Suunnittelu- ja konsultointiala

Johdanto

Suunnittelu- ja konsultointiala on yksi teknologiateollisuuden viidestä päätoimialasta. Suunnittelun ja konsultoinnin yritykset ovat valtaosin insinööri-, arkkitehti- ja konsulttitoimistoja, jotka tuottavat suunnittelupalveluja mm. teollisuuden, talonrakentamisen ja yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Kyseessä on tekninen ja vaativa palveluala, jossa tarvitaan korkeatasoista osaamista myös tutkimuksessa, tuotekehityksessä, asiakkuudenhallinnassa, markkinoinnissa ja myynnissä.

Tuotteet ja palvelut

Suunnittelun erikoisosaamista asiakkaille

Suunnittelu- ja konsultointiala tuottaa teollisuuden, talonrakentamisen ja yhdyskuntarakentamisen teknisiä suunnittelupalveluja.

Suunnittelun ja konsultoinnin palveluja hankitaan suunnittelu- ja konsultointialan yrityksiltä, jotka ovat erikoistuneet oman suunnittelualansa asiantuntijapalveluiden tarjoamiseen ja ratkaisujen tuottamiseen. Alan edunvalvojana toimii arvostettu ja vaikutusvaltainen Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, jonka jäsenet ovat sitoutuneet eettisesti kestävään ja läpinäkyvään suunnitteluun.

Tämän toimialan asiakkaat ovat useimmiten keskittyneet omiin ydintoimintoihinsa ja ydinosaamisensa, minkä vuoksi niillä ei välttämättä edes ole resursseja tai riittävää osaamista suunnitella itse.

Palveluja hankkivat asiakasyritykset ovat erikoistuneet esimerkiksi teollisuusautomaatioon, koneenrakennukseen, uudisrakentamiseen, kaivostoimintaan tai energiantuotantoon. Myös valtio ja kunnat sekä niiden virastot ja laitokset hankkivat suunnittelupalveluja esimerkiksi teiden ja ratojen kunnostamiseen, alueiden kaavoittamiseen ja maisemointiin.

Suunnittelu- ja konsultointipalveluja hankitaan pääasiassa silloin, kun asiakkaat tarvitsevat erikoisosaamista tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, suunnittelijoita tai asiantuntijoita projekteihin tai he haluavat kuulla toisen mielipiteen varmistuakseen jonkin jo tarjotun ratkaisun laadusta.

Suunnittelussa sekä suunnittelua arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm. siihen, hyödyntääkö ratkaisu alan parasta tietoa, ovatko suunnitelmat hyviin yhteen sovitettuja, keskenään yhteensopivia ja tehokkaasti toteutettavissa olevia sekä toteutuksen kustannustehokkuuteen ja aikatauluihin.

Suunnittelun laatu ratkaisee paitsi lopputuotteen hinnan myös sen elinkaarikustannukset, jotka syntyvät mm. käytöstä, käyttökoulutuksesta ja kunnossapidosta. Suunnitelmien tulee olla hyödynnettävissä myös tuotteen käytössä ja ylläpidossa. Lopputuotteiden teknisen laadun, palveluprosessien toiminnallisen laadun ja palvelun kokonaislaadun on vastattava asiakkaan tavoitteisiin ja odotuksiin sekä myös sen käyttäjien tarpeisiin.

Asiakkaiden perustarpeiden pohjalta suunnittelukysyntä voidaan jaotella kolmeen pääryhmään. Front-end suunnittelu tähtää uuden luomiseen ja laadullisiin muutoksiin. Lähipalvelussa pyritään toiminnan tai tuottavuuden parantamiseen. Detaljisuunnittelu on yksityiskohtaista, esimerkiksi rakennusten, rakenteiden ja järjestelmien, suunnittelua ohjepiirustuksineen sekä rakennustöiden tai hankkeen toteutussuunnitelmia.

Suunnittelijat laativat piirustuksia, tuoteosakaavioita, työselostuksia, laskelmia jne., joita tarvitaan lopputuotteen kuten esimerkiksi sillan rakentamiseen tai koneen valmistamiseen. Halutun lopputuotteen teknisten vaatimusten lisäksi suunnittelussa on otettava huomioon erityisesti aikataulut, kustannukset ja käytettävissä olevat henkilöstöresurssit sekä useat viranomaismääräykset ja luvat.

Suunnittelun prosessista

Suunnittelun hankintaprosessin toteuttaa tilaaja, jolla on kokonaisvastuu hankkeesta. Tilaaja on esimerkiksi rakennuttaja, teollisuusyritys tai kunta. Tilaaja tekee suunnittelua varten tarjouksen suunnittelu- ja konsultointipalveluja tuottaville yrityksille sekä valitsee niiden joukosta sopivaksi katsomansa suunnittelun toteuttajan.

Suunnittelutyön lähtökohtana ovat suunnittelutavoitteet ja -ohjeet. Näiden määrittelyn voi tehdä tilaaja tai sitten ne tehdään yhdessä suunnittelijan kanssa. Suunnittelun käynnistyttyä suunnitteluvastuu siirtyy pääsuunnittelijalle ja vastaaville erityissuunnittelijoille. Toimintamalleja ovat esimerkiksi jaettu suunnittelu, pääsuunnittelu ja sille alistettu erityisalojen suunnittelu, kokonaissuunnittelu ja kokonaisvastuusuunnittelu.

Suunnittelua organisoitaessa on järjestettävä myös suunnittelutyön johtaminen sekä sovittava tilaajan ja suunnittelijoiden sekä tarvittaessa suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja tuoteosatoimittajien keskinäiset sopimus- ja raportointisuhteet.

Suunnitteluaikataulu on sovitettava yhteen hankinta- ja rakennusaikataulun kanssa. Pääurakkamuotoisissa hankkeissa yleissuunnittelu (esi- ja luonnossuunnittelu), toteutussuunnittelu, rakentamisen valmistelu ja rakentaminen seuraavat toisiaan peräkkäin. Suunnittelu tehdään pääosin valmiiksi ennen rakentamisen aloittamista.

Projektitoteutusmuotoisessa hankkeessa nämä vaiheet voidaan toteuttaa peräkkäisesti ketjutettuina tai rinnakkain etenevinä, jolloin yleissuunnittelun jälkeen suunnittelulohkoittain etenevä toteutussuunnittelu, hankinnat ja rakentaminen on limitetty keskenään.

Rakenteita, koneita, arkkitehtuuria ja ympäristösuunnittelua

Suunnittelu- ja konsultointialan muodostavat yritykset toimivat useilla eri toimialoilla, joiden suunnitteluun ne ovat erikoistuneet.

Akustiikkaan erikoistuneet yritykset tekevät mm. musiikki-, työskentely- ja ulkotilojen akustiikan ja äänentoiston suunnittelua sekä suunnittelevat ääneneristyksen ja teknisten laitteiden meluntorjuntaa rakennuksissa ja tekevät mm. meluselvityksiä.

Arkkitehtuuriin liittyvä suunnittelu on rakennusten ja rakennusryhmien suunnittelua, vanhojen rakennusten ja rakennusryhmien korjaus-, muutos- ja entistämissuunnittelua sekä rakennetun ja rakennettavan ympäristön suunnittelupalveluita.

Energiatekniikkaan keskittyneet suunnitteluyritykset tekevät mm. energiahuollon, energian tuotannon, siirron ja jakelun sekä energian taloudellisen käytön suunnittelua.

Geotekniikan suunnittelu kohdistuu mm. rakennuskohteiden pohjarakennuksiin, perustuskorjauksiin ja pohjavahvistuksiin sekä pohjavesien hallintaan ja maarakenteisiin. Lisäksi tehdään maa- ja kallioperän geoteknisiä tutkimuksia.

Johdon konsultoinnissa kehitetään liiketoimintaa, julkishallintoa ja tuottavuutta. Palveluja ovat mm. koulutus, projektinjohto, tutkimus- ja selvitystoiminta sekä konsultointi.

Kalliorakennustekniikassa suunnittelu kohdistuu esimerkiksi kalliorakennusten ja kalliotunneleiden rakenteisiin. Lisäksi tehdään mm. kalliotutkimusten suunnittelua, pohjaveden hallintasuunnittelua sekä louhinnan riskianalyysejä.

Koneenrakennustekniikkaan erikoistuneet yritykset suunnittelevat koneita, käyttökoneistoja ja teräsrakenteita sekä valitsevat koneita ja suunnittelevat niiden käyttöä.

Kuntoarviointiin ja -tutkimukseen liittyvä suunnittelu on rakennusten, rakenteiden ja laitejärjestelmien tutkimista niiden kunnon ja korjaustarpeiden selvittämiseksi.

Laiva- ja meritekniikassa suunnitellaan laivoja sekä niiden runkoja, varusteluja ja koneistoja. Lisäksi suunnitellaan offshore- ja meriteknisiä laitteita, esimerkiksi merenalaisille öljy- ja kaasukentille etsintä- ja tuotantokalustoa.

Liikennetekniikan suunnittelussa tehdään esimerkiksi liikennetutkimuksia, liikenneturvallisuusselvityksiä sekä liikennettä koskevia taloudellisia ja toiminnallisia vertailuja. Palveluihin kuuluu myös liikenneverkkojen ja järjestelmien suunnittelua.

Logistiikkaan liittyvä suunnittelu on yritysten sisäisten ja välisten tavaravirtojen ja kierrätyksen kokonaisvaltaista suunnittelua, joka kohdistuu mm. kuljetusten ja varastoinnin ohjaus-, informaatio- ja hallintajärjestelmiin sekä työmenetelmiin.

LVI-tekniikan suunnittelu kohdistuu mm. lämmitys-, vesi-, viemäri-, ilmastointi- ja kylmäteknisiin järjestelmiin sekä palontorjuntajärjestelmiin. Lisäksi tehdään käyttö- ja huoltosuunnitelmia sekä kiinteistöjen energiatalouden suunnittelua.

Maa- ja metsätaloussuunnittelussa tarjotaan maa- ja metsätalouden asiantuntijapalveluita sekä tehdään mm. luonnonvarojen arviointia ja suunnitellaan niiden hoitoa ja hyödyntämistä.

Maisemasuunnittelu on maisemainventointien ja selvitysten sekä mm. maisemanhoito- ja pihasuunnitelmien tekemistä sekä julkisten ulkotilojen ja virkistysalueiden suunnittelua.

Mittaus- ja kartoitustekniikkaan erikoistuneet yritykset tekevät maastokartoituksia ja mittauksia, paikkatietotekniikkaan liittyvää konsultointia sekä esimerkiksi ilmakuvauksia, rakennus- ja työmaamittauksia ja kaukokartoitusta.

Prosessitekniikkaan liittyvä suunnittelu on tuotantoprosessien kehittämistä ja suunnittelua, laitteiden ja rakenteiden prosessiteknillistä mitoitusta ja säätöjärjestelmien suunnittelua sekä käyntiinajopalveluita.

Puunjalostustekniikkaan erikoistuneet yritykset tekevät puunjalostuksen tuotantoprosessien kehitystä ja suunnittelua sekä laitteiden ja rakenteiden prosessiteknillistä mitoitusta ja säätöjärjestelmien suunnittelua sekä käyntiinajopalveluita.

Rakennetekniikkaan keskittyneet yritykset tekevät mm. uudis- ja korjauskohteiden rakennesuunnittelua, runkojärjestelmien ja materiaalien valintoja ja lujuustarkasteluja sekä laativat rakenteiden, valmisosien ja erikoisrakenteiden tuotantosuunnitelmia.

Rakennusautomaatioon liittyvä suunnittelu on kiinteistöjen taloteknisten prosessien säätö-, ohjaus- ja valvontatoimintojen sekä ohjelmistovaatimusten määrittelyä ja suunnittelua.

Rakennuttamisessa ja kiinteistöjohtamisessa tarjotaan kiinteistöjohtamisen ja rakennuttamisen asiantuntijapalveluja, tehdään rakennusvarallisuuden strategista johtamista sekä organisoidaan ja suunnitellaan rakennuttamista ja ylläpitoa.

Siltatekniikkaan liittyvä suunnittelu on siltojen ja siltarakenteiden rakentamisen, käytön ja ylläpidon suunnittelua sekä siltojen korjaustöihin liittyviä asiantuntijapalveluita.

Sisustussuunnitteluun erikoistuneet yritykset tekevät tilojen kokonaissuunnittelua, korjaus-, muutos- ja entistämissuunnittelua, näyttelysuunnittelua sekä esine- ja teollista tuotesuunnittelua.

Sähkötekniikkaan liittyvä suunnittelu on sähkövoimatekniikkaan perustuvien energiajärjestelmien, valaistuksen ja kuluttajaverkostojen toiminnallista ja teknistä suunnittelua sekä korjausrakentamiseen liittyviä asiantuntijapalveluita.

Tehdas- ja laitossuunnittelussa tehdään tuotantolaitosten layout- ja tilasuunnittelua, jossa suunnitellaan esimerkiksi tuotantotiloihin tulevien koneiden paikat, sekä laitesuunnittelua ja prosessi- ja erikoisputkistojen suunnittelua.

Tele- ja turvatekniikkaan keskittyneet yritykset tekevät tiedon siirtoon, käyttö- ja toimintaturvallisuuteen sekä viestintään ja henkilöpalveluihin kuuluvien sähköteknisten tietojärjestelmien toiminnallista ja teknistä suunnittelua.

Teollisuusautomaatioon liittyvä suunnittelu on mm. teollisuuden prosessien ja koneistojen ohjaus-, säätö- ja valvontajärjestelmien toiminnallista ja rakenteellista suunnittelua sekä ohjelmointia.

Tie-, katu- ja aluetekniikassa suunnittelu kohdistuu teihin, katuihin, ratoihin ja vesiväyliin sekä satamiin, terminaaleihin, lentoasemiin ym. liikennepaikkoihin ja alueisiin.

Tutkimuksessa ja kehityksessä suunnitellaan ja kehitetään tuotteita ja palveluita sekä tarjotaan laadunvarmistukseen liittyviä asiantuntijapalveluita ja tieto- ja tietojenkäsittelypalveluita.

Valvonta ja tarkastus liittyvät investointien suunnitteluun ja toteutukseen, rakennusaikaiseen valvontaan ja ylläpitoon sekä vastaan- ja käyttöönottoon ja takuisiin.

Vesihuoltoon ja -tutkimukseen keskittyneet yritykset suunnittelevat mm. vedenhankintaa, -jakelua ja viemäröintiä sekä käyttö- ja jäteveden käsittelyä ja tarjoavat vesihuoltolaitosten käyttöpalvelua. Palveluihin kuuluvat myös esimerkiksi vesistö- ja pohjavesitutkimukset.

Vesirakennustekniikassa tehdään mm. hydrologisia tutkimuksia, mittauksia ja laskelmia sekä vesirakennuskohteiden kuten satamarakenteiden, patojen ja vesivoimalaitosten tutkimuksia ja suunnittelua.

Ympäristösuunnitteluun liittyvät mm. ympäristösuunnittelun ja -johtamisen asiantuntijapalvelut, luonnonvarojen hoidon suunnittelu, pohjaveden suojelu, biologiset tutkimukset, ympäristövahinkojen arviointi ja kiinteiden jätteiden huollon suunnittelu.

Yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa suunnitellaan ja kehitetään yhdyskuntien ja alueiden toimintoja, taloutta ja maankäyttöä sekä suunnitellaan mm. seutu-, asema-, rakennus- ja rantakaavoja ja tehdään vaikutusten arviointia.

Työtehtäviä suunnittelusta konsultointiin ja myyntiin

Suunnittelu- ja konsultointiala työllistää toimihenkilöitä ja työntekijöitä monilla tehtäväalueilla. Tehtävät vaihtelevat tuotteiden ja palveluiden suunnittelusta ja konsultoinnista tutkimukseen, tuotekehitykseen, laaduntarkastukseen ja asiakassuhteiden hoitoon. Alalla on tarjolla myös hallinnon, markkinoinnin ja myynnin tehtäviä.

Suunnittelutehtävät työllistävät suunnittelutoimistoissa esimerkiksi erilaisten koneiden, laitteiden, teollisuuden tuotantolinjojen, järjestelmien ja rakenteiden suunnittelussa ja tuotekehityksessä.

Suunnittelussa tehdään mm. 3D-mallinnusta, layout-suunnitelmia, teknistä piirtämistä, laskelmia ja arviointeja sekä protomalleja ja testausta. Suunnitteluun liittyy myös visuaalisuuden ja toiminnallisuuden luomista. Muita tehtäviä ovat esimerkiksi projektinhallinta, ympäristövaikutusten arviointi, käytettävyystutkimukset, riskien kartoitukset ja selonteot, energiansäästölaskelmat sekä materiaali- ja laitevalinnat.

Tutkimus- ja tuotekehitystyö on suunnittelu- ja konsultointialalla keskeisen tärkeä tehtäväalue, sillä huipputeknologisten tuotteiden suunnittelu ja valmistus edellyttää pitkäjännitteistä kehitystyötä, huippuosaamista ja innovatiivisuutta.

Konsultoinnissa asiakkaalle tarjotaan erikoisosaamista, joka voi olla tietoa, taitoa, ratkaisuja tai teknistä osaamista. Konsultointia tehdään liikkeenjohdon lisäksi samoilla toimialoilla, joilla suunnitteluakin. Tehtäviä ovat esimerkiksi arvioinnit ja selvitykset, koulutukset ja valmennukset sekä prosessien, strategioiden ja liiketoiminnan kehittäminen.

Koulutustaustana on usein joko tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK), ylempi korkeakoulututkinto diplomi-insinööri tai tekniikan tohtorin jatkotutkinto.

Nimikkeenä voi olla esimerkiksi suunnittelujohtaja, suunnittelupäällikkö, suunnittelija, konsultti, suunnitteluinsinööri, tuotesuunnitteluinsinööri, tuotekehitysinsinööri, tuotekehittäjä, tutkija, automaatiosuunnittelija, koneinsinööri, rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija, ympäristöinsinööri tai projektipäällikkö.

Suunnitteluassistentti tai vastaavaa avustavaa työtä toimistossa tekevä tuottaa teknisiä piirustuksia CAD-ohjelmistolla alan suunnittelijan antamien ohjeiden mukaan. Tehtäviin kuuluu myös mm. puhtaaksi piirtämistä ja korjausten tekemistä.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset työllistävät myös muissa kuin suunnittelun ja konsultoinnin teknisissä tehtävissä. Tällaisia tehtäväalueita ovat esimerkiksi hallintotehtävät, myynti ja markkinointi, osto ja logistiikka, viestintä, juridiikka ja tietotekniikka. Nimikkeitä ovat esimerkiksi toimitusjohtaja, markkinointijohtaja, myyntipäällikkö, hankintapäällikkö, viestintäjohtaja, juristi, sihteeri ja assistentti.

Työelämässä on mahdollisuus kehittyä monipuoliseksi teknologia-osaajaksi tai ammattilaiseksi tietylle erityisalueelle. Tuotannossa painottuu vahva tekninen osaaminen, mutta alan yrityksissä tarvitaan myös kaupallisen alan, viestinnän, juridiikan ja muotoilun osaajia sekä esimerkiksi kielten ja kulttuurien tuntemusta. Ammattitaidon jatkuva kehittäminen on välttämätöntä, koska teknologiat ja toimintaympäristö kehittyvät koko ajan.

 

Työpaikat

Suunnittelutoimistot. Insinööritoimistot. Arkkitehtitoimistot. Konsulttitoimistot.

 

Ammatit

Suunnittelu- ja konsultointialalla työskennellään monilla eri ammatti- tai tehtävänimikkeillä, jotka vaihtelevat yrityksittäin ja tehtäväalueittain. Alla esitetään joitakin nimikkeitä.

Suunnittelua, konsultointia ja tuotekehitystä:

Arkkitehti. Automaatioinsinööri. Biotekniikan insinööri. Elektroniikkainsinööri. Fyysikko. Geologi. Insinööri, graafinen teollisuus. Insinööri, metallien jalostus. Insinööri, paperiteollisuus. Insinööri. IT-arkkitehti. IT-päällikkö. Järjestelmäasiantuntija. Järjestelmäsuunnittelija. Järjestelmäpäällikkö. Kaivosinsinööri. Kaukolämpöinsinööri. Kehitysasiantuntija. Kehityspäällikkö. Kemiantekniikan insinööri. Kemisti. Koneinsinööri. Konseptisuunnittelija. Konsultti. Kuljetussuunnittelija. Kunnossapitoinsinööri. Käytettävyysasiantuntija. Käyttöliittymäsuunnittelija. Laatuinsinööri. Laatupäällikkö. LVI-insinööri. Maanmittausinsinööri. Maisema-arkkitehti. Matemaatikko. Materiaaliasiantuntija. Metsätalousinsinööri. Muotoilujohtaja. Muovialan insinööri. Ohjelmistosuunnittelija. Ohjelmoija. Projekti-insinööri. Projektipäällikkö. Prosessikehitysinsinööri. Puuinsinööri. Rakennusinsinööri. Sisustusarkkitehti. Sovelluskehittäjä. Sovelluspäällikkö. Sovellussuunnittelija. Suunnittelija. Suunnitteluassistentti. Suunnitteluinsinööri. Suunnittelujohtaja. Suunnittelupäällikkö. Sähköinsinööri. Systeemisuunnittelija. Tekstiili-insinööri. Teollinen muotoilija. Tietojärjestelmäpäällikkö. Tietokantasuunnittelija. Tietoliikenneinsinööri. Tietoliikennesuunnittelija. Tiiminvetäjä. Tuotantopäällikkö. Tuotekehitysinsinööri. Tuotekehitysjohtaja. Tuotekehityspäällikkö. Tutkija. Tutkimusjohtaja. Tuulivoimainsinööri. Ympäristöinsinööri.

Hallintoa, myyntiä, markkinointia jne.:

Avainasiakaspäällikkö. Controller. Hankintapäällikkö. Henkilöstöjohtaja. Henkilöstöpäällikkö. Juristi. Liiketoimintajohtaja. Logistiikkapäällikkö. Markkinointijohtaja. Markkinointipäällikkö. Myyntiedustaja. Myynti-insinööri. Myyntineuvottelija. Myyntipäällikkö. Ostopäällikkö. Projektijohtaja. Projektimyyjä. Sovelluskonsultti. Talouspäällikkö. Tiedottaja. Tietohallintojohtaja. Tietohallintopäällikkö. Tietoturvallisuuspäällikkö. Tietoturvapäällikkö. Toimialajohtaja. Toimitusjohtaja. Viestintäjohtaja. Viestintäpäällikkö.

Suunnittelu- ja konsultointialalla voidaan työskennellä myös muilla nimikkeillä.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa suunnitteluassistentin perustutkinnon. Tutkintonimike on suunnitteluassistentti. Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös suunnitteluassistentin ammattitutkinto sekä tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto. Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella tekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK). Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi tuotekehitykseen, automaatiotekniikkaan, elektroniikkaan, energiatekniikkaan, kone- ja tuotantotekniikkaan, liikennealaan, maanmittaustekniikkaan, rakennustekniikkaan, sähkötekniikkaan, tuotantotalouteen, tietotekniikkaan ja ympäristötekniikkaan.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös luonnonvara-alaa, jossa voi opiskella esimerkiksi kestävää kehitystä ja suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon ympäristösuunnittelija (AMK). Maisemasuunnittelua opiskellen tutkintonimike on hortonomi (AMK), maaseutuelinkeinoja opiskellen agrologi (AMK) ja metsätaloutta opiskellen metsätalousinsinööri (AMK).

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK) voi suorittaa opiskellen esimerkiksi liiketaloutta tietotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn tai tuotantotalouteen suuntautuen.

Yliopistoissa voi opiskella teknisiä tieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Opinnoissa voi suuntautua mm. automaatiotekniikkaan, energiatekniikkaan, konetekniikkaan, maanmittaustieteisiin, prosessitekniikkaan, rakennustekniikkaan, sähkötekniikkaan ja elektroniikkaan, tietotekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan, tuotantotalouteen ja ympäristötekniikkaan.

Arkkitehtuuria tai maisema-arkkitehtuuria opiskellen alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on arkkitehti tai maisema-arkkitehti.

Yliopistoissa voi opiskella myös luonnontieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on luonnontieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi bio- ja ympäristötieteisiin, fysikaalisiin tieteisiin, geologiaan, kemiaan, maantieteeseen sekä tietojenkäsittelytieteeseen ja tietotekniikkaan.

Yliopistoissa voi opiskella myös maatalous- ja metsätieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi maataloustieteisiin, metsätieteisiin tai ympäristötieteisiin.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtäviin soveltuva koulutus riippuu tehtäväalueesta, jolla työskennellään. Näissä tehtävissä työskentelee esimerkiksi tekniikan alalta diplomi-insinöörin tutkinnon tai tekniikan tohtorin jatkotutkinnon suorittaneita, mutta myös esimerkiksi teollisen muotoilun asiantuntijoita, taiteen maistereita.

Muihin suunnittelu- ja konsultointialan tehtäviin soveltuva koulutus riippuu siitä, millä tehtäväalueella työskennellään. Esimerkiksi hallinnon, myynnin ja markkinoinnin tehtäviin soveltuvia tutkintoja ovat mm. kauppatieteiden maisteri, oikeustieteen maisteri, tradenomi (AMK) ja merkonomi.

 

Työllisyys

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kehitysnäkymät

Globaali talouden rakennemuutos tuo mukanaan haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Teknologiateollisuuden yritysten kilpailukyvyn säilyminen edellyttää yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja palveluliiketoiminnan kehittämistä.

Teknologiateollisuuden yritykset osallistuvat strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) ja muiden innovaatioverkostojen toimintaan. Kasvavan energia- ja ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet on tarkoitus hyödyntää. Tietotekniikan käyttöönottoa pyritään edistämään yrityksissä ja julkisella sektorilla.

Teknologiateollisuuden tavoitteena on Suomen saaminen tietotekniikan hyödyntämisen kärkimaaksi. Kun kotimaassa on korkeatasoinen tietotekninen infrastruktuuri, se auttaa yrityksiä myös maailmanmarkkinoille menemisessä. Tietotekniikan innovatiivisella hyödyntämisellä voidaan lisätä teknologiateollisuuden yritysten tuottavuutta.

Globaalit ympäristöasiat asettavat vaatimuksia myös teknologiateollisuuden toimialoille. Niistä pyritään luomaan kilpailuetu yritysten ympäristöosaamista vahvistamalla. Teknologiaa kehitetään elinkaariajattelun perusteella, jolloin keskitytään haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseen kokonaisuudessaan. Energiansäästöllä ja -tehokkuudella vähennetään päästöjä. Materiaalien tehokas käyttö säästää luonnonvaroja.

Korkeatasoisesta osaamisesta on tärkeää huolehtia koulutuksen, tutkimuksen ja kansainvälisen verkottumisen avulla. Yritykset tekevät aktiivisesti yhteistyötä muun muassa eri oppilaitosten kanssa.

Strategisen huippuosaaminen keskittymät (SHOKit)

Strategisen huippuosaamisen keskittymä on yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tiivis yhteistyömuoto, jonka tavoitteena on nopeuttaa tutkimustulosten hyödyntämistä ja siten ylläpitää kilpailukykyä yritysten ja yhteiskunnan kannalta tärkeimmillä aihealueilla.

Suomen strategisen huippuosaamisen keskittymät ovat energia ja ympäristö, biotalous, metallituotteet ja koneenrakennus, rakennettu ympäristö, terveys ja hyvinvointi sekä tieto- ja viestintätekniikan ja digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen. Teknologiateollisuuden yritysten tuotteita ja palveluita hyödynnetään kaikkien keskittymien toiminnassa.

Energia ja ympäristö -keskittymän (CLEEN Oy) tavoitteena on saattaa Suomen kilpailukyky kansainväliselle huipputasolle energia- ja ympäristömarkkinoilla. Tutkimus kohdistuu mm. hajautettuihin energiantuotantojärjestelmiin sekä prosessien energiatehokkuuteen.

Biotalous-keskittymän (FIBIC Oy) tavoitteena on maailman innovatiivisin biotalouden kehitysympäristö. Painopistealueita ovat tulevaisuuden asiakasratkaisut, älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat ja tulevaisuuden biojalostamo.

Metallituotteet ja koneenrakennus -keskittymän (FIMECC Oy) tavoitteena on luoda maailmanluokan innovaatioympäristö. Tutkimus kohdistuu mm. palveluliiketoimintaan, käyttäjäkokemukseen, globaaleihin verkostoihin, älykkäisiin ratkaisuihin ja läpimurtomateriaaleihin.

Rakennettu ympäristö -keskittymän (RYM Oy) tutkimuksen painopistealueita ovat hyvinvointia lisäävät tilat, resurssiviisaudella kilpailukykyä ja investointeja houkutteleva rakennettu ympäristö.

Terveys ja hyvinvointi -keskittymän (SalWe Oy) tutkimustiedon avulla yritykset voivat kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita, palveluja ja toimintatapoja, joilla ylläpidetään ja parannetaan yksilön toimintakykyä sekä ehkäistään ja hoidetaan yhteiskunnallisesti merkittäviä sairauksia.

Tieto- ja viestintätekniikan ja digitaalisen liiketoiminnan (DIGILE Oy) avainteemat ovat tietovarannot ja digitaaliset palvelut. Tutkimusohjelmia ovat esineiden internet, tiedon jalostaminen, digitaaliset palvelut ja N4S eli Need 4 Speed, jossa tutkitaan ja kehitetään reaaliaikaiseen talouteen soveltuvia liiketoimintamalleja, toimintatapoja ja työkaluja.

 

Lähialat

Teknologiateollisuuden muut toimialat: Elektroniikka- ja sähköteollisuus, Kone- ja metallituoteteollisuus, Metallien jalostus, Tietotekniikka-ala.

 

Suunnittelu- ja konsultointiala