Mainos- ja markkinointityö

Johdanto

Markkinointi on tärkeä osa yritysten liiketoimintaa johtuen kovasta kilpailusta. Markkinoinnin keinoista markkinointiviestintä ja mainonta pyrkivät saamaan aikaan kysyntää, jotta halutut tuotteet tai palvelut myisivät mahdollisimman hyvin. Vastaavasti asiakkaiden tietoisuuteen tulee enemmän mistä valita. Markkinoinnin ja markkinointiviestinnän keinojen tuntemuksen lisäksi alalla tarvitaan mm. yhteistyötaitoja, luovuutta ja projektinhallintataitoja. Liike-elämän ja myyntityön tuntemuksesta on etua.

Tuotteet ja palvelut

Tuotteita ja palveluita eri asiakasryhmille

Markkinointi on liiketoimintaa, jolla pyritään sovittamaan yhteen tuotteita tai palveluita myyvän yrityksen kyvyt ja niitä ostavan asiakkaan toiveet. Tavoitteena on, että asiakkaat ovat tyytyväisiä yrityksen palveluihin tai tuotteisiin ja että yritys tuottaa voittoa. Markkinoinnilla pyritään myös huolehtimaan kanta-asiakkaista ja hankkimaan uusia asiakkaita.

Markkinointia ei tarvittaisi, jos yritysten tuotteet ja palvelut myisivät itsestään. Näin kuitenkin harvoin tapahtuu, minkä vuoksi markkinointia tehdään yritysten omilla markkinointiosastoilla ja markkinointiin erikoistuneissa yrityksissä, joilta yritykset ostavat palveluja.

Markkinointi perustuu yrityksen tuotteille tai palveluille, ja siinä käytetään apuna erilaisia keinoja. Mainontaa ja muuta markkinointiviestintää käytetään sekä tuotteista tiedottamiseen että asiakkaiden houkuttelemiseen. Myynti ja mainonta ovat markkinoinnin näkyvimmät osa-alueet.

Markkinointi on pitkäjännitteistä toimintaa ja prosessi, jonka tulokset eivät näy heti. Ensin asiakkaiden tarpeet ja halut selvitetään erilaisten markkina- ja kuluttajatutkimusten avulla. Tähän liittyy myös sellaisten tuotteiden ja palveluiden löytäminen, joilla nuo tarpeet voidaan tyydyttää. Yksi näkökulma on, että markkinoinnin avulla luodaan tarpeita, jonka jälkeen voidaan valmistaa ja myydä uusia tuotteita tai palveluita.

Markkinointiin kuuluu sekin, että tuote tai palvelu pyritään erilaistamaan ominaisuuksiltaan ja laadultaan eri asiakasryhmiä varten tai sitten etsitään kullekin asiakkaalle sopivan hintainen tuote. Myös asiakastyytyväisyyden ylläpitäminen on keskeisen tärkeää, esimerkiksi se, että asiakas saa tavaran tai palvelun nopeasti ja ajallaan.

Yleisesti ottaen markkinointiin kuuluvia toimintoja ovat markkinamahdollisuuksien analysointi, kohdemarkkinoiden määrittely, markkinointistrategioiden, markkinointivälineiden ja markkinointikeinojen valinta sekä markkinointiohjelmien suunnittelu.

Markkinointiviestintä on monimuotoista

Markkinointiviestintä on yksi markkinoinnin tärkeimmistä keinoista. Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin, asiakkaisiin kohdistuvaa viestintää, jonka tavoitteena on parantaa yrityksen myönteistä näkyvyyttä ja lisätä tuotteiden tai palveluiden kysyntää.

Markkinointiviestinnän muotoja ovat mainonta, tiedotus- ja suhdetoiminta (PR), jolla pyritään luomaan yritykselle myönteinen imago, sponsorointi, myynninedistäminen esimerkiksi alennuksin, tarjouksin, kilpailuin ja messuin sekä myyntityö, joka tapahtuu yrityksen edustajan ja asiakkaan välillä.

Markkinointiviestinnän suunnittelussa on huomioitava useita asioita, joita ovat mm. kohderyhmä, haluttu vaikutus, toteutustapa ja vaikutuksen arviointi.

Mainonta

Mainonta on yksi markkinointiviestinnän keinoista. Se on maksettua, tavoitteellista tiedottamista, joka kohdistuu yleensä suureen ihmisjoukkoon. Mainonnan tavoitteena on saada aikaan tai lisätä myyntiä sekä myös edistää tuotteen tai palvelun ja yrityksen tunnettuutta sekä rakentaa haluttua mielikuvaa.

Tyypillisesti mainoksilla kerrotaan palveluiden ja tuotteiden ominaisuuksista, saatavuudesta ja hinnasta. Mainonnassa on kuitenkin keskeistä myös mielikuvien rakentaminen, sillä kuluttajia houkutellaan ostamaan juuri tiettyjä tuotteita. Esimerkiksi tuotteen X halutaan heijastavan nuorekasta ja vauhdikasta elämäntapaa, Y:n taas korkeaa laatua tai luksusta. Tähän liittyviä ilmiöitä ovat esimerkiksi brändi, imago ja tuotemerkki.

Tuotteen on myös erotuttava muista tuotteista ja mainoksen muista mainoksista, mikä edellyttää perehtymistä toimintaympäristöön ja tarkkaa suunnittelua. Tavoitteena on löytää ne mainosvälineet, joilla mainostajan haluama sanoma saadaan perille vastaanottajalle mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti.

Mainosvälineiden avulla tavoitellaan usein suurta kohdejoukkoa. Mainonnassa käytettäviä medioita ovat sanoma-, paikallis- ja ilmaisjakelulehdet sekä aikakauslehdet, televisio, radio, internet, elokuvat, ulko- ja liikemainosvälineet sekä messut ja tapahtumat. Monissa tapauksissa käytetään useita mediamuotoja eli yhteismainontaa.

Suoramainonnassa mainonta kohdistuu valittuun kohderyhmään, joka on yleensä pienempi kuin mediamainonnassa. Suoramainonta voi olla osoitteellista tai osoitteetonta, ja se tapahtuu kirjeiden, sähköpostin tai matkapuhelimen tekstiviestien tai mainosten välityksellä.

Työ markkinointi- ja mainosalalla

Markkinointia ja mainontaa tehdään mainostoimistoissa, viestintätoimistoissa, digimedian toimistoissa ja designtoimistoissa sekä konsultointiyrityksissä. Myös suurimmilla esimerkiksi teollisuuden ja kaupan alan yrityksillä on omia markkinointiosastoja. Usein niillä on kuitenkin vain markkinointiviestinnän koordinoinnista vastaava henkilö, koska palvelut hankitaan ulkopuolelta.

Täyden palvelun mainostoimistojen palveluja ovat markkinointi- ja mainoskampanjoiden suunnittelu, konsultointi sekä mainosmateriaalin suunnittelu ja tuottaminen. Osapalvelun mainostoimistot ovat erikoistuneet esimerkiksi mainosten suunnitteluun ja konsultointiin, kuten suunnittelutoimistot, tai mainostilan ja -ajan välittämiseen kuten mediatoimistot. Suomessa on myös markkina- ym. tutkimuksiin erikoistuneita yrityksiä.

Mainos- ja markkinointialan yrityksissä on tarjolla monenlaisia työtehtäviä, joissa tarvitaan erilaista osaamista. Työnkuvan kannalta ratkaisevaa on yleensä yrityksen koko. Suurissa yrityksissä tehtävät ja toimenkuvat ovat huomattavasti eriytyneempiä kuin pienissä, joissa edellytetään monipuolista osaamista eri tehtäväalueilla.

Mainostoimistoissa suurin osa henkilöstöstä työskentelee erilaisissa suunnittelutehtävissä, joihin lukeutuvat myös alan kenties tunnetuimmat ammattilaiset copywriter ja Art Director eli AD. Myös yhteys- ja projektipäällikön tehtävät työllistävät paljon. Muita tehtäväalueita ovat mm. tuotanto, johtaminen, strateginen suunnittelu ja mediasuunnittelu.

Teollisuuden ja kaupan alan markkinointiosastojen palveluksessa olevilta henkilöiltä edellytetään yrityksen toimialan ja tuotteiden sekä asiakkaiden tuntemusta, jonka lisäksi tarvitaan kaupallista osaamista. Käytännössä markkinoinnin ja myynnin raja voi olla häilyvä etenkin pienissä yrityksissä. Saman henkilön vastuualueeseen voi sisältyä markkinointia, mainontaa ja myyntiä.

Mainos- ja markkinointityö on palvelualan työtä, jossa edellytetään omien tehtäväalueiden hallinnan lisäksi jatkuvaa kehittymistä, luovuutta, ideointikykyä, yleissivistystä, analyyttisuutta, vuorovaikutustaitoja, yhteistyökykyä, neuvottelutaitoja sekä projektinhallinta- ja esiintymistaitoja. Tietotekniikkaosaaminen on välttämätöntä. Kielitaito ja kulttuurien tuntemus ovat tarpeen erityisesti kansainvälisissä tehtävissä.

Käynnissä on tyypillisesti useita projekteja samanaikaisesti, mikä edellyttää joustavuutta ja stressinsietokykyä. Oma-aloitteisuudesta ja organisointitaidoista on työssä hyötyä. Alalla tehdään usein pitkiä työpäiviä, työtahti on nopea ja aikatauluja on noudatettava. Työntekijöiltä edellytetään tulosvastuuta, joten taloudellinen ajattelutapa on eduksi.

 

Työpaikat

Mainostoimistot. Mediatoimistot. Viestintätoimistot. PR-toimistot. Graafisen suunnittelun toimistot. Designtoimistot. Digimediatoimistot. Uusmediayritykset. Markkinointiviestinnän toimistot. Konsulttiyritykset. Eri alojen yritysten omat markkinointi- ja mainososastot.

Markkinointi- ja mainosalan ammattilaisia työllistävät myös tutkimuslaitokset, painotalot, AV-tuottajat, radio- ja televisioyhtiöt, sanoma- ja aikakauslehdet, kuvatoimistot, mallitoimistot, messut, käännöstoimistot, somistamot jne.

 

Ammatit

Ryhmän vetäjä, tulosyksikön johtaja, yhteysjohtaja, projektijohtaja, projektipäällikkö, tiimin vetäjä, yhteyspäällikkö, projektiassistentti, yhteysassistentti, yhteyssihteeri, suunnittelupäällikkö, luova johtaja, Art Director, AD, Junior AD, DTP-toteuttaja, copy(writer), mediapäällikkö, mediasuunnittelija, media-assistentti, mediasihteeri, ryhmänvetäjä, digimedian AD, webgraafikko, visualisti, junior webgraafikko, digimedian copywriter, sisältösuunnittelija, multimediakäsikirjoittaja, digimedian tuotantojohtaja, tekninen suunnittelija, ohjelmoija, koostaja, systeemisuunnittelija, tietojärjestelmäsuunnittelija, digimedian mediasuunnittelija, media- ja tutkimusassistentti, digimedian yhteysjohtaja, digimedian konsultti, kouluttaja, markkinointijohtaja, markkinointipäällikkö, mainospäällikkö, markkinointiassistentti, tuotepäällikkö, tuotantopäällikkö, trafiikkipäällikkö, johdon assistentti, tuotantosuunnittelija, markkinatutkija, mediatutkija, yhteyssuunnittelija, menekinedistäjä, mainosvalokuvaaja, mainoskuvaaja, markkinointisuunnittelija, markkinointikoordinaattori, tutkija, valokuvaaja, somistaja, faktori, painotyöassistentti, graafinen suunnittelija, graafikko.

Mainonnan ja markkinoinnin tehtävissä voidaan työskennellä myös muilla ammatti- tai tehtävänimikkeillä.

 

Koulutus

Markkinoinnin, markkinointiviestinnän ja mainonnan koulutusta on tarjolla kaikilla koulutustasoilla ja soveltuvia tutkintoja on useilla eri koulutusaloilla.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa liiketalouden perustutkinnon. Tutkintonimike on merkonomi.

Muita alalle soveltuvia tutkintoja ovat mm. audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, kuvallisen ilmaisun perustutkinto ja painoviestinnän perustutkinto.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös mm. markkinointiviestinnän, audiovisuaalisen viestinnän, valokuvaajan ja painopinnan valmistajan ammattitutkinnot sekä markkinointiviestinnän, audiovisuaalisen viestinnän, valokuvaajan ja sivunvalmistajamestarin erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella liiketaloutta suuntautuen esimerkiksi markkinointiin. Tutkintonimike on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös esimerkiksi viestintää ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK). Muotoilua opiskellen voi suuntautua esimerkiksi pakkausmuotoiluun tai graafiseen suunnitteluun ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon artenomi (AMK) tai muotoilija (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella kauppatieteitä suuntautuen esimerkiksi markkinointiin. Alempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden maisteri.

Yliopistoissa voi opiskella myös viestintää. Oppiaineiden nimet, opintojen painotukset ja tutkintonimikkeet vaihtelevat oppilaitoksesta riippuen. Taideteollisella alalla voi opiskella esimerkiksi audiovisuaalista mediakulttuuria ja graafista suunnittelua. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri.

 

Työllisyys

Markkinointiviestintä työllistää arviolta noin 3 000 henkilöä mainostoimistoissa, mediatoimistoissa, viestintätoimistoissa, digitoimistoissa ja tapahtumatoimistoissa (v. 2017). Suurimmissa yrityksissä työskentelee useita kymmeniä ammattilaisia, mutta alalla toimii paljon myös muutaman hengen yrityksiä. Työpaikat ovat pääosin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa.

Markkinoinnin ja mainonnan tehtävät työllistävät myös esimerkiksi kaupan alan, palvelualojen ja teollisuuden yrityksissä. Näissä työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa, koska työpaikat ovat eri toimialoilla. Suurissa yrityksissä on yleensä useampia näitä tehtäviä hoitavia henkilöitä, keskisuurissa ainakin yksi. Pienissä yrityksissä markkinointia hoidetaan usein oman toimen ohella.

Työllisyyttä ylläpitää markkinointiviestinnän hyöty asiakkaille, sillä se auttaa näitä saavuttamaan liiketoiminnallisia tavoitteitaan esimerkiksi myynnin osalta sekä julkisuuskuvan luomisessa.

Mainostoimistot ja muut markkinointiviestintää tekevät yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työpaikoista vallitsee kova kilpailu, ja työntekijöistä on yleisesti ottaen ylitarjontaa koko maassa. Mainonnan ja markkinoinnin tehtävät houkuttelevat yhä uusia tulijoita, joita valmistuu oppilaitoksista enemmän kuin alalla on työpaikkoja tarjolla. Työllistymiseen vaikuttaa hakijan osaaminen.

Suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat alan työllisyyteen. Huonompina taloudellisina aikoina alan yritysten asiakkaat pienentävät markkinointi- ja mainosbudjettejaan, mikä heijastuu työn määriin ja työntekijöiden tarpeeseen. Vastaavasti parempina aikoina työntekijöiden tarve kasvaa.

Kehitysnäkymät

Markkinoinnin kehitys on sidoksissa erityisesti globalisaatioon, talouden suhdanteisiin, kuluttajakäyttäytymisen muutoksiin sekä teknologian kehitykseen.

Globalisaation myötä markkinoinnin strateginen merkitys kasvaa ja sen rooli yrityksissä korostuu entisestään. Markkinointiviestintä auttaa yrityksiä ja muita organisaatioita saavuttamaan liiketoiminnalliset tavoitteensa. Kansainvälisillä markkinoilla pärjääminen edellyttää vallitsevien markkinointitapojen hallitsemista ja kulttuurien tuntemusta.

Suuret mainostoimistot laajentavat toimintaansa ja kansainvälistyvät. Suomalaisilla mainostoimistoilla on myös kansainvälisiä toimeksiantoja. Esille pääsee mm. osallistumalla kansainvälisiin kilpailuihin, joissa menestyminen luo tunnettuutta. Osaavan mainostoimiston imagon luominen on keskeistä. Vastaavasti melkein kaikki suurimmat kansainväliset mainostoimistoketjut ovat jo edustettuina Suomessa.

Talouden suhdanteiden vaihtelut heijastuvat herkästi alaan varsinkin siten, että huonompina taloudellisina aikoina asiakkaat pienentävät markkinointi- ja mainosbudjettejaan. Tällöin korostuu kustannustehokkuus, esimerkkinä verkossa tapahtuva markkinointi ja mainonta.

Kuluttajan käyttäytymisen tunteminen on entistä tärkeämpää. Kuluttajien medialukutaito kasvaa ja kulutustottumukset yksilöllistyvät, minkä vuoksi tarvitaan entistä kohdennetumpaa markkinointia. Trendinä on keskittyä kanta-asiakasmarkkinointiin sekä seuloa esille kannattavat kanta-asiakkaat ja kohdistaa markkinointi heille. Tavoitteena on sitoa asiakas tiukemmin yrityksen asiakkaaksi.

Verkkomedian hallinta on entistä tärkeämpi osaamisalue. Mainontaa tehdään verkon lisäksi yhä enemmän myös mobiililaitteisiin sekä diginäytöillä julkisissa tiloissa. Myös sosiaalisen median rooli korostuu. Kulutuskäyttäytyminen muuttuu alati kasvavan verkkokaupan myötä.

Mainostavat yritykset keskittyvät omaan ydinosaamiseensa ja ulkoistavat monia tehtäviä, joiden joukossa myös markkinointiviestintä. Yrityksissä on usein vain markkinointiviestinnästä vastaava henkilö, ja palvelut ostetaan ulkopuolelta. Yritykset ostavat tarvitsemansa palvelut erikseen esimerkiksi mainostoimistoilta, mediatoimistoilta tai markkinatutkimusyrityksiltä.

Digitoimistot kasvavat, koska sisältöä tehdään entistä enemmän digitaalisiin kanaviin. Viestintätoimistojen palvelujen kysyntää kasvattaa viestinnän merkityksen korostuminen ja ammattimaistuminen. Mainostoimistot tekevät työtä myös asiakkaiden omiin kanaviin, ostettuun mediaan tehty työ on vähentynyt. Myös markkinoijat rekrytoivat osaajia tuottamaan digitaalista sisältöä kuten esimerkiksi videoita omiin kanaviinsa.

Vahvuuksina nähdään alan dynaamisuus sekä uusien ideoiden ja uusien liiketoiminta- ja ansaintamallien syntyminen. Mainostoimistot ovat myös yhä tärkeämpi kumppani yrityksille. Asiakaskunnat laajenevat ja teknologinen kehitys on voimakasta. Alan mahdollisuuksia ovat mm. alalle tulevien nuorten idearikkaus ja koulutus, neuvontapalveluiden hyödyntäminen sekä asiakasryhmäkohtainen erikoistuminen.

Lähialat

Kaupan ala. Viestintäala. Tietotekniikka-ala. Teollisuus.

Mainos- ja markkinointityö