Tieto- ja viestintätekniikka

Johdanto

Tieto- ja viestintätekniikka on yksi teknologiateollisuuden viidestä päätoimialasta. Tieto- ja viestintätekniikan yritykset valmistavat ohjelmistoja sekä tarjoavat tietotekniikan käyttämiseen liittyviä palveluja, konsultointia, tietokantapalveluita ja sisällön tuotantoa. Tieto- ja viestintätekniikka on palveluala, jonka yritykset toimivat yhä useammin kansainvälisillä markkinoilla. Korkeatasoista osaamista tarvitaan ohjelmisto- ja palvelutuotannon tehtävien lisäksi asiakastuessa ja konsultoinnissa sekä hallinnon, oston ja hankinnan sekä markkinoinnin ja myynnin tehtäväalueilla.

Tuotteet ja palvelut

Tieto- ja viestintätekniikka on palveluala. Tietotekniikkaa hyödynnetään tulevaisuudessa yhä enemmän kaikilla toimialoilla, koska sen ratkaisujen avulla voidaan parantaa hyvin monenlaisen toiminnan laatua ja palvelutasoa sekä nostaa tuottavuutta.

Suomalainen erityisvahvuus ovat sulautetut järjestelmät, joiden avulla eri toimialojen valmistamiin tuotteisiin saadaan ohjelmistoälyä. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi älypuhelimet, paperi- ja metsäkoneet, hissit ja satamanosturit sekä dieselmoottorit. Muita vahvoja suomalaisia tietotekniikan alueita ovat tietoturvaosaaminen, mittausratkaisut ja pelit.

Yhä useammat palvelut tuotetaan digitaalisesti tietoverkkojen kautta. Yhteiskunnassa on meneillään muutoksia, joista voidaan selvitä hyödyntämällä tietotekniikkaa oikealla tavalla. Tällaisia ovat esimerkiksi palveluiden järjestäminen ikääntyvälle väestölle sekä väestön poismuuton seurauksena autioituvien syrjäseutujen asukkaille.

Tietotekniikkaa käytetään kaikkialla

Tämän päivän yhteiskunta ei toimi ilman tietotekniikkaa. Tieto- ja viestintätekniikan tuotteita ja palveluita käytetäänkin lähes kaikkialla: toimistoissa, virastoissa, tuotantolaitoksissa, oppilaitoksissa, sairaaloissa, liikennevälineissä, pankeissa, kaupoissa, yökerhoissa, elokuvateattereissa jne. Jopa rakennuksissa on tietotekniikan sovelluksia.

Tietotekniikkaa käytetään paljon myös kodeissa, joissa useimmissa on ainakin yksi tietokone. Sen tuttuja käyttökohteita ovat internetin lukuisat sivustot ja sähköiset palvelut kuten verkkopankit ja verkkokaupat, sähköposti ja erilaiset pikaviestimet yhteydenpitoon sekä pelit. Lähes jokaisella on myös matkapuhelin, jossa siinäkin on tietotekniikkaa. Tietotekniikkaa on yhä useammin myös kodinkoneissa.

Soveltamismahdollisuudet tietotekniikalle ovat lähes rajattomat. Tietojen muokkaamisen, siirron, tallennuksen ja haun lisäksi sitä voidaan hyödyntää mm. prosessien ohjaukseen, laitteiden säätämiseen, kulkuvälineiden ohjaamiseen, toiminnanohjaukseen sekä suunnitteluun ja mallintamiseen.

Tieto- ja viestintätekniikan yritysten asiakkaita ovat lähes kaikkien toimialojen yritykset. Asiakkaiden toimialoja ovat esimerkiksi kauppa, pankki ja logistiikka sekä teknologiateollisuuden muut toimialat, joiden tuotteissa käytetään tietotekniikkaa yhä enemmän. Asiakkaisiin lukeutuvat myös valtio, kunnat ja järjestöt sekä yksityishenkilöt.

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset toimivat pääosin kotimaan mutta yhä useammin myös kansainvälisillä markkinoilla. Joidenkin yritysten toiminta on jo pitkään ollut erittäin kansainvälistä. Ohjelmistoliiketoiminnassa Ruotsi, USA ja Saksa ovat tärkeitä markkina-alueita.

Tieto- ja viestintätekniikka  on verraten pieni toimiala, mutta sen vaikuttavuus on suuri. Suurin osa toimialan yrityksistä on pieniä tai keskisuuria. Pienemmät yritykset ovat tyypillisesti erikoistuneet tuottamaan palveluita ja tuotteita tietyille toimialoille, asiakasryhmille ja käyttötarkoituksiin. Suuremmat yritykset tarjoavat puolestaan laajan valikoiman erilaisia tuotteita, palveluja ja ratkaisuja.

Ohjelmistoja, tietotekniikan palveluja ja konsultointia

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset tekevät ohjelmistoja sekä tarjoavat erilaisia tietotekniikkaan liittyviä palveluja ja tuottavat sisältöjä digitaalisille päätelaitteille kuten tietokoneille, matkapuhelimille ja pelikonsoleille.

Ohjelmistoyritykset tekevät asiakkailleen tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja, jotka vaihtelevat varusohjelmista kuten käyttöjärjestelmistä erilaisiin sovelluksiin, tietokantoihin, web-sivustoihin ja digitaalisiin peleihin. Suunnittelun ja ohjelmoinnin lisäksi alan yritykset muuntavat, kehittävät ja testaavat tuotteita.

Sovellusalueita ovat mm. liiketoimintatiedon hallinta, toiminnanohjaus, taloushallinto, henkilöstöhallinto, myynti, asiakashallinta, sisällön ja dokumenttien hallinta, digitaalinen viestintä, sähköiset palvelut ja tietoturva. Peliteollisuus on voimakkaasti kasvava alue. Suomessa tehdään pelejä pc:lle, pelikonsoleille ja mobiililaitteille sekä verkossa pelattavia online-pelejä.

Konsultointi on keskeinen tieto- ja viestintätekniikan yritysten tarjoama palvelu. Se voi liittyä asiakkaan ohjelmistoihin, laitteistoihin tai tietojärjestelmiin mutta yhtä hyvin tieto- ja viestintäteknologian optimaaliseen hyödyntämiseen asiakkaan koko liiketoiminnassa tai käytössä olevien ratkaisujen ja järjestelmien kehittämiseen. Konsultointi voi kohdistua myös esimerkiksi tietotekniikan palveluiden ulkoistamiseen.

Palveluita, joita yritykset tarjoavat ovat esimerkiksi käyttöönotto-, tuotekoulutus-, ylläpito- ja tukipalvelut. Joidenkin yritysten palveluihin kuuluvat käytettävyystestaukset, vaurioiden elvytykset, ohjelmistojen, tietokoneiden ja oheislaitteiden asennukset ja huolto sekä laite- ja ohjelmistotuotteiden myynti ja lisenssien järjestäminen. Tietokantapalveluihin kuuluvat mm. tietokantatilan, -ohjelmistojen ja rekisteripalvelujen tarjoaminen.

Sisällön tuotantoa harjoittavat ohjelmistotalojen lisäksi mm. teleoperaattorit, kustannustalot ja mainostoimistot. Sisältötuotteet voivat keskittyä tiedon jakamiseen, viihteeseen tai esimerkiksi markkinointiin. Internet on keskeinen digitaalisten sisältötuotteiden jakelukanava. Sisältötuotteet vaihtelevat aihepiireiltään laidasta laitaan mediaelementtien ollessa tekstiä, kuvaa, videoita, animaatiota, ääntä ja näiden erilaisia yhdistelmiä.

Suosittuja verkkosivustoja ovat esimerkiksi hakukoneet, uutis- ja sääpalvelut, pikaviestintäpalvelut, keskustelupalstat, sosiaaliset yhteisöt, kuva- ja videopalvelut sekä pelisivustot. Tarjolla on myös lukuisia erilaisia vuorovaikutteisia hyötypalveluja, kuten verkossa tapahtuva pankkiasiointi, verkkokaupat, opiskelu ja hallintopalvelut.

Työtehtäviä ohjelmoinnista asiakastukeen ja myyntiin

Tieto- ja viestintätekniikka työllistää työntekijöitä ja toimihenkilöitä monilla tehtäväalueilla. Tehtävät vaihtelevat tuotteiden valmistuksesta, suunnittelusta ja tuotekehityksestä ylläpitoon, asiakastukeen ja konsultointiin. Alalla on tarjolla myös hallinnon, markkinoinnin, myynnin, hankinnan ja oston tehtäviä.

Palvelutuotannossa työskennellään mm. laitteisto- ja ohjelmistoylläpidossa, käyttö- ja laitepalveluissa sekä asiakaspalvelussa ja -tuessa. Tehtäviin kuuluu mm. tietojärjestelmien ja ohjelmistojen rakentamista ja ylläpitoa, asiakaspalvelua etätukena tai asiakkaan tiloissa sekä myyntiä ja kouluttamista. Nimikkeenä voi olla esimerkiksi ylläpitäjä, mikrotukihenkilö, asiakastuki, huoltoteknikko tai ohjelmoija, koulutuksena esimerkiksi datanomi.

Esimiestehtävissä työskentelevien tehtäviin kuuluu tuotantoprojektien tai palveluvastuualueen (esim. käyttö- ja laitepalvelut tai verkko- ja tietoliikennepalvelut) toiminnan suunnittelua ja toteutuksen valvontaa sekä huolehtimista siitä, että käytettävissä on tarvittava henkilöstö, materiaalit ja välineet.

Koulutustaustana on esimerkiksi insinööri (AMK) tai tradenomi (AMK) -tutkinto tai pitkä kokemus yrityksessä työntekijätehtävistä sekä ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Nimikkeenä voi olla esimerkiksi projektipäällikkö, ryhmänvetäjä, kehityspäällikkö tai konsultti.

Tuotannon johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelee diplomi-insinöörin tai filosofian maisterin tutkinnon tai tohtorin jatkotutkinnon suorittaneita. He työskentelevät esimerkiksi tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, jolloin tehtäviin kuuluu tuotteiden, palvelujen ja tuotannon suunnittelua ja kehittämistä. Myös valmistus- ja käyttötehtäviä on monipuolisesti.

Nimikkeenä voi olla esimerkiksi systeemisuunnittelija, sovellussuunnittelija, ohjelmistosuunnittelija, tekninen arkkitehti, johtava konsultti, tietoliikenneasiantuntija, järjestelmäasiantuntija, ohjelmistoasiantuntija, tuotepäällikkö tai asiakaspalvelupäällikkö

Tietotekniikan tehtävissä tarvitaan yhä monipuolisemman ja laajemman teknisen osaamisen lisäksi asiakaspalvelutaitoja, soveltuvuutta tiimityöhön, projektiosaamista, neuvottelutaitoja, kaupallisia valmiuksia sekä kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta.

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset työllistävät myös muissa kuin teknisissä tehtävissä. Tällaisia tehtäväalueita ovat esimerkiksi hallintotehtävät, myynti ja markkinointi, osto ja logistiikka, viestintä ja juridiikka. Nimikkeitä ovat esimerkiksi toimitusjohtaja, markkinointijohtaja, myyntipäällikkö, hankintapäällikkö, viestintäjohtaja, juristi, sihteeri ja assistentti.

Työelämässä on mahdollisuus kehittyä monipuoliseksi teknologia-osaajaksi tai ammattilaiseksi tietylle erityisalueelle. Tuotannossa painottuu vahva tekninen osaaminen, mutta alan yrityksissä tarvitaan myös kaupallisen alan, viestinnän, juridiikan ja muotoilun osaajia sekä esimerkiksi kielten ja kulttuurien tuntemusta. Ammattitaidon jatkuva kehittäminen on välttämätöntä, koska teknologiat ja toimintaympäristö kehittyvät koko ajan.

Työpaikat

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset. Toimialan yritykset tekevät ohjelmistoja, tarjoavat tietotekniikan käyttämiseen liittyviä palveluja ja konsultointia, tietokantapalveluita sekä sisällön tuotantoa. Tuotantotoimintaa on kotimaan lisäksi myös ulkomailla.

Tieto- ja viestintätekniikka työllistää myös työpaikoissa, jotka eivät kuulu teknologiateollisuuteen. Näitä ovat esimerkiksi tietoliikenneoperaattorit, alan tukku- ja vähittäiskauppa sekä laitteiden asennuksiin, huoltoon ja korjaukseen erikoistuneet yritykset.

Työpaikkoja on myös tietotekniikkaa käyttävien yritysten ja organisaatioiden kuten virastojen ja oppilaitosten atk-keskuksissa, IT-osastoissa, tietotekniikkaosastoissa ja vastaavissa. Myös eri järjestöt työllistävät tietotekniikan tehtävissä.

Ammatit

Tieto- ja viestintätekniikassa työskennellään monilla eri ammatti- tai tehtävänimikkeillä, jotka vaihtelevat yrityksittäin ja tehtäväalueittain. Alla esitetään joitakin tyypillisimpiä nimikkeitä.

Tuotannon työntekijät:

Asiakastuki. IT-tuki. Mikrotukihenkilö. Ylläpitäjä. Web-ylläpitäjä. Webmaster. Huoltoteknikko. Ohjelmoija. Ohjelmistosuunnittelija. Ohjelmistoasiantuntija. Sovellussuunnittelija. Sovellusasiantuntija. Pelisuunnittelija. Systeemisuunnittelija. Järjestelmäasiantuntija. Tietokantasuunnittelija. Tietokanta-asiantuntija. Käyttöliittymäsuunnittelija. Käytettävyysasiantuntija. Tietoliikennesuunnittelija. Tietoliikenneasiantuntija. IT-arkkitehti. Tekninen arkkitehti. Tekninen suunnittelija. Tekninen dokumentoija. Testaaja. Web-suunnittelija. Konseptisuunnittelija.

Tuotannon johto:

Tuotejohtaja. Tuotepäällikkö. Tuotantopäällikkö. Laatupäällikkö. Kehitysjohtaja. Kehityspäällikkö. Järjestelmäpäällikkö. Tietojärjestelmäpäällikkö. Sovelluspäällikkö. Tietoturvallisuuspäällikkö. Projektipäällikkö. Ryhmänvetäjä. Tiiminvetäjä. Tietotekniikkainsinööri. Tietoliikenneinsinööri. Elektroniikkainsinööri. Sähköinsinööri. Automaatioinsinööri. Tutkimusjohtaja. Tutkija. Fyysikko. Matemaatikko.

Hallintoa, myyntiä, markkinointia jne.:

Johtaja. Toimitusjohtaja. Tietohallintojohtaja. Tietohallintopäällikkö. IT-päällikkö. ATK-päällikkö. Projektijohtaja. Ostopäällikkö. Hankintapäällikkö. Logistiikkapäällikkö. Markkinointipäällikkö. Markkinointijohtaja. Myyntijohtaja. Myyntipäällikkö. Myynti-insinööri. Myyntiedustaja. Projektimyyjä. Myyntineuvottelija. Markkinointiassistentti. Konsultti. IT-konsultti. Kouluttaja. Avainasiakaspäällikkö. Asiakaspalvelupäällikkö. Asiakkuuspäällikkö. Koulutuspäällikkö. Henkilöstöpäällikkö. Henkilöstöjohtaja. Talouspäällikkö. Controller. Viestintäjohtaja. Viestintäpäällikkö. Tiedottaja. Juristi.

Tieto- ja viestintätekniikassa voidaan työskennellä myös muilla nimikkeillä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon. Tutkintonimike on datanomi. Tutkinnossa voi suuntautua käytön tukeen tai ohjelmistotuotantoon.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon. Tutkintonimike on ICT-asentaja tai elektroniikka-asentaja.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös tieto- ja viestintätekniikan, tietokoneasentajan ja tietoliikenneasentajan ammattitutkinnot sekä tieto- ja viestintätekniikan, tietokoneyliasentajan ja tietoliikenneyliasentajan erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella tietojenkäsittelyä. Tutkintonimike on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös tietotekniikkaa sekä ohjelmistotekniikkaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella teknisiä tieteitä. Opinnoissa voi suuntautua tietotekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

Yliopistojen luonnontieteellisellä koulutusalalla voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä ja tietotekniikkaa. Alempi korkeakoulututkinto on luonnontieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Muihin tieto- ja viestintätekniikan tehtäviin soveltuva koulutus riippuu siitä, millä tehtäväalueella työskennellään. Esimerkiksi hallinnon, myynnin ja markkinoinnin tehtäviin soveltuvia tutkintoja ovat mm. kauppatieteiden maisteri, oikeustieteen maisteri, tradenomi (AMK) ja merkonomi.

Työllisyys

Teknologiateollisuuteen kuuluva tieto- ja viestintätekniikka  työllistää Suomessa noin 59 300 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 13 700 ammattilaista (v. 2016).

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan kasvavan lähivuosina jonkin verran. Tieto- ja viestintätekniikan työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät, koska tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään nykyaikaisessa yhteiskunnassa kaikkialla, mikä luo kysyntää alan tuotteille ja palveluille.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lähialat

Teknologiateollisuuden muut toimialat: Elektroniikka- ja sähköteollisuus, Kone- ja metallituoteteollisuus, Metallien jalostus. Teleala. Suunnittelu- ja konsultointiala.

Tieto- ja viestintätekniikka