisista tehtävistä laaja-alaista asiantuntemusta vaativiin kokonaisuuksiin kuten konsultointiin. Seuraavassa esitellään taloushallinnon keskeisimpiä tehtäväalueita.

Taloussuunnittelu

Taloussuunnittelun avulla ohjataan yrityksen tai organisaation rahojen ja varallisuuden käyttöä. Suunnittelun lähtökohtina ovat toteutuneet tulokset, taloudellinen tilanne ja tavoitteet tulevalle toimintakaudelle. Budjetti (talousarvio) sisältää arvion tuloista ja menoista, ja se tehdään esimerkiksi vuodeksi kerrallaan. Budjetti antaa toimintaraamit eli käytettävissä olevat rahamäärät hankintoihin ja investointeihin.

Taloussuunnitteluun liittyy keskeisesti myös budjetin tai määrärahojen seuranta ja valvonta. Myös yrityksen tai organisaation muiden yksiköiden ohjaaminen ja ohjeistaminen niiden oman toiminnan taloussuunnittelussa sekä käytäntöjen kehittämisessä kuuluu taloussuunnitteluun.

Taloudellisen tiedon tuottaminen

Taloushallinnon yksi tärkeimmistä tehtävistä on tuottaa tietoa yrityksen tai organisaation taloudesta johdolle ja omistajille päätöksentekoa varten. Täsmällisiä taloustietoja sisältäviä raportteja ovat esimerkiksi yritysten tilinpäätökset ja pörssiyhtiöiden osavuosikatsaukset.

Tiedot organisaation taloudesta kiinnostavat myös verottajaa, sijoittajia, luotonantajia ja mediaa. Tilinpäätökseen sisältyvästä tuloslaskelmasta voidaan tehdä päätelmiä toiminnan kannattavuudesta, mm. kykeneekö yritys kattamaan tuloillaan menot tai saamaan voittorahoitusta oman toimintansa kehittämiseen tai osinkojen jakamiseen omistajilleen.

Kirjanpito, tilinpäätös, tilintarkastus

Kirjanpito on yrityksen tai kirjanpitovelvollisen organisaation taloudellisten tapahtumien muistiinmerkitsemisjärjestelmä ja yhteenveto taloudellisista tapahtumista, joissa se on ollut osapuolena. Kirjanpito toteutetaan tietojärjestelmien avulla. Tuotoksena syntyy lakisääteisiä raportteja, joita ovat tuloslaskelma, tasekirja, näiden liitetiedot, rahoituslaskelma ja toimintakertomus.

Tilinpäätös on puolestaan tilikaudelta tehtävä laskelma ja raportti yrityksen talouden kehittymisestä ja taloudellisesta tilanteesta tilinpäätösajankohtana. Kirjanpito ja tilinpäätös perustuvat kirjanpitolakiin ja -asetukseen sekä yleisesti noudatettavaan käytäntöön eli hyvään kirjanpitotapaan.

Tilintarkastus kattaa kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastuksen, jonka päätteeksi tilintarkastaja antaa tilintarkastuskertomuksen. Tilintarkastuksen suorittaa KHT- tai HTM-tilintarkastaja tai KHT- tai HTM-yhteisö. Tilintarkastus perustuu tilintarkastuslakiin, kirjanpitolakiin ja kyseistä yhteisöä tai säätiötä koskevaan lakiin.

Rahoitus ja investoinnit

Yritykset hankkivat rahoitusta toimintaansa varten myymällä osakkeitaan tai ottamalla lainaa. Investoinnit ovat välttämättömyyksiä toimintaa aloitettaessa tai laajennettaessa sekä muuttuvien ympäristö- ym. vaatimusten täyttämiseksi.

Investointi kohdistuu esimerkiksi tuotantovälineisiin kuten koneisiin, rakennuksiin ja maa-alueisiin. Investointi voi kohdistua myös aineettomiin kohteisiin kuten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan sekä markkinointiin. Rahan sijoittamista arvopapereihin kutsutaan rahoitusinvestoinniksi.

Näihin päätöksiin liittyy usein suuri taloudellinen riski, koska niihin sisältyy tulevaisuuden epävarmuustekijöitä. Onnistunut investointi auttaa yritystä vahvistamaan talouttaan ja kestämään huonoja aikoja, epäonnistunut voi johtaa konkurssiin.

Johdon laskentatoimi tms. avustaa yrityksen johtoa päätöksentekotilanteissa, joiden vaikutukset ja seuraukset vaikuttavat toimintaan vuosien ajan.

Muita taloushallinnon palveluita

Taloushallinnon toimintoihin kuuluu lisäksi joukko muita tärkeitä palveluja. Tällaisia ovat esimerkiksi palkanlaskenta, maksuliikenne, laskutus, saatavien valvonta, myyntireskontran ja ostoreskontran hoito, kustannusseuranta, arvonlisäveron valvontailmoitukset, työnantajailmoitukset, veroilmoitusten laadinta jne.

Liikkeenjohdon konsultointi on neuvontaa ja palveluita, jotka liittyvät esimerkiksi yrityksen perustamiseen, yritysmuotoihin, omistajan vaihdoksiin, toiminnan laajenemiseen, verotukseen, rahoitusratkaisuihin, investointeihin, hankintoihin ja osingonjakoihin.

Taloushallinnossa asiantuntijatyötä ja asiakaspalvelua

Taloushallinnon ammattilainen voi työskennellä tilitoimistossa tai eri alan yritysten tai organisaatioiden omilla talousosastoilla tms. Taloushallinnon tehtävät ovat monipuolisia ja tarjoavat monia vaihtoehtoja koulutuksesta ja työkokemuksesta riippuen. Pienemmissä yrityksissä tai organisaatioissa tehtäväalueet ovat laajempia, suuremmissa on enemmän mahdollisuuksia erikoistumiseen.

Tehtäväalueisiin kuuluvat esimerkiksi kirjanpito, tilinpäätös, sisäinen laskenta, johdon laskentatoimi, maksuliikenne, palkanlaskenta, budjetointi, kannattavuuslaskenta, verotus, lainsäädäntö, rahoitus sekä näihin liittyvät konsultointi-, suunnittelu-, kehittämis-, esimies- ja johtotehtävät.

Taloudellisten tietojen käsittely, esittäminen ja siirto hoidetaan tietotekniikan avulla erilaisia taloushallinnon ohjelmia ja tietojärjestelmiä käyttäen. Toimistotyöhön kuuluu myös asiakaspalvelua ja yhteistyötä asiakkaiden tai oman organisaation henkilöstön kanssa.

Taloushallinnon ammateissa tarvitaan ajantasaisen ammattiosaamisen kuten laskentaosaamisen ja kirjanpidon hallinnan lisäksi taloushallinnon ohjelmien ja tietojärjestelmien hallintaa sekä huolellisuutta, tarkkuutta ja vastuullisuutta. Yhteistyö-, asiakaspalvelu- ja neuvottelutaidot ovat tarpeen, myynti- ja konsultointiosaamisesta on hyötyä. Kielitaidosta ja kulttuurien tuntemuksesta on niin ikään hyötyä.

Esimies- ja johtotehtävissä keskeistä on toiminnan johtaminen, suunnittelu, seuranta ja kehittäminen. Keskeistä on organisoida oman vastuualueen toiminta mahdollisimman hyvin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suuri osa työstä liittyy päätöksentekoon, päätöksien valmisteluun, tiedoksi antamiseen ja toimeenpanoon sekä valvontaan. Myös henkilökunnan motivointi on tärkeää.

Muutokset esimerkiksi lainsäädännössä sekä uudistuvat työtavat edellyttävät jatkuvaa opiskelua ja osaamisen kehittämistä.

 

Työpaikat

Tilitoimistot. Tilintarkastustoimistot. Eri toimialojen yritykset. Valtion, kuntien ja kirkon organisaatiot. Järjestöt. Liitot.

 

Ammatit

Taloushallinnossa työskennellään lukuisilla eri tehtävänimikkeillä, joista alla joitakin esimerkkejä.

Assistentti, controller, etäasiakasvastaava, henkilöstö- ja taloussihteeri, johtaja, järjestöpäällikkö, kassanhoitaja, kaupunginjohtaja, kirjanpitäjä, kunnanjohtaja, kustannuslaskija, laskenta-assistentti, laskentakonsultti, laskentapäällikkö, laskentasihteeri, liiketoimintajohtaja, palkanlaskennan assistentti, palkanlaskija, palveluvastaava, rahoitusjohtaja, rahoituspäällikkö, sihteeri, sijoitusjohtaja, sijoitusneuvoja, suunnittelija, talous- ja hallintojohtaja, talous- ja hallintopäällikkö, talous- ja hallintosihteeri, talousarviopäällikkö, talousasiantuntija, talousassistentti, taloushallinnon suunnittelija, taloushallintopäällikkö, talousjohtaja, talousneuvoja, talouspalvelusihteeri, talouspäällikkö, taloussihteeri, taloussuunnittelija, taloussuunnittelupäällikkö, talous-toimistosihteeri, tiimivastaava, tilintarkastaja, toimialajohtaja, toiminnan johtaja, toimistosihteeri, toimitusjohtaja, verosihteeri, yksikön johtaja, yritysanalyytikko, yritysjohtaja.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa liiketalouden perustutkinnon. Tutkintonimike on merkonomi.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös mm. taloushallinnon ja sihteerin ammattitutkinnot sekä taloushallinnon ja johtamisen erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Alan koulutusta järjestävät esimerkiksi Markkinointi-instituutti sekä HAUS kehittämiskeskus Oy.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella liiketaloutta. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi finanssi- ja talousasiantuntijaksi. Tutkintonimike on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella kauppatieteitä. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi taloushallintoon ja laskentatoimeen. Alempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden maisteri.

KLT on taloushallintoalan asiantuntijatutkinto. Tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä henkilö, jolla on riittävä kaupallinen koulutus ja usean vuoden käytännön työkokemus. Tutkinnosta vastaa Tili-instituuttisäätiö.

 

Työllisyys

Taloushallintoala työllistää noin 13 000 henkilöä tilitoimistoissa (v. 2014). Taloushallintoala on vakaa työllistäjä, jonka työllisyyttä ylläpitää talouteen liittyvien asioiden lakisääteisyys sekä tehtävien hoidon tärkeys yrityksen tai organisaation käytännön toiminnan kannalta.

Tilitoimistoissa on jatkuva tarve ammattitaitoisille, alan tutkinnon suorittaneille työntekijöille. Osaavista työntekijöistä, erityisesti kirjanpitäjistä ja palkanlaskijoista on pulaa. Lähivuosina jää eläkkeelle moni alan ammattilainen, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Tilitoimistoihin tarvitaan lähivuosina jopa 2 500 uutta työntekijää.

Taloushallinnon tehtävissä työskennellään myös eri toimialojen yrityksissä sekä valtion, kuntien ja seurakuntien virastoissa ja monenlaisissa järjestöissä. Tilitoimistojen ulkopuolella työskentelevien taloushallinnon ammattilaisten lukumäärän arvioiminen on vaikeaa, koska joissakin työpaikoissa taloushallinnossa työskentelevät hoitavat myös esimerkiksi henkilöstöasioita ja muita hallintotehtäviä.

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa taloushallintoalan työntekijöistä työskentelee tilitoimistoissa, koska yritykset ja julkishallinnon organisaatiot ulkoistavat taloushallintonsa voidakseen keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa tai -tehtäväänsä sekä kustannussyistä. Eri toimialojen yritykset, julkinen sektori ja järjestöt palkkaavat taloushallinnon tehtäviin tarpeen mukaan.

 

Kehitysnäkymät

Taloushallintoalalla muutoksia aiheuttavat mm. uusiutuva lainsäädäntö sekä tilitoimistojen kasvavat osaamis- ja ammattitaitovaatimukset. Alan vahvuuksia ja mahdollisuuksia ovat toiminnan jatkuvuus lakisääteisyyden vuoksi sekä kasvava merkitys asiakasyrityksille. Kansainvälistymisestä seuraa ulkomaisten asiakkaiden ja toimeksiantojen lisääntyminen.

Tulevaisuudessa taloushallinnon palvelujen ulkoistaminen tilitoimistoille jatkuu edelleen. Yritysten lisäksi myös julkisen sektorin eli valtion ja kuntien taloushallintoa siirretään nykyistä enemmän tilitoimistojen hoidettavaksi.

Suuret tilitoimistot tarjoavat tilitoimistopalvelujen lisäksi myös muita palveluita, joihin kuuluvat esimerkiksi tietotekniikkaan liittyvät palvelut. Toisaalta varsinkin pienemmät tilitoimistot erikoistuvat kilpailun koventuessa tarjoamaan tiettyjä palveluja tai toimivat tiettyjen toimialojen asiakkaiden kanssa. Etäasiakkaat yleistyvät.

Taloushallinnon tietojärjestelmät tehostavat taloushallinnon prosessien hallintaa. Järjestelmät voivat tuottaa päätöksentekoon ajantasaista tietoa, joka on saatavilla myös selaimen kautta sekä mobiililaitteilla. Toimintoja ovat esimerkiksi kirjanpito, budjetointi, sisäinen laskenta, osto- ja myyntireskontra, rahoitussuunnittelu ja raportointi. Tietojärjestelmät ovat usein myös asiakkaan käytössä.

Taloushallinnossa toimenkuvat ja työn sisällöt ovat muutoksessa johtuen pitkälti sähköisistä prosesseista ja automaatiosta. Alan ammattilaisten työssä painottuvat yhä enemmän näiden prosessien ohjaaminen, järjestelmissä tuotettavan taloustiedon tulkitseminen ja analyysien tekeminen. Erityisasiantuntijoiden tehtävissä korostuu kyky ymmärtää asiakkaiden liiketoimintaa ja jalostaa taloustieto päätöksenteon tueksi.

Tilitoimistoissa työtehtävät monipuolistuvat. Yleisesti ottaen lakisääteisestä kirjanpidosta siirrytään enemmän neuvontaan, johdon tukemiseen ja konsultointiin. Kirjanpitäjät ovat nykyistä enemmän itsenäisessä vastuussa asiakassuhteidensa hoidosta. Työssä korostuvat asiakaspalvelutaidot, neuvontataidot ja tiimityö.

Tulevaisuudessa taloushallinnon laatuvaatimukset lisääntyvät edelleen ja prosessit tehostuvat. Laskentatoimen tuottama tieto on reaaliaikaista ja standardoitua. Myös viranomaisraportointi on pitkälti automatisoitua. Yrityksissä talouden suunnittelun merkitys korostuu entisestään. Asiakkaiden vaatimuksissa luotettavuus ja toiminnan eettisyys ja yhteiskuntavastuu korostuvat.

Taloushallintoliitto kehittää tilitoimistoalaa sekä jäsentoimistojensa toimintaedellytyksiä mm. koulutusten, tiedottamisen, tutkimus- ja julkaisutoiminnan sekä tilitoimistotarkastusten myötä. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat asiantuntevaa palvelua.

 

Lähialat

Toimistotyö. Henkilöstöhallinto. Tietohallinto. Asiakirjahallinto. Hallinnollinen työ.

 

Lisäaineistot

 

 

Taloushallinto