Sotilastyö

Johdanto

Puolustusvoimien päätehtävät ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen, osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Puolustusvoimat antaa sotilaskoulutusta, joka pohjautuu yleiseen asevelvollisuuteen sekä tukee vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Puolustusvoimat tarjoaa monipuolisia työtehtäviä eri puolella Suomea sekä sotilas- että siviilihenkilöstölle. Puolustusvoimissa on noin 12 000 tehtävää, joista sotilastehtäviä noin 8 000 ja siviilitehtäviä noin 4 000 (v. 2019).

Tuotteet ja palvelut

Puolustusvoimat huolehtii alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta sekä itsenäisyyden puolustamisesta. Viime kädessä kyseeseen voi tulla myös kaikki voimavarat vaativa valtakunnan puolustaminen. Puolustusvoimat vastaa myös puolustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä. Lakisääteisiä tehtäviä ovat lisäksi yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvan sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukeminen.

Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuminen on yksi puolustusvoimien päätehtävistä. Eri alojen ammattilaiset toimivat kriisinhallintatehtävissä pääsääntöisesti omaa ammattiosaamistaan vastaavissa tehtävissä.

Tarvittaessa puolustusvoimat antaa virka-apua muille turvallisuudesta vastaaville viranomaisille, jos yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito sitä vaatii. Puolustusvoimat osallistuu myös pelastustoimintaan, jos se on tarpeen onnettomuuden laajuuden tai erityisluonteen vuoksi.

Puolustusvoimien uusi tehtävä, osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen luo perustan sotilaallisten kykyjen käyttämiseksi niin erikseen päätettäessä myös toisen valtion avuksi. Annettava tai vastaanotettava apu kattaa kaikki sotilaallisen toiminnan osa-alueet. Uudistus koskee myös kansainvälistä viranomaisyhteistyötä.

Työpaikat

Puolustusvoimat on aidosti valtakunnallinen työnantaja, sillä toimipaikkoja on Etelä-Suomesta aina Lappiin asti.

Pääesikunta

Pääesikunta on Puolustusvoimain komentajan johtoesikunta. Se johtaa puolustusvoimille säädettyjen tehtävien suorittamista. Pääesikunta määrittää puolustushaarojen, Maanpuolustuskorkeakoulun ja alaistensa laitosten suorituskykyvaatimukset. Pääesikunta jakaa tavoitteiden toteuttamiseen vaadittavat resurssit.

Maavoimat

Maavoimat muodostaa pääosan puolustusvoimien vahvuudesta ja sen päätehtäviä ovat valtakunnan maa-alueen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa sekä kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden johtaminen ja toteuttaminen. Maavoimat tukee myös muita puolustushaaroja toteuttamalla asevelvollisten kutsunnat.

Maavoimat koostuu Maavoimien esikunnasta, 8 joukko-osastosta sekä 12 aluetoimistosta. Joukko-osastojen päätehtävänä on kouluttaa rauhan ja sodan ajan joukkoja Puolustusvoimille. Maavoimat kouluttaa vuosittain noin 20 000 varusmiestä.

Maavoimien 12 aluetoimistoa ovat joukko-osastojen alaisia aluehallintoviranomaisia. Aluetoimistot vastaavat mm. alueensa kutsuntojen järjestämisestä, käsittelevät hakemukset naisten vapaaehtoiseen palvelukseen sekä hoitavat virallisen asioinnin asevelvollisten, reserviläisten ja puolustusvoimien välillä.

Maavoimissa työskentelee noin 4300 henkilöä erilaisissa sotilas- ja asiantuntijatehtävissä (2019).

Merivoimat

Merivoimien tehtävänä on merialueemme valvonta ja sen koskemattomuuden turvaaminen, alueloukkausten torjunta sekä maallemme elintärkeiden meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaaminen. Merivoimat antaa myös lain edellyttämää virka-apua muille viranomaisille sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön.

Merivoimat koostuu Turussa sijaitsevasta Merivoimien esikunnasta sekä neljästä joukko-osastosta:

Pansiossa Turussa sijaitseva Rannikkolaivasto vastaa laivastojoukkojen koulutuksesta ja merivoimien aluskalustosta. Alukset huolehtivat merellisistä tehtävistään Pansion ja Kirkkonummen Upinniemen tukikohdista.

Kirkkonummen Upinniemessä toimivassa Rannikkoprikaatissa koulutetaan merivoimien erikoistoimintayksikköjä, meritiedustelijoita, rannikkotykistöä, huoltoyksikköjä sekä sukeltajia.

Uudenmaan prikaati (Nylands brigad) Raaseporissa kouluttaa merijalkaväkeä, eli muun muassa rannikkojääkäreitä, kranaatinheitinmiehiä ja veneenkuljettajia. Prikaati vastaa myös merivoimien kansainvälisen rannikkojääkäriyksikön eli ATU:n (Amphibious Task Unit) koulutuksesta. Uudenmaan prikaati on puolustusvoimien ainoa ruotsinkielistä koulutusta antava joukko-osasto.

Suomenlinnassa Helsingissä sijaitsee Merisotakoulu, joka vastaa merivoimien upseerien, aliupseerien ja reservinupseerien koulutuksesta sekä järjestää erikoiskursseja. Merisotakouluun on myös keskittynyt merivoimien tutkimustoiminta.

Merivoimissa työskentelee noin 1400 henkilöä erilaisissa sotilas- ja asiantuntijatehtävissä (2019). Merivoimat kouluttaa vuosittain noin 3000 varusmiestä.

Ilmavoimat

Ilmavoimien päätehtävä on ilmoitse tapahtuvan hyökkäyksen ennaltaehkäisy ja torjunta.
Ilmavoimat ylläpitää kykyä toteuttaa ilmaoperaatioita ja johtaa ilmapuolustusta valtakunnallisesti. Ilmavoimat on aluevalvontaviranomainen, joka vastaa ilmatilan valvonnasta ja ilmoitse tapahtuvien alueloukkausten torjunnasta. Rauhan aikana toiminnassa korostuvat alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen sekä ilmatilan loukkauksiin puuttuminen.

Ilmavoimat antaa virka-apua muille viranomaisille ja tukee yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa sekä vastaa osallistumisesta ilmavoimille käskettyihin kriisinhallintatehtäviin.

Ilmavoimat koostuu Ilmavoimien Esikunnasta, Satakunnan lennostosta, Karjalan lennostosta, Lapin lennostosta sekä Ilmasotakoulusta, joka sijaitsee Jyväskylässä.

Ilmavoimissa työskentelee noin 2000 henkilöä erilaisissa sotilas- ja asiantuntijatehtävissä (2019). Ilmavoimat kouluttaa vuosittain noin 1330 varusmiestä.

Pääesikunnan alaiset laitokset sekä Maanpuolustuskorkeakoulu

  • Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus järjestää puolustusvoimien tietotekniset palvelut. Sen päätehtäviin kuuluu myös kyberpuolustus.
  • Puolustusvoimien palvelukeskus järjestää Puolustusvoimien sisäiset tukipalvelut, joita ovat henkilöstöpalvelut, talous- ja matkapalvelut, tiedonhallintapalvelut sekä oppimis- ja kuvapalvelut.
  • Puolustusvoimien tiedustelulaitos seuraa, analysoi ja raportoi sotilasstrategista ja lähialueen sotilaallista tilannetta.
  • Puolustusvoimien tutkimuslaitos on monitieteinen organisaatio, joka tuottaa vaativia puolustusalan tutkimus-, kehittämis- ja testauspalveluja strategian ja sotataidon sekä käyttäytymistieteiden ja useiden eri teknologioiden alueille.
  • Maanpuolustuskorkeakoulu on Puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu. Sen keskeisenä tehtävänä on tuottaa korkeasti koulutettua henkilökuntaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on pääesikunnan alainen tulosyksikkö. Logistiikkalaitoksen esikunta sijoittuu Tampereelle. Logistiikkalaitos tuottaa puolustusvoimien yhteiset logistiikan palvelut sekä mahdollistaa osaltaan puolustusvoimien suorituskyvyn rakentamisen, ylläpidon ja käytön.

Laitos omistaa puolustusmateriaalin ja vastaa puolustusvoimien hankintojen kokonaisuudesta, alueista ja tiloista sekä ympäristösuojelulain mukaisista tehtävistä. Lisäksi laitos toimii pääesikunnan teknisenä asiantuntijana ja kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaisena toiminnan harjoittajana.

Osana Puolustusvoimien logistiikkalaitosta toimii Sotilaslääketieteen keskus, joka huolehtii varusmiesten ja Puolustusvoimien henkilökunnan terveydestä. Keskus järjestää myös kenttälääkinnän koulutuksia ja tekee sotilaslääketieteellistä tutkimusta.

Ammatit

Puolustusvoimien palveluksessa toimitaan lähes 1 000:lla eri tehtävänimikkeellä, joista tässä esimerkkinä joitakin:

Kenraali. Amiraali. Kenraaliluutnantti. Vara-amiraali. Kenraalimajuri. Kontra-amiraali. Prikaatikenraali. Lippueamiraali. Eversti. Kommodori. Everstiluutnantti. Komentaja. Majuri. Komentajakapteeni. Kapteeni. Kapteeniluutnantti. Yliluutnantti. Luutnantti. Vänrikki. Aliluutnantti. Sotilasmestari. Ylivääpeli. Ylipursimies. Vääpeli. Pursimies. Ylikersantti. Upseerikokelas. Kersantti. Upseerioppilas. Alikersantti. Korpraali. Ylimatruusi. Aliupseerioppilas. Sotamies. Matruusi. Upseeri. Opetusupseeri. Lentoupseeri. Perusyksikön päällikkö. Lennonopettaja. Aluksen päällikkö. Joukkoyksikön komentaja. Laivueen komentaja. Erikoisupseeri. Insinööriupseeri. Lääkintäupseeri. Eläinlääkintäupseeri. Sotilaspappi. Kenttäpiispa. Kenttärovasti. Sotilaspastori. Sotilasdiakoni. Kapellimestari. Opistoupseeri. Aliupseeri. Kouluttaja-aliupseeri. Taisteluvälinealiupseeri. Kuljetusaliupseeri. Soittaja-aliupseeri. Järjestelmäaliupseeri. Lentokonehuoltoaliupseeri. Merenkulkualiupseeri. Tilannevalvonta-aliupseeri. Sopimussotilas. Diplomi-insinööri. Insinööri. Lääkäri. Hammaslääkäri. Opettaja. Koulutussuunnittelija. Sairaanhoitaja. Sosiaalikuraattori. Sotilaslakimies. Taloussuunnittelija. Kaupallinen sihteeri. Tietoturvapäällikkö. Tietohallintopäällikkö. Henkilöstöasiantuntija. ICT-asiantuntija. Projektipäällikkö. Tutkija. Controller. Tiedottaja. Informaatikko.

Koulutus

Henkilöstön ammattitaito rakentuu työssä oppimalla, esimiehiltä, vertaisilta ja alaisilta oppimalla sekä kouluttautumalla. Puolustusvoimat tarjoaa henkilöstölleen perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Työssä oppiminen on keskeisin osa henkilöstön osaamisen kehittymistä ja kokemuksen karttumista. Puolustusvoimat kehittää työssä oppimisen keinovalikoimaa siten, että henkilöstön osaaminen ja toimintakyky tukevat Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien ja hallintoyksiköiden tehtävien täyttämistä.

Työssä oppimista tuetaan esimiehille ja työntekijöille laadittavilla ohjeilla, työpisteiden välillä tapahtuvilla henkilöstövaihdoilla, oikea-aikaisella täydennyskoulutuksella sekä kansainvälisillä tehtävillä. Koko henkilöstöä koskettava tehtävä- ja seuraajasuunnittelu sekä osaamisen kehittäminen kytketään kiinteäksi kokonaisuudeksi.

Upseerin perustutkinnot suoritetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa Helsingissä. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, joka on sotatieteiden kandidaatti. Kandidaatit valmistuvat työelämään luutnantteina. Ylempi korkeakoulututkinto on sotatieteiden maisteri. Maisterit valmistuvat yliluutnantteina. Jatkokoulutukseen kuuluvat Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteelliset jatkotutkinnot, joita ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. Myös siviilien on mahdollista suorittaa Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden maisterin tutkinto viranomaisyhteistyön koulutusohjelmassa kansallisen tai kansainvälisen turvallisuuden suuntautumisvaihtoehdoilla

Puolustusvoimat kouluttaa aliupseereista oman alansa erityisosaajia. Osaamisen kehittämisen painopiste on työssä tapahtuvassa kokeneemman ammattilaisen ohjaamassa oppimisessa. Myös erikoisupseereille järjestetään ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta tukevaa täydennyskoulutusta niin Puolustusvoimien sisällä kuin ulkoa hankittuna.

Työllisyys

Puolustusvoimissa on noin 12 000 tehtävää, joista sotilastehtäviä noin 8 000 ja siviilitehtäviä noin 4 000 (2019). Sotilaista upseereita on 2988, erikoisupseereita 759, opistoupseereita 1462, aliupseereita 2 468 ja sopimussotilaita 310. Virkasuhteet ovat puolustusvoimissa pääasiassa vakituisia, määräaikaisia työntekijöitä on vähemmän kuin valtionhallinnossa keskimäärin.

Sotatieteiden maisterit saavat vakinaisen viran valmistuttuaan Maanpuolustuskorkeakoulusta. Sotatieteiden kandidaattiopintojen jälkeisen työelämäjakson he työskentelevät määräaikaisessa virkasuhteessa.

Tehtäviä ilmoitetaan haettavaksi sitä mukaa, kun tehtäviä avautuu. Uusia henkilöitä rekrytoidaan työelämästä poistuvien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Puolustusvoimien virkoihin liittyy siirtovelvollisuus, ja puolustusvoimat voi tarvittaessa siirtää viran johonkin toiseen joukko-osastoon.

Kehitysnäkymät

Puolustusvoimien tavoitteena on kaikissa tilanteissa ylläpitää kansalaisten turvalliset elinolot, säilyttää yhteiskunnan toimintakyky ja itsenäisyyden säilyminen. Turvallisuutta ylläpidetään normaalioloissa hyvän ulkopolitiikan ja toimivan diplomatian keinoin. Viimeisenä keinona Suomi takaa alueensa turvallisuuden puolustautumalla sotilaallisesti. 

Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan vaikuttavat Euroopan Unionin ja NATOn laajentuminen, Euroopan turvallisuuspolitiikan kehittyminen, Venäjän yhteiskunnallinen ja sotilaallinen kehitys, NATOn ja Venäjän suhteiden kehitys, Itämeren alueen tilanne ja Ruotsin turvallisuuspolitiikka. 

Puolustusvoimien tehtävät on määrätty laissa. Suomen sotilaallinen puolustaminen tapahtuu valvomalla maa- ja vesialuetta sekä turvaamalla alueellinen koskemattomuus. Lisäksi annetaan sotilaskoulutusta, ohjataan vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja edistetään maanpuolustustahtoa. 

Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin kuuluu muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. 

Uskottavaa puolustuspolitiikkaa harjoittamalla maahamme hyökkääminen tai alueemme hyväksikäyttö kolmatta osapuolta vastaan tulee kannattamattomaksi. Puolustuskykymme on estettävä ennalta sotilaallisen voiman käytöllä uhkaaminen ja maamme joutuminen sotilaallisten toimien kohteeksi. 

Sotilaalliseen hyökkäykseen varautuminen ja alueellisen koskemattomuuden varmistaminen pysyvät vastaisuudessakin tärkeinä osina Suomen puolustusratkaisua. Tulevaisuuden puolustusratkaisussa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi lähialueiden turvallisuustilanteen kehitys sekä terrorismiin ja ympäristöön liittyvät uhat. 

Puolustushallinnon tavoitteena on hallinnonalan tehtävien toteuttaminen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Kestävän kehityksen ohjelman painopistealueita ovat esimerkiksi kestävän kehityksen tietoisuuden parantaminen, henkilöstön ja asevelvollisten hyvinvointi ja turvallisuus sekä kestävät hankinnat. 

Puolustusvoimat on sitoutunut suojelemaan ympäristöä, ympäristönsuojelun alueina esimerkiksi ympäristömelun ja tärinän hallinta, maaperän ja pohjaveden suojelu, luonnonsuojelu sekä energia- ja ilmastotyö. 

Puolustusvoimissa edistetään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Oikeudenmukaisuus on puolestaan henkilökunnan ja asevelvollisten asianmukaista kohtelua ilman syrjintää, häirintää tai kiusaamista. Yhteistyö taas näkyy Puolustusvoimissa yhdessä tekemisenä, toisten tukemisena ja auttamisena sekä oman työyhteisön ja yhteistyökumppaneiden arvostamisena.

Lähialat

Rajavartiotyö. Poliisit.

Sotilastyö