Kiinteistöjen turvapalvelut

Johdanto

Kiinteistöpalveluihin liittyvät turvapalvelut suojaavat monilla tavoilla kiinteistöjä sekä niissä olevaa omaisuutta ja ihmisiä. Turvapalveluilla ennaltaehkäistään esimerkiksi murtoja, ilkivaltaa, tulipaloja ja tietovuotoja. Turvapalveluita tarjoavat yritykset suunnittelevat ja asentavat teknisiä hälytys-, valvonta- ja estojärjestelmiä sekä valvovat ja vartioivat, tekevät turvallisuuskartoituksia ja antavat turvallisuuskoulutusta. Suurimmat kiinteistöpalveluyritykset tarjoavat myös kiinteistöjen turvapalveluita.

Tuotteet ja palvelut

Tässä esiteltävä Kiinteistöjen turvapalvelut on yksi kiinteistöpalvelujen osa-alue. Katso myös Kiinteistönhoito, Siivouspalvelut, Toimitilapalvelut, Tekniset palvelut (LVISKA) ja Isännöinti.

Turvapalveluilla suojaudutaan henkilö- ja omaisuusvahingoilta

Yritykset ja organisaatiot kääntyvät turvapalveluja tarjoavan yrityksen puoleen halutessaan turvata kiinteistöjään, omaisuuttaan, tietojaan ja henkilöstöään. Turvaratkaisut ovat yksilöllisiä ja asiakkaan tarpeisiin mitoitettuja, ja ne perustuvat riskien kartoittamiseen. Palveluja tarjotaan myös yksityishenkilöille.

Turvapalvelu tuo helposti ensiksi mieleen vartijan, mutta vartiointi on vain yksi turvapalvelujen toteutustapa. Usein toimivan turvaratkaisun tarjoaa turvateknologia, joka vaihtelee lukoista hälytinlaitteisiin ja valvontakameroihin. Tietotekniikkaa käytetään entistä enemmän paitsi valvonta- ja ohjaustyökaluna, myös tietoturvallisuuden tekijänä.

Turvapalvelun hankkimalla asiakasyritys tai -organisaatio voi rauhassa keskittyä omaan toimintaansa ammattimaisen ja asiansa osaavan turvahenkilöstön ja suojaavan teknologian taatessa häiriöttömän toimintaympäristön.

Turvapalveluiden työntekijät työskentelevät esimerkiksi turvajärjestelmien suunnittelu-, asennus-, ylläpito- ja myyntitehtävissä, tietoturvan parissa, vartijoina, järjestyksenvalvojina, vastaanottovirkailijoina tai vahtimestareina. On myös mahdollista yhdistää tehtäviä, jolloin turva-alan työntekijä työskentelee asiakasyrityksessä esimerkiksi kiinteistönhoito- tai toimistotehtävissä.

Turvahenkilöstö turvaamassa

Turvapalveluja tarjoavien yritysten työntekijät voivat toimia asiakkaan tiloissa monenlaisissa tehtävissä. Aula- ja vastaanottopalvelu on asiakaspalvelua ja kulunvalvontaa. Kiinteistön tiloja ja ulkoalueita saatetaan valvoa aulasta käsin mm. kameroiden näkymien ja hälyttimien avulla. Kulunvalvonnan, vieraiden vastaanoton ja opastuksen lisäksi tehtäviin voi kuulua mm. puhelinvaihteen hoitoa ja postin käsittelyä.

Joissakin yrityksissä ja organisaatioissa tai niiden tilaisuuksissa voi olla tarvetta myös turvatarkastuksille. Turvatarkastajia työskentelee mm. lentokentillä, oikeuslaitoksissa, teollisuuslaitoksissa ja satamissa. He vastaavat siitä, etteivät vaaraa aiheuttavat esineet tai aineet pääse em. paikkoihin.

Paikallisvartijat työskentelevät esimerkiksi tuotantolaitoksissa, varastoissa ja toimistoissa. He hoitavat mm. kulunvalvontaa ja opastusta sekä kiinteistön, sen piha-alueiden ja sisäänkäyntien valvontaa teknisin laittein. Myymälöissä työskentelee myymälävahtimestareita.

Piirivartija vastaa usean kohteen turvallisuudesta ja vartioinnista. Tällä ennaltaehkäistään riskejä ja rajoitetaan mahdollisesti jo syntyneitä vahinkoja. Työnkuvaan kuuluu ovien avaus- ja sulkemistehtäviä, laitteiden kytkemisiä, tarkastuksia, hälytyksen mukaisia tehtäviä sekä rutiininomaisia toimenpiteitä. Lisäksi voidaan käyttää palvelua, jossa työntekijä saa vartijan kutsuttua paikalle napin painalluksella.

Tarjolla on myös hälytyskeskuspalveluja, jossa hälytyspäivystäjät valvovat esimerkiksi kamerakuvien ja hälytyslaitteiden avulla asiakkaan kiinteistöä ympärivuorokautisesti. Näin voidaan reagoida mahdollisimman nopeasti esimerkiksi murtoihin, järjestyshäiriöihin ja LVI-järjestelmien ongelmiin sekä myös alkaviin tulipaloihin ja vesivahinkoihin.

Turvajärjestelmiä lukoista IT-ratkaisuihin

Asiakkaan tiloja, omaisuutta ja henkilöstöä turvataan myös erilaisten teknisten järjestelmien avulla. Teknisiä turvapalveluja tarjoavat yritykset asentavat, valvovat ja huoltavat näitä järjestelmiä sekä tekevät tarpeen mukaan hälytyskäyntejä.

Turvajärjestelmien käyttö vähentää henkilöresurssien tarvetta, minkä vuoksi ne tuovat rahallisia säästöjä verrattuna esimerkiksi jatkuvaan vartiointiin. Monissa kohteissa käytetään kuitenkin sekä teknisiä järjestelmiä että turva-alan henkilöpalveluja. Toteutustapa määräytyy aina kohteen mukaan sekä asiakkaan tarpeiden pohjalta.

Erilaiset mekaaniset ja sähköiset lukitusjärjestelmät ovat tavallisimpia teknisiä turvajärjestelmiä. Alan ammattilaiset suunnittelevat ja asentavat näitä järjestelmiä asiakkaan tiloihin. Lukkojen lisäksi he tekevät myös sarjoituksia ja lisäavaimia sekä tarpeen mukaan myös säilyttävät kiinteistön avaimia ja ylläpitävät rekisteriä avaimista. Turvalaitteita ovat myös erikoisovet ja ikkunalasit, portit, kassakaapit, holvit, aidat jne.

Kulunvalvontajärjestelmät ovat keskeinen osa yritysten ja organisaatioiden turvallisuutta ja suojaamista. Sähköinen kulkutunnistin, esimerkiksi kortti tai muu sähköinen avain, avaa paitsi ovia ja portteja, myös osoittaa kuka on liikkunut missä ja milloin. Luvaton kulku tiloissa ja ulkoalueilla kyetään havaitsemaan ja tallentamaan. Kulunvalvontajärjestelmä voi olla yhdistetty myös työajan seurantaan käytettyihin järjestelmiin.

Asiakkaan tiloja, ulkoalueita ja portteja voidaan valvoa myös kameroiden avulla. Kameravalvonta sekä ennaltaehkäisee että auttaa tallenteina selvittämään mm. murtoja, varkauksia ja ilkivaltaa. Videovalvonnan antama kuva voi välittyä esimerkiksi kohteen vahtimestarille tai sitten turvapalveluja tarjoavan yrityksen valvomoon.

Rikosilmoitinjärjestelmät laukaisevat hälytyksen sekä saattavat käynnistää kohteessa erilaisia automaattisia suojaustoimintoja. Tieto murrosta siirtyy kohteen vahtimestarille tai vartijalle, vartiointiliikkeeseen, poliisille tai vaikkapa itse omistajan matkapuhelimeen.

Myös paloilmoitinjärjestelmien asennukset voivat kuulua alan yritysten palveluihin. Nimensä mukaisesti kyse on järjestelmistä, jotka havaitsevat alkavan tulipalon ja tekevät automaattisen hälytyksen, minkä lisäksi ne saattavat myös käynnistää ja ohjata erilaisia toimintoja vahinkojen vähentämiseksi. Myös vesivahinkoja havaitsevat järjestelmät suojaavat kiinteistöjä yllättäviltä vahingoilta.

Tietotekniikkaa voidaan hyödyntää kiinteistöjen teknisten laitteiden (LVISKA) ohjaamisessa, muiden turvajärjestelmien kuten lukitusten ohjaamisessa sekä tiedonsiirrossa, esimerkiksi hälytysten tai kameran antaman kuvan välittämisessä, mikä voi tapahtua myös langattomasti.

Tietoturva on oma tärkeä lukunsa. Yrityksillä ja organisaatioilla on tarve suojata tietonsa, tietojärjestelmänsä ja tietoliikenteensä erilaisilta uhkilta, joita ovat vakoilu, tietojärjestelmiin tunkeutuminen, tietokalastelu, roskapostit, virukset jne. Näiden torjuminen on tärkeää häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi. Tietoturvapalveluja ja -tuotteita tarjoavat tietotekniikkayritysten lisäksi myös suurimmat kiinteistöpalveluyritykset.

Turvallisuutta kartoituksilla ja koulutuksilla

Turvapalveluihin kuuluvat myös turvallisuuskartoitukset, joilla arvioidaan asiakkaan turvallisuusriskit. Niiden pohjalta suunnitellaan ratkaisut, joilla pystytään takaamaan kohteen ja asiakkaan riittävä turvallisuustaso.

Asiakkaan henkilöstöä kouluttamalla voidaan silläkin vähentää ja ehkäistä turvallisuusriskejä. Lukuisissa arkisissa ja mahdollisissa ongelmatilanteissa oikein toimiva henkilöstö suojaa osaltaan henkilö- ja omaisuusvahingoilta. Ongelmatilanteet vaihtelevat tietovuodoista varkauksiin, tulipaloihin ja henkilöstön uhkatilanteisiin.

Suurimmat kiinteistöpalveluja tarjoavat yritykset pystyvät tarjoamaan kaikki kiinteistöpalvelut mukaan lukien turvapalvelut. Kaikkien näiden palvelujen koordinointi ja johto voi tapahtua yhden ainoan ammattilaisen, esimerkiksi palvelupäällikön kautta.

Työpaikat

Kiinteistöpalveluyritykset. Turva-alan yritykset.

Ammatit

Turvalaiteasentaja. Lukkoseppä. Automaatioasentaja. Elektroniikka-asentaja. Tietoliikenneasentaja. Insinööri. Urakoitsija. Kiinteistönhoitaja. Vahtimestari. Aulavahtimestari. Vastaanottovirkailija. Vastaanottopäällikkö. Vartija. Turvatarkastaja. Kohde-esimies. Vuoroesimies. Palvelupäällikkö. Koulutuspäällikkö. Suunnittelija. Turvallisuusasiantuntija. Turva-asiantuntija. Turvakonsultti. Turvallisuuskonsultti.

Kiinteistöpalveluihin liittyvissä turvapalveluissa voidaan työskennellä myös muilla tehtävänimikkeillä ja tehtäväalueilla, esimerkiksi myynnin, markkinoinnin, tietotekniikan, viestinnän ja hallinnon tehtävissä.

Koulutus

Kiinteistöjen turvapalveluissa työskennellään monilla eri tehtäväalueilla ja -tasoilla, joiden koulutusvaatimukset vaihtelevat.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa turvallisuusalan perustutkinto. Tutkintonimike on turvallisuusvalvoja.

Tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä esimerkiksi vartijana, järjestyksenvalvojana, vastaanottovirkailijana, vahtimestarina, turvajärjestelmien suunnittelu-, asennus-, ylläpito- ja myyntitehtävissä, tietoturvan parissa, henkilösuojauksessa tai yksityisetsivänä.

Teknisiin tehtäviin soveltuu mm. sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto. Tutkintonimike on automaatioasentaja tai sähköasentaja.

Toisella asteella voidaan suorittaa myös tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto. Tutkintonimike on ICT-asentaja tai elektroniikka-asentaja.

Alalla voidaan suorittaa myös kiinteistöpalvelujen perustutkinto ja talotekniikan perustutkinto.

Perustutkinnot voidaan suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös vartijan, lukkosepän, automaatioasentajan, elektroniikka-asentajan, sähköasentajan, tietokoneasentajan, tietoliikenneasentajan, tieto- ja viestintätekniikan sekä kunnossapidon ammattitutkinnot.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös turvallisuusvalvojan, lukkoseppämestarin, automaatioyliasentajan, elektroniikkayliasentajan, sähköyliasentajan, tietokoneyliasentajan, tietoliikenneyliasentajan, tieto- ja viestintätekniikan sekä kunnossapidon erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voidaan opiskella turvallisuusalaa. Tutkintonimike on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös automaatiotekniikkaa, elektroniikkaa, sähkötekniikkaa, talotekniikkaa ja tietotekniikkaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös palvelujen tuottamista ja johtamista. Tutkintonimike on matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto restonomi (AMK).

Yliopistoissa voidaan opiskella mm. kauppatieteitä, oikeustieteitä ja teknisiä tieteitä. Tutkintonimikkeet vaihtelevat yliopistosta, tiedekunnasta ja koulutusalasta riippuen, esimerkkeinä kauppatieteiden maisteri, oikeustieteen maisteri ja diplomi-insinööri. 

Työllisyys

Yksityinen kiinteistöala työllistää noin 115 000 henkilöä. Kiinteistöpalvelut työllistävät yli 90 000 henkilöä, isännöintipalvelut reilut 3 000 ja muu kiinteistöliiketoiminta noin 20 000 henkilöä.

Kiinteistöpalvelualan työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve kiinteistöjen ylläpidolle, jotta esimerkiksi kodit, koulut ja työpaikat olisivat toimivia, terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä ympäristöjä.

Kiinteistöalan yhteiskunnallinen merkitys on huomattava, sillä yli 65 prosenttia suomalaisten varallisuudesta on sidottu kiinteistöihin. Suunnitelmallisella ja ammattimaisella ylläpidolla kiinteistöt pysyvät kunnossa ja niiden arvo säilyy.

Vahvasti kehittyvän ja monipuolistuvan yksityisen kiinteistöpalvelualan työpaikat säilyvät kotimaassa jatkossakin, sillä palveluja voidaan tuottaa vain paikallisesti. Ala työllistää vakaasti talouden suhdanteista riippumatta, eikä työpaikkoja voi siirtää ulkomaille.

Kiinteistöpalveluala tarjoaa rajattomasti uramahdollisuuksia, ja alan töihin voi kulkea monta erilaista polkua. Alalla tarvitaan osaajia kaikilta koulutusasteilta niin asiakkaalla työskentelevistä kiinteistöpalvelualan ammattilaisista erilaisiin liiketoiminnan kehittämisen ja hallinnon asiantuntijoihin. Tyypillisiä toimenkuvia ovat esimerkiksi toimitilahuoltaja, kiinteistönhoitaja, monipalvelutyöntekijä, palveluohjaaja, palvelupäällikkö ja aluejohtaja.

Alalla kansainvälisyys on arkipäivää ja monikulttuurisuus nähdään vahvuutena. Kiinteistöpalveluyritykset ovat edelläkävijöitä monimuotoisten ja -kulttuuristen työyhteisöjen johtamisessa.

Kehitysnäkymät

Kiinteistöpalvelualan tulevaisuudennäkymät ovat hyvät, koska kiinteistöjen hoidolle on jatkuva tarve. Asuin- ja muiden rakennusten on säilyttävä kunnossa, joten kiinteistöjä on hoidettava kaikissa talouden suhdanteissa, muuten seuraisi niiden arvon laskua ja asumis- tai työolosuhteiden muuttumista epäviihtyisiksi, epäterveellisiksi ja jopa vaarallisiksi. 

Kiinteistöihin sijoitettu varallisuus ja sen hoitaminen halutaan jättää näihin tehtäviin erikoistuneiden kiinteistöpalvelualan toimijoiden käsiin. Palveluja voidaan tuottaa vain paikallisesti, joten ala työllistää kotimaassa jatkossakin. 

Rakennuskannan vanhenemisen myötä rakennusten, asuntojen ja toimitilojen ylläpidon ja korjauksen tarve kasvaa nopeasti. Korjausrakentamisella ja ylläpidolla voidaan parantaa myös vanhojen rakennusten energia- ja ympäristötehokkuutta, mikä auttaa pienentämään energian kulutusta ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

Kiinteistön käyttäjien vaatimukset liittyen ylläpitoon, terveellisyyteen ja turvallisuuteen ovat lisääntyneet. Uudentyyppisten palvelujen tarve on niin ikään kasvanut, esimerkkeinä toimitilapalvelut, turvapalvelut ja muut käyttäjien tarvitsemat palvelut. 

Kiinteistöpalveluala on nopeasti kehittyvä ala, jolla tarvitaan erityisesti asiakaspalvelutaitoisia moniosaajia. Etenkin kiinteistönhoitajien koulutuksessa painottuu asiakaslähtöinen palveluosaaminen. 

Monipalvelukulttuuri luo työntekijöille haasteita, sillä työnkuva voi olla hyvinkin laaja-alainen. Teknistymisen myötä työntekijän on hallittava yhä useampia teknisiä laitteita. Automaation ja tietotekniikan yleistyminen kiinteistöissä edellyttää niiden hallintaa. 

Alalla edellytetään hyvien perustietojen lisäksi valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteena on, että kiinteistöissä työskentelevät eri alojen osaajat ymmärtävät, miten kunkin työ vaikuttaa kiinteistövarallisuuden kunnon ja arvon säilymiseen. 

Kiinteistöpalvelualalla kansainvälisyys on arkipäivää, ja monikulttuurisuus nähdään vahvuutena. Kiinteistöpalveluyritykset ovat edelläkävijöitä monimuotoisten ja monikulttuuristen työyhteisöjen johtamisessa. 

Alan yritykset käyttävät entistä enemmän myös omia voimavarojaan sekä alalle hakeutuvien työntekijöiden että jo palveluksessaan olevan henkilöstönsä kouluttamiseen. Kiinteistöpalvelualan tulevaisuuden kannalta on tärkeää löytää keinoja alan tunnettuuden, arvostuksen ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi.

Lähialat

Muut kiinteistöpalvelualat: siivouspalvelut, kiinteistönhoito, toimitila- ja käyttäjäpalvelut, tekniset palvelut (LVISKA). Kiinteistöjohtaminen. Isännöinti. Talotekniikka-ala. Turvallisuusala.

Kiinteistöjen turvapalvelut