Logistiikkapalvelut

Johdanto

Logistiikkapalveluja tarjoavat kuljetus- ja logistiikkayritykset. Logistiikkapalveluihin kuuluu monenlaisia toimintoja, joista tunnetuimpia ovat kuljetus ja varastointi. Logistiikassa on käytännössä kysymys siitä, että tuote pitää saada valmistajalta loppuasiakkaalle mahdollisimman pienin kustannuksin ja aikataulussa. Logistiikan toimivuudella on erittäin suuri merkitys erityisesti teollisuudelle ja kaupan alalle.

Tuotteet ja palvelut

Logistiikasta puhuttaessa tarkoitetaan usein tavaroiden kuljetusta ja varastointia, jotka ovatkin näkyvin osa logistisia toimintoja. Logistiikan perusmääritelmän mukaan logistiikka on kuitenkin laajempi kokonaisuus - se on materiaali-, tieto- ja rahavirtojen ohjausta ja hallintaa. Tässä kuvauksessa keskitytään materiaalivirtojen tarkasteluun.

Logistiikan on perinteisesti ajateltu jakautuvan hankinta-, tuotanto- ja jakelutoimintojen muodostamaksi kokonaisuudeksi. Nykyisin puhutaan kuitenkin logistiikan prosesseista, mikä tarkoittaa sitä, että logistisen järjestelmän eri vaiheet seuraavat toisiaan saumattomasti.

Tavallisimpia logistiikkapalveluja ovat tavarankuljetus, pikarahti, varastointi, huolinta (tuonti ja vienti asiakirjoineen) sekä erilaiset lisäarvoa tuottavat tavarankäsittelypalvelut kuten esimerkiksi pakkaamiset ja tarroitukset.

Logistiikkapalveluja tarjoavat kuljetus- ja logistiikkayritykset (ml. pikarahti- ja huolintayritykset). Tuotantolaitokset ja kaupan yritykset hankkivat tarvitsemansa logistiikkapalvelut em. yrityksiltä tai hoitavat toiminnan itse. Kunkin yrityksen logistiikan erityispiirteet muovautuvat toimialan, tuotteiden, toiminnan laajuuden, yrityksen kehitysvaiheen ja henkilöstön mukaan.

Suurin yritystaloudellinen merkitys logistiikan palveluilla on vähittäis- ja tukkukaupan, metsäteollisuuden, elintarviketeollisuuden, metalliteollisuuden ja rakentamisen toimialoilla. Logistiikalla on suuri kansantaloudellinen merkitys, sillä tavara ei liiku rajojen yli eikä kotimaan sisällä ilman logistisia palveluja.

LOGISTIIKAN SUUNNITTELU

Logistiikan suunnittelun tavoitteena on saada oikea tuote oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan, ehjänä ja kustannustehokkaasti. Käytännössä kysymys on siitä, että tuote pitää saada valmistajalta loppuasiakkaalle mahdollisimman pienin kustannuksin, laadukkaasti ja aikataulussa.

Käytännössä logistiikka on sitä, että asiakkaiden tavaravirrat ohjataan logistiikkayrityksen prosessien läpi mahdollisimman tehokkaasti, tietotekniikkaa hyväksi käyttäen asiakkaan omalle asiakkaalle. Yksinkertaistettu kaavio toimitusketjusta:

Tuotantolaitos -> Tuontikuljetus -> Logistiikkayritys -> Jakelukuljetus -> Loppuasiakas

Logistiikan suunnitteluun liittyvät aina erottamattomasti kuljetettava tavara, kuljetuskalusto, kuljetusten seuranta- ja ohjausjärjestelmät, liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, varastot, varastonohjausjärjestelmät, liikenneturvallisuus, maantieteellinen sijainti, toiminnan ympäristövaikutukset sekä lainsäädäntö ja erilaiset alan sopimukset.

Logistiikkaa suunnitellaan kahdella tasolla. Operatiivinen suunnittelu on käytännönläheistä. Se tähtää siihen, että päivittäiset kuljetukset ja muut logistiset toiminnot hoidetaan järkevästi. Logistiikkaa ei kuitenkaan enää ymmärretä vain operatiivisena toimintana, sillä se nähdään kiinteänä osana koko yrityksen strategiaa.

Strateginen logistiikan suunnittelu on pitkäjännitteistä toimintaa, joka on kiinteästi sidoksissa yrityksen liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Yrityksissä tehdään suuria logistisia muutoksia harvoin, mutta toisinaan järjestelmät muuttuvat paljonkin. Esimerkiksi viiden vuoden välein investoidaan johonkin uuteen järjestelmään, vaikkapa varastonhallintajärjestelmään.

Logistiikan valtakunnallinen verkostosuunnittelu tapahtuu usein yrityksen pääpaikassa. Kuljetusten suunnittelu sen sijaan voi tapahtua terminaaleissa eri puolella maata. Tässä kuvauksessa keskitytään operatiivisen suunnittelun esittelyyn sen käytännönläheisyyden vuoksi.

Operatiivinen logistiikkasuunnittelu

Logistiikan operatiivinen suunnittelu tähtää tuotantoprosessien toteutumiseen suunnitellusti. Käytännössä tuotantoprosessi voi edetä vaikka seuraavasti (esimerkkinä Postin Logistiikka):

1) tavaran (esim. päivittäistavaran) vastaanotto yritysasiakkaalta; noudetaan usein

2) kuljetus lähtölajittelukeskukseen

3) lähtölajittelu

4) runkokuljetus osoitelajittelukeskukseen

5) kuljetus jakelukuljetusten lähtöpisteeseen tai postitoimipaikkaan

6) jakelukuljetus ja luovutus vastaanottajalle, tai luovutus postitoimipaikasta paketin noutajalle.

Kaikki nämä vaiheet tarvitsevat suunnittelua, ohjausta ja seurantaa. Kansainvälisissä tavarakuljetuksissa tarvitaan vielä kansainvälisten asioiden hoitoa, huolintaa, eli viranomaisten vaatimien kuljetus- ja tullausasiakirjojen järjestämistä kuntoon.

Logistiikan operatiivinen suunnittelu on siis em. prosessin vaiheiden optimointia kustannusten ja laadun suhteen: resurssit, kuljetukset (omat/ostetut) ja henkilöresurssit. Käytännössä täytyy siis olla valmiudet hoitaa kuljetukset, varastoinnit ja muut logistiset toiminnot kaluston, laitteiston, henkilöstön ym. osalta mahdollisimman laadukkaasti mutta niin, etteivät kustannukset nouse liian korkeiksi.

Kullakin prosessivaiheella on omat suorituskykymittarinsa. Esimerkiksi asiakkaalle on luvattu, että paketti on tiettyyn kellonaikaan mennessä perillä. Suuremmassa mittakaavassa tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteen tulee toteutua lähes 100-prosenttisesti. Tähän ei kuitenkaan aina päästä, sillä tavara voi hajota kuljetuksen aikana tai mennä väärään paikkaan.

Operatiivista suunnittelua tehdään kuljetusten lisäksi myös varastopalveluissa. Tällöin tehtäväalueita ovat esimerkiksi uusien asiakkaiden varastopalvelujen suunnittelu sekä olemassa olevien asiakkaiden varastopalvelujen ylläpito ja kehittäminen.

Suunnittelutyö voi kohdistua varastoprosessien tehostamiseen, varastopalvelujen kannattavuuden kehittämiseen, varaston palvelutason seurantaan (palvelut luvatussa ajassa), yhteistyöhön varastopalvelujen alihankkijoiden kanssa sekä varaston operatiivisen toiminnan resursointiin (laitteet ym.) ja henkilöstöhallintaan.

Työ operatiivisessa suunnittelussa

Suunnittelussa käytetään apuna materiaalivirtojen historiatietoa ja ennakkotietoa, esimerkiksi tiedossa olevaa myyntikampanjaa. Näin osataan jo ennalta suunnata riittävästi voimavaroja kuljetusten ja tavarankäsittelyn hoitamiseen. Työvuorosuunnitelmat ovat osa operatiivista suunnittelua, jotta kulloinkin on käytettävissä riittävästi työntekijöitä.

Operatiivinen suunnittelu pohjautuu kehittyneissä yrityksissä tietojärjestelmiin, joissa on yhteydet esimerkiksi alihankkijoiden ja tukku- tai vähittäiskaupan järjestelmiin. Näin saadaan välitettyä ajantasaista kysyntä-tarjontatietoa. Järjestelmistä voidaan saada tietoa myös logistisen prosessin etenemisestä, ajoneuvojen sijainnista ym.

Ajantasaista tietoa saadaan nykyään vielä harvemmin, sen sijaan tietoa voidaan saada esimerkiksi virheistä ja poikkeamista, kuten aikataulumuutoksista. Kuljetusten reittioptimointiohjelmat ovat ajosuunnittelun apuvälineitä. Niiden avulla vältytään mm. turhalta ajolta ja kaluston täyttöaste saadaan korkeammaksi.

Itsenäinen suunnittelutyö ja sen dokumentointi tehdään tavallisissa toimistotiloissa. Työvälineinä käytetään useimmiten matkapuhelinta ja kannettavaa tietokonetta. Työhön kuuluvat myös neuvottelut kasvotusten, puhelimitse tai kirjallisesti, usein sähköpostitse, eri osapuolten kanssa. Työtehtävät vaativat usein matkustamista yhteistyökumppaneiden luokse.

Logistiikan operatiivista suunnittelua tehdään monilla eri ammattinimikkeillä, jotka ovat pitkälti työpaikkakohtaisia. Näitä ovat esimerkiksi kehityspäällikkö, konseptipäällikkö, suunnittelupäällikkö, varastopäällikkö, logistiikkasuunnittelija, kuljetussuunnittelija, kuljetusesimies, käsittelyesimies, ajojärjestelijä ym. Operatiivisen suunnittelun työtehtävät voivat olla eri tehtävänimikkeistä huolimatta hyvinkin samankaltaiset.

VARASTOINTI

Varastolla tarkoitetaan fyysistä tilaa, jossa voidaan säilyttää tuotteita, materiaaleja tai komponentteja. Varasto tarkoittaa myös hallittavaa logistista kokonaisuutta, jolloin varastoa voi olla myös kuljetusautoissa tai muissa tiloissa.

Varastot voivat olla erikoistuneita tiettyihin asiakkaisiin tai tuotteisiin, vastaavasti on esimerkiksi elintarvikevarastoja ja kylmävarastoja. Joissakin varastoissa voi olla vain yhtä tai kahta erilaista tuotetta, mutta toisissa tuotteita voi olla tuhansia erilaisia, mm. öljyjä, varasosia, pesuaineita, lääkkeitä, elektroniikkaa jne.

Useimmilla yrityksillä on vielä tänä päivänä omat varastonsa, yleensä tuotantotilojen yhteydessä, mutta suuntauksena on varastoinnin ulkoistaminen. Tällöin logistiikkapalveluita tarjoava yritys huolehtii asiakkaan tuotteista, ja asiakas maksaa varastoinnista vuokraa. Laskutus perustuu yleensä myös varastotapahtumien määrään.

Varastointipalveluja tarjoava yritys saa yleensä tilauksen suoraan asiakkaansa asiakkaalta, joka on vähittäiskauppa. Esimerkiksi vaateliike ilmoittaa, että jokin tuote on loppumassa heiltä, jolloin varastointipalveluja tarjoava yritys järjestää uusien tuotteiden toimituksen heille varastostaan.

Voidaan toimia myös niin, että vaatteiden valmistaja (varastointipalveluja tarjoavan yrityksen asiakas) lähettää tuotetta varastoon aina sen määrän, minkä olettaa menevän kaupaksi vähittäiskaupassa (volyymiajattelu).

Varastojen pitämisellä pyritään tasapainottamaan kysyntää ja tarjontaa. Se suojaa epävarmuudelta ja toimii puskurina, jotta tavara ei pääse loppumaan. Varastoinnin ideana on silti kierrättää tavaraa, ei seisottaa sitä turhaan. Yritykset haluavat optimoida varastojensa sijainnin, kuljetusmatkat ja sen mitä varastoissa pidetään.

Varastoja kehitetään ns. ABC-ajattelun pohjalta. A-luokan tavaroita on määrällisesti vähän, mutta ne muodostavat myynnistä suurimman osan. Vastaavasti C-luokan tavaroita on paljon, mutta niiden kiertonopeus on hidas ja ne muodostavat myynnistä vain vähäisen osan. Toiminta suunnitellaan niin, että A-luokan tavara on nopeasti saatavilla.

Varastopalveluita

Kaikissa varastoissa tehdään varastointia (säilytystä) sekä materiaalin käsittelyä. Materiaalin käsittely on tavaroiden purkamista, siirtelyä ja lähettämistä. Varastopalveluyritykset tarjoavat asiakkailleen sopimuksen mukaan myös erilaisia lisäarvopalveluita, jolloin tuotteille tehdään varastossa muutakin.

Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi pakkaamiset erikokoisiin yksiköihin, tuotteiden tarroitukset ja pahvisten tuote-esittelypisteiden (display) kokoamiset. Myös sähkölaitteiden kokoamista, tietokoneiden käyttöjärjestelmien kielipäivitysten asentamista ja jopa vaatteiden silittämistä tehdään.

Varastopalveluyritykset voivat hoitaa myös kuljetusten järjestämisen asiakkaan puolesta. Niillä ei useinkaan ole omaa kuljetuskalustoa, vaan ne kilpailuttavat kuljetusyrityksiä. Huolinta (viranomaispapereiden hoitaminen tuonnin ja viennin osalta) kuuluu usein palveluihin. Palvelut voivat ulottua aina konsultointiin ja kouluttamiseen asti.

Työ varastossa

Varaston työvaiheet liittyvät tavaran sisääntuloon, hyllytykseen, keräilyyn, inventointiin, pakkaamiseen ja lähettämiseen. Näiden lisäksi erilaiset varastokohtaiset lisäarvopalvelut tarjoavat monenlaisia tehtäviä, kuten tarroittamista.

Tavara tuodaan varastoon yleensä rekoilla tai kuorma-autoilla. Tavaralle tehdään vastaanottotarkastus (määrä, laatu) ja se kirjataan varastonhallintajärjestelmään. Sen jälkeen tavarat siirretään trukeilla hyllyille, jossa ne odottavat lavoilla.

Lähetystä varten tavara kerätään hyllyiltä joko trukeilla tai käsin ns. korkeakeräilijöiden avulla, jonka jälkeen se lastataan rekkoihin. Samaan lähetykseen pakataan usein monia erilaisia tuotteita, jotka puretaan erillisiksi lähetyksiksi jossain välivarastossa / terminaalissa. Näin kuljetuksen kustannustehokkuus kasvaa.

Varastoteknologiat

Varastoissa käytetään tarpeen ja resurssien mukaan apuna erilaisia teknisiä apuvälineitä. Trukit ja siirtolavat ovat jokaisen varaston perustekniikkaa, mutta käytössä voi olla muitakin toimintaa tehostavia apuvälineitä. Varastonhallintajärjestelmä on yksi keskeinen tällainen.

Varastonhallintajärjestelmä (tietojärjestelmä) kertoo nopeasti, mitä tavaraa varastossa on sekä niiden määrät ja sijainnit (hyllyjä voi olla kilometreittäin). Järjestelmä voi myös ehdottaa saapuvalle tavaralle oikean paikan ja ehdottaa uusien tilausten tekemistä. Asiakas puolestaan saa järjestelmän välityksellä tietoja varastosaldoista, tavaran kiertonopeudesta jne.

Siirtohyllyjä käytetään joissakin varastoissa varastotilan maksimoimiseksi. Tällöin hyllyt ovat normaalisti yhdessä, eikä niiden väleissä ole "turhaa" tilaa. Hylly avataan aina tarvittaessa, jolloin väliin mahtuu noutamaan tai tuomaan tavaraa.

Käytössä voi olla myös robotteja, jotka tekevät lavoista sen korkuisia kuin asiakas haluaa. Oikea korkeus on tärkeää liikkeeseen tuotaessa. Pakkaustyössä käytetään apuna erilaisia koneita, esimerkiksi laitetta joka pyörittää muovin rullakon ympärille.

Puhekeräily edustavat uudempaa teknologiaa. Tällöin järjestelmä puhuu työntekijälle kuulokkeiden kautta. Se kertoo langattomasti, mitä tavaraa haetaan mistäkin mikä määrä. Järjestelmä tehostaa työn tuottavuutta ja vähentää virheitä. Työ on myös ergonomisempaa ja turvallisempaa, kun kädet ja silmät vapautuvat keräilylistan lukemisesta.

Vihivaunut ovat automaattitrukkeja, jotka liikkuvat varastossa tavaran keräily- ja siirtotehtävissä. Jotkin varastot ovat täysautomaattisia, eli tavaran fyysinen liikuttelu tapahtuu kokonaan ilman ihmistyötä.

Viivakoodit ovat optisesti tunnistettavia merkkijonoja tai -muodostelmia, jotka sisältävät tietoa tuotteesta. Ne luetaan esimerkiksi käsilukijalla lastia luovutettaessa, jolloin tieto siirtyy automaattisesti varastonhallintajärjestelmään.

Varaston ovella olevassa portissa voi olla RFID-tekniikan sovellus, jolloin sen kautta menevät tavarat tunnistetaan automaattisesti. Tämä tapahtuu kuljetusalustassa tai tuotteessa olevan tägin avulla, joka on pieni laite tai tarra, jossa on antenni ja siru, jonka muistissa on tietty määrä tuoteinformaatiota. Tieto menee näin automaattisesti varaston tietojärjestelmään.

Varastomiehen työssä RFID-järjestelmän etu on se, että paperityö ja tallennustyö jäävät pois, eikä kuormakirjoja tarvitse enää allekirjoitella. Työ nopeutuu, virheet vähenevät ja varastonhallinta tehostuu.

Varaston automatisoinnin aste riippuu mm. varastoitujen tavaroiden ominaisuuksista, varaston koosta, järjestelmästä saavutettavasta hyödystä ja kustannuksista. Automatisointi toimii, jos tavara on tietyn standardin mukaista (esim. koko). Mitä erilaisempia tuotteita ja sekalavoja, sitä vaikeampaa ihmistä on korvata roboteilla.

KULJETUSTYÖ

Katso myös Tieliikenne, Rautatieliikenne, Lentoliikenne, Meriliikenne ja Postityö.

Työpaikat

Kuljetus- ja logistiikkayritykset (ml. pikarahti- ja huolintayritykset). Tuotanto- ja teollisuusyritykset. Kaupan yritykset.

Ammatit

logistiikkapäällikkö, terminaalipäällikkö, kehityspäällikkö, konseptipäällikkö, suunnittelupäällikkö, varastopäällikkö, logistiikkasuunnittelija, kuljetussuunnittelija, terminaalityönjohtaja / työnjohtaja, ajojärjestelijä, esimies / kuljetusesimies / käsittelyesimies, palveluesimies, trukinkuljettaja, varastokonttoristi, huolitsija, tullaaja, laskuttaja, asiakaspalveluhenkilö, vahinkokäsittelijä, varastonhoitaja, varastotyöntekijä, terminaalityöntekijä, postityöntekijä, Logistiikka-alalla työskennellään myös talous-, henkilöstö- ym. hallintotehtävissä sekä tietotekniikan, huollon, korjauksen jne. tehtävissä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa logistiikan perustutkinnon. Tutkinnossa voi suuntautua varastopalveluihin, jolloin tutkintonimike on varastonhoitaja. Lentoasemapalveluihin suuntautuen tutkintonimike on lentoasemahuoltaja. Kuljetuspalveluihin suuntautuen tutkintonimike on autonkuljettaja, linja-autonkuljettaja tai yhdistelmäajoneuvonkuljettaja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös liiketalouden perustutkinnon. Tutkintonimike on merkonomi. Opinnoissa voi suuntautua asiakaspalveluun ja myyntiin, talous- ja toimistopalveluihin sekä tieto- ja kirjastopalveluihin.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös varastoalan, lastinkäsittelyalan, lentoasemapalvelujen, viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ja ulkomaankaupan ammattitutkinnot sekä varastoalan, lastinkäsittelyalan, viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen sekä ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella logistiikkaa, liikennealaa sekä auto- ja kuljetustekniikkaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös liiketoiminnan logistiikkaa sekä liiketaloutta, jossa tutkinnon voi suorittaa logistiikkaan suuntautuen. Tutkintonimike on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella teknisiä tieteitä logistiikkaan suuntautuen. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

Yliopistoissa voi opiskella myös kauppatieteitä esimerkiksi markkinointiin ja jakeluun suuntautuen. Alempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden maisteri. 

Työllisyys

Logistiikkapalvelut työllistävät kuljetusyrityksissä sekä varastointia, huolintaa ja erilaisia tavarankäsittelypalveluita tarjoavissa yrityksissä. Työllisyyttä pitää yllä alan tärkeys yhteiskunnalle, sillä tavara ei liiku kotimaassa eikä ulkomaankauppaa käydä ilman logistiikkapalveluja. Logistiikan toimivuudella on erityisen suuri merkitys teollisuudelle ja kaupan alalle.

Tieliikenne työllistää tavarakuljetuksissa noin 70 000 kuljettajaa, joiden lisäksi arviolta noin 15 000 terminaali- ja varastotyöntekijää, 8 000 toimihenkilöä ja 1 500 huoltokorjaamotyöntekijää. Rautatieliikenne työllistää pelkästään VR Groupiin kuuluvassa VR Transpointissa noin 1 500 henkilöä rautatie- ja maantielogistiikan tehtävissä (v. 2017).

Meriliikenteen työpaikat ovat pääasiassa varustamoiden laivoissa, mutta myös erilaiset maatoiminnot työllistävät. Varustamoissa ja muissa merenkulkuun liittyvissä elinkeinoissa työskentelee noin 11 800 henkilöä, satamatoiminnoissa noin 6 500 ja muissa meriklusteria palvelevissa toiminnoissa noin 1 500 henkilöä (v. 2017).

Lentoliikenteessä Finnair-konserni on Suomen suurin työllistäjä, jonka palveluksessa on noin 5 000 henkilöä Suomessa. Finavia-konserni työllistää noin 2 300 henkilöä lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluissa (v. 2017). Lentoliikenne työllistää myös muissa ilmailualan työpaikoissa.

Työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Logistiikka-alalle tarvitaan uusia osaavia työntekijöitä kuljetus-, varasto- ja suunnittelutehtäviin. Uusien työntekijöiden tarvetta lisää monien ammattilaisten jääminen eläkkeelle lähivuosina. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat ulkomaankaupan ja tavarankuljetuksen määriin, mikä heijastuu logistiikkapalveluiden kysyntään ja alan työllisyystilanteeseen.

Monet logistiikan tehtävät vaativat paljon työntekijöitä, eikä kaikkea työtä pystytä tulevaisuudessakaan automatisoimaan tai se ei kannata kustannusten vuoksi. Varastot ovat osittain automatisoitavissa, mutta kuormaus ja purkaminen sekä keräily-, lajittelu- ja selvittelytyö sekä kuljetukset tulevat työllistämään jatkossakin. Logistiikka työllistää alan yritysten lisäksi huomattavan määrän ihmisiä välillisesti eri toimialoilla.

Kehitysnäkymät

Logistiikkapalvelut toimivat kansainvälisillä markkinoilla, joilla tavaravirrat keskittyvät suurille globaaleille toimijoille. Euroopan unionin säädökset vaikuttavat tavaroiden liikkumiseen, palveluihin, tullaukseen ja veroihin sekä kiristyviin ympäristövaatimuksiin. Talouden suhdanteiden vaihtelut heijastuvat palveluiden kysyntään. Öljyn hinta vaikuttaa kuljetusten kannattavuuteen. Digitalisaatio ja automaatio tehostavat yritysten toimintoja. 

Logistiikkapalveluiden menestyminen riippuu pitkälti Suomen ulkomaankaupan kehityksestä, sillä tuonnin ja viennin määrät näkyvät palvelutilauksina logistiikka- ja huolintayrityksille. 

Kilpailu logistiikkapalveluyritysten välillä kovenee. Kilpailussa pärjätäkseen yritykset ulkoistavat toimintojaan ja keskittyvät ydinosaamiseensa. Toisaalta myös yhteistyötä tehdään enemmän, koska se alentaa verkostossa toimivien yritysten kustannuksia. Kilpailijat voivat olla myös yhteistyökumppaneita. 

Asiakkaiden palveluvaatimukset kohoavat ja haastavat logistiikkapalveluyritykset monipuolisempaan tarjontaan ja suurempaan tehokkuuteen. Liiketoiminnan tulee olla entistä joustavampaa. Tavoitteena on palvella asiakasta mahdollisimman hyvin ja pienin kustannuksin. Asiakaslähtöisyys nousee toimitusketjussa avainasemaan. 

Digitalisaation myötä sähköisen kaupankäynnin ja liiketoiminnan osuus kasvaa. Verkkokauppa antaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia logistiikkapalveluyrityksille. Haasteena on saada räätälöidytkin toimitukset asiakkaille nopeasti, tehokkaasti ja kohtuullisin kustannuksin. 

Toimintaa digitalisoidaan mahdollisimman pitkälle, koska se tehostaa toimintoja vähentämällä paperin käsittelyä ja nopeuttaa tiedon siirtoa. Esimerkiksi toimitusketjussa pilvipalvelupohjainen järjestelmä voi toimia verkostona, joka antaa nopeasti eri toimialojen yrityksille tilaamisessa ja toimittamisessa tarvittavat tiedot. 

Logistiikkakeskuksista tulee entistä monipuolisempia toimintayksiköitä ja tuotantolaitoksia, joissa saattaa työskennellä monen eri yrityksen työntekijöitä. Teknologia kehittyy kuljetusten, terminaalien ja varastojen tietojärjestelmissä, tiedonsiirrossa, materiaalien tunnistuksessa ja seurannassa, ja sen tehokas soveltaminen on toiminnassa keskeistä. 

Toimituksiin ja tuotteisiin liittyvää tietoa on tietojärjestelmissä, joita toimitusketjun osapuolet voivat käyttää hyväkseen. Lähetyksistä kerättävä seurantatieto parantaa toimitusketjun hallintaa ja suunnittelua. Kuljetus- ja käsittelyteknologia sekä logistiikan telematiikka parantavat toimitusketjun sujuvuutta. 

Toimintaa tehostavat teknologiat kuten puhekeräily, videokoodaus ja vihivaunut ovat käytössä yhä useammissa varastoissa, RFID myös kuljetuksissa. Robotit eivät ole yleisessä käytössä vielä lähitulevaisuudessa, koska monissa varastoissa tuotteet ja pakkaukset ovat niin erilaisia, että toimintaa on vaikeaa korvata koneilla. 

Toimintaa pyritään kehittämään ympäristöä säästäväksi ja ilmastonmuutosta hillitseväksi. Tärkeitä toimenpiteitä ovat kuljetusten ja varastoinnin huolellinen suunnittelu ja kuljetustarpeen vähentäminen sekä päästöjen vähentäminen kuljetusketjussa. Dieselin sekaan voidaan lisätä ympäristöystävällisempiä biopolttoaineita. Kuljetusmuodon, kuljetusyksikön ja pakkausten valinnalla sekä kierrätyksellä voidaan vähentää kuormitusta. 

Logistiikkahenkilöstö toimii alihankkijoiden kanssa sekä hoitaa tilaus-toimitusprosessia asiakkaiden suuntaan, joten työssä tarvitaan hyvää asiakaspalveluosaamista, yhteistyökykyä ja viestintäosaamista. Fyysistä työtä on edelleenkin, mutta osaaminen liittyy tulevaisuudessa enemmän automaatiojärjestelmien ja tietojärjestelmien hallintaan.

Lähialat

Tieliikenne. Rautatieliikenne. Meriliikenne. Lentoliikenne. Posti. Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka. Teollisuus. Tukkukauppa. Vähittäiskauppa. Maahantuonti. Yhdyskuntasuunnittelu. Tulli.

Logistiikkapalvelut