Sähköala

Johdanto

Sähköalan toiminta on monimuotoista. Sähköasennusliikkeet ja urakoitsijat tekevät sähköasennuksia esimerkiksi rakennuksille ja teollisuuslaitoksille. Alan yrityksillä on myös huolto- ja korjaustoimintaa. Elektroniikka- ja sähköteollisuus valmistaa sähköteknisiä laitteita. Sähkötöitä tehdään myös kone- ja metallituoteteollisuuden valmistamille tuotteille sekä energiateollisuuden voimalaitoksille ja sähköverkoille. Sähköalaa edustavat myös suunnittelu ja konsultointi, maahantuonti, tukku- ja vähittäiskauppa ja viranomaisvalvonta.

Tuotteet ja palvelut

Sähkö on välttämätön voimavara yhteiskunnalle, sillä sähköä tarvitaan elinympäristössämme lähes kaikkeen. Kodeissa sähköä tarvitsevat esimerkiksi valaisimet, jääkaapit, liedet, pesukoneet, saunan sähkökiukaat, televisiot, tietokoneet ja matkapuhelimet. Teollisuus tarvitsee sähköä koneiden ja laitteiden pyörittämiseen. Liikenteessä sähköjunat, metrot ja raitiovaunut liikkuvat sähkön voimalla, rakennuksissa hissit ja liukuportaat. Myös katujen ja tilojen valaiseminen tapahtuu sähkön avulla.

Sähköasennuksia rakennuksille, laitteille ja kulkuneuvoille

Rakennuksille tehdään sähkötöitä sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Työmaita ovat monenlaiset asuinrakennukset, liike- ja toimistorakennukset, julkiset palvelurakennukset, teollisuus- ja varastorakennukset sekä maatalousrakennukset. Työkohteena voi olla myös yksittäinen asunto, kesämökki tai toimisto.

Korjausrakentamisella ylläpidetään rakennuskantaa tekemällä peruskorjauksia ja -parannuksia. Tavoitteena on rakennusten kunnon ja käytettävyyden parantaminen ja viihtyisyyden lisääminen. Rakennusten on myös vastattava uusia vaatimuksia liittyen esimerkiksi turvallisuuteen ja energiataloudellisuuteen.

Sähköasennusliikkeet ja sähköurakointiliikkeet tekevät rakennusten sähköasennukset sähköpiirustusten ja asennusohjeiden mukaan. Sähköasentajien työ kohdistuu rakennusten sähkö-, tele- ja LVI-järjestelmiin sekä erilaisiin hälytysjärjestelmiin. Tehtäviin kuuluvat myös erilaisten sähkökoneiden ja -laitteiden asennukset rakennuksiin sekä jo käytössä olevien sähköjärjestelmien, sähkökoneiden ja -laitteiden korjaus- ja huoltotyöt.

Suunnittelupalveluja tarjoavat yritykset suunnittelevat rakennuksen sähköistyksen. Sähköinsinöörien suunnittelutyö kohdistuu sähköteknisiin järjestelmiin, kuten sähköasennuksiin, telelaitteisiin, rakennusautomaatioon ja hälytinjärjestelmiin. Sähkö on keskeinen osa talotekniikkaa, sillä lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteet useimmiten tarvitsevat sähköä, samoin rakennusten tietoliikenne- ja automaatiolaitteet.

Teollisuuden tuotantolaitokset tarvitsevat nekin sähköasennuksensa. Sähköasentajat asentavat tuotantolaitoksen sähkönjakelujärjestelmät, tuotannon ohjaus- ja valvontajärjestelmät sekä koneet ja laitteet käyttökuntoon. Tehtäviin kuuluu myös sähkölaitteiden ylläpito, huolto ja korjaukset. Sähköinsinöörit toimivat tuotantolaitoksen sähkö- ja automaatiosuunnittelun sekä käytön ja kunnossapidon tehtävissä.

Sähköasennuksia tehdään myös eri toimialojen tuotteiden valmistuksen yhteydessä. Esimerkiksi kone- ja metallituoteteollisuuden tuotteet vaativat usein sähköasennuksia, sillä monet laitteet ja koneet ovat sähkökäyttöisiä tai tarvitsevat sähköä säätöön ja ohjaukseen. Kone- ja metallituoteteollisuus valmistaa esimerkiksi hissejä, liukuportaita, nostureita, paperikoneita, metsä- ja maatalouskoneita, moottoreita ja laivoja. Näille kaikille on tehtävä sähkösuunnittelu ja asennustyöt ennen kuin ne ovat käyttövalmiita.

Kulkuneuvot kuten autot, junat ja lentokoneet jäävät paikoilleen ilman toimivaa sähköjärjestelmää. Autojen sähköasennuksia tekevät niiden sähkötöihin erikoistuneet yritykset ja korjaamot. VR Kunnossapito huolehtii rautatiekaluston kunnossapidosta, VR Track puolestaan rakentaa ja ylläpitää sähkörata- ja turvalaitejärjestelmiä rautateillä. Lentokoneiden sähkö- ja muita asennuksia tehdään ilmailualan yrityksissä.

Sähkölaitteiden valmistus

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset valmistavat sähkökoneita, tietoliikennelaitteita ja instrumentteja. Sähkökoneita ovat esimerkiksi sähkömoottorit, generaattorit, muuntajat ja taajuusmuuttajat, joita käytetään mm. teollisuudessa ja kulkuvälineissä sekä voimaloissa ja sähkönjakelussa.

Teollisuuden ja muiden prosessien ohjaukseen valmistetaan sähköautomaatiojärjestelmiä. Lisäksi valmistetaan teholähteitä, akkuvaraajia ja tehonsyöttöjärjestelmiä sekä ilmajohtoja, maakaapeleita, valaisimia ja ilmanvaihtolaiteita.

Tuotantoprosessiin kuuluu tuotteen suunnittelu ja tuotekehitys sekä varsinainen tuotanto eri vaiheineen. Sähköteknisen tuotteen valmistuksessa rakennetaan tuotteen runko tai kehikko, johon asennetaan tarvittavat komponentit, johtimet ja liittimet. Sähkökoneiden, kaapelien ja johtimien valmistuksessa on omat työvaiheensa.

Sähkölaitteisiin ja koneisiin liitetään yhä enemmän elektroniikkaa ja tietotekniikkaa helpottamaan ohjaus- ja säätötoimintoja. Ns. sulautettujen ohjelmistojen avulla laitteet säätävät omaa toimintaansa sekä viestivät keskenään huomaamattomasti. Älykkäitä sovelluksia käytetään mm. teollisuudessa, liikennevälineissä ja kodeissa.

Sähköteknisiä laitteita valmistavan teollisuuden palveluksessa sähköasentajien työ on sähkömoottoreiden, generaattoreiden, muuntajien ja muiden laitteiden asentamista, kokoamista, huoltamista ja testaamista. Asennustöitä tehdään myös asiakkaiden tiloissa. Sähköinsinöörien työ on laitteiden suunnittelua ja tuotekehitystä, minkä lisäksi he toimivat mm. tuotannon suunnittelun, johtamisen ja tutkimuksen tehtäväalueilla.

Sähkön tuotanto ja jakelu

Energiateollisuus tuottaa energiaa, joka on välttämätön voimavara yhteiskunnalle sähkön ja lämmön muodossa. Energiateollisuus liittyy läheisesti sähköalaan, sillä sähkön tuotannossa ja siirrossa sekä laitosten ja sähköverkkojen rakentamisessa ja ylläpidossa hyödynnetään sähkövoimatekniikan osaamista ja tuotteita.

Sähköä tuotetaan voimalaitoksissa käyttäen useita energianlähteitä ja tuotantomuotoja. Lähes kolmannes sähköstä tuotetaan yhteistuotantona lämmöntuotannon yhteydessä, jolloin polttoaineen energiasisältö saadaan mahdollisimman tarkkaan hyödynnetyksi. Suurimmat energianlähteet ovat ydinvoima, vesivoima, biomassa ja kivihiili.

Voimalaitoksista sähkö siirretään sähköverkkoa pitkin käyttöpaikkoihin eli asiakkaille, joita on Suomessa noin kolme miljoonaa. Sähköverkko voidaan jakaa kantaverkkoon, alueverkkoihin ja jakeluverkkoihin. Koteihin sähkö tulee jakeluverkoista, teollisuus, kauppa, palvelut ja maatalous saavat sähkönsä joko jakelu-, alue- tai kantaverkosta.

Sähköverkkoon kuuluu myös generaattoreita, jotka tuottavat energiaa sähköverkkoon. Sähköasemat ovat puolestaan verkon solmupisteitä, joissa erijännitteiset voimajohdot yhtyvät. Jakelumuuntamot muuntavat korkeat siirtojännitteet sähkön käyttäjille soveltuvaksi pienjännitteeksi.

Energiateollisuudessa sähköasentajan tehtäviin kuuluu esimerkiksi sähköasema-asennuksia, ilmajohto- ja maakaapelitöitä sekä ohjaus- ja suojausjärjestelmien asennuksia ja sähkövikojen korjauksia. Sähköinsinöörit valvovat, suunnittelevat ja kehittävät sähkön tuotantoa ja jakelua. Tehtäviin kuuluu esimerkiksi sähkölaitosten ja sähkönjakelunverkkojen suunnittelua ja toiminnan johtamista.

Sähköalan suunnittelu ja konsultointi

Suunnittelu- ja konsultointiala tuottaa teollisuuden, talonrakentamisen ja yhdyskuntarakentamisen teknisiä suunnittelupalveluja. Suunnittelun ja konsultoinnin palveluja hankitaan esimerkiksi silloin, kun asiakkaat tarvitsevat suunnittelijoita tai asiantuntijoita projekteihin tai erikoisosaamista tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan.

Sähkötekniikkaan liittyvä suunnittelu on esimerkiksi sähkövoimatekniikkaan perustuvien energiajärjestelmien ja laitteiden toiminnallista ja teknistä suunnittelua sekä korjausrakentamiseen liittyviä asiantuntijapalveluita. Energiatekniikkaan keskittyneet suunnitteluyritykset tekevät mm. energiahuollon, energian tuotannon, siirron ja jakelun sekä energian taloudellisen käytön suunnittelua.

Sähköinsinöörit laativat piirustuksia, tuoteosakaavioita, työselostuksia, laskelmia jne., joita tarvitaan lopputuotteen kuten esimerkiksi voimalaitoksen tai sähkökoneen valmistamiseen. Teknisten vaatimusten lisäksi suunnittelussa on huomioitava aikataulut, kustannukset ja käytettävissä olevat henkilöstöresurssit sekä useat viranomaismääräykset ja luvat.

Maahantuojat, tukkuliikkeet ja vähittäiskauppa

Maahantuojat, tukkuliikkeet ja vähittäiskaupat myyvät sähkötöissä käytettäviä tarvikkeita ja työvälineitä. Tuotteita ovat esimerkiksi sähkömoottorit, generaattorit, lämmityslaitteet, termostaatit, lämpöpumput, valaisimet, taajuusmuuttajat, teollisuusautomaation laitteet, ohjauslaitteet, mittalaitteet, kytkimet, ajastimet, pistorasiat, kaapelit, antennit, paristot, työkalut ja monenlaiset komponentit.

Asiakkaita ovat mm. sähköurakointiyritykset, eri toimialojen teollisuus ja kotitaloudet. Maahantuonti, myynti ja markkinointi työllistävät sekä sähköinsinöörejä että sähköasentajia.

Sähköalan järjestöjä

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on edunvalvonnan asiantuntija, vaikuttaja ja alan tiedontuottaja. STUL ry ajaa jäsenyritystensä etuja ja edistää niiden liiketoimintaa, kehittää alaa, neuvoo, tiedottaa, kouluttaa, tutkii ja osallistuu alan markkinointiin sekä on mukana kansainvälisessä yhteistyössä. Sähköinfo Oy tuottaa ja välittää tietoa sähköalan tarpeisiin. Sähköala.fi-sivusto jakaa tietoa kiinteistö- ja rakentamisalalle, pienrakentajille ja alan koulutukseen hakeutuville nuorille.

Sähköinsinööriliitto (SIL) ry toimii sähkö-, tietoliikenne- ja niitä sivuavilla aloilla työskentelevien teknisten asiantuntijoiden yhdistävänä tekijänä. Sähköinsinööriliitto sähköalan järjestö, joka edistää yhteistyötä, ammatillista tietämystä ja alan arvostusta. Jäsenistöön kuuluu diplomi-insinöörejä, insinöörejä ja teknikkoja sekä y sähkö-, tietoliikenne-, elektroniikka- ja automaatioalojen yrityksiä.

Sähkösuunnittelijat NSS ry on Suomen sähköalan suunnittelijoiden ja suunnittelutoimistojen yhdistys, joka kehittää hyvää sähkösuunnittelutapaa ja toimii jäsentensä ammatillisena yhdyssiteenä. Jäseniä ovat sähköteknisellä alalla suunnittelu-, tutkimus-, valvonta-, opetus-, rakennuttamis- tai tarkastustoimintaa suorittavat henkilöt, joilla on diplomi-insinöörin, insinöörin tai teknikon tutkinto.

Sähköteknisen Kaupan Liitto ry (STK) on sähköistysalalla toimivien tukkuliikkeiden, valmistajien ja maahantuojien toimialajärjestö. STK edistää jäsenyritysten ja alan toimitusketjun kilpailukykyä tuottamalla toimintaa tehostavia tietopalveluja sekä vaikuttamalla aktiivisesti sähköalan ja sen imagon kehitykseen.

Sähköliitto (Sähköalojen ammattiliitto ry) on sähköalan työntekijöiden edunvalvontajärjestö, joka on pääsopijana sähköistys- ja sähköasennusalalla sekä energia-ICT-verkostoalalla. Liitto tekee työehtosopimukset myös useille teollisuusaloille.

Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry on yhdistys, joka tuottaa ja jakaa tietoa sähkön turvallisesta ja luotettavasta käytöstä, energiatehokkaista sähköistysratkaisuista sekä älykkäästä sähkön käytöstä.

SESKO on maamme sähköteknisen alan standardointijärjestö. SESKO osallistuu alansa kansainväliseen (IEC) ja eurooppalaiseen (CENELEC) yhteistyöhön maamme edustajana sekä saattaa tämän työn tulokset kansallisiksi SFS-standardeiksi ja osallistuu eräisiin sertifiointijärjestelmiin. Toiminnan tarkoituksena on suomalaisten tuotteiden ja palvelujen kilpailukyvyn edistäminen tukemalla standardoinnin avulla turvallisten ja yhteensopivien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä sähköasennusten ja -järjestelmien tuottamista.

Viranomaiset valvovat

Viranomaistoimintaa ovat sähköalaan liittyvien turvallisuusmääräysten, teknisten määräyksien ja ohjeiden laadinta sekä tarkastustoiminnasta vastaaminen. Määräyksiä ja ohjeistoja antavat EU, ministeriöt, virastot ja strandardointiorganisaatio SESKO ry.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes edistää sähköturvallisuutta mm. valvonnalla, kehittämistoiminnalla ja viestinnällä. Valvonnan kohteita ovat sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus, laitteiden energiamerkinnät, sähkötuotteiden valmistus ja maahantuonti, sähkölaitteistot, -asennukset ja -urakointi, hissit, tarkastuslaitokset ja tarkastajat sekä henkilöpätevyyksien arviointilaitokset.

Työpaikat

Sähköasennusliikkeet. Sähköurakointiyritykset. Sähköurakoitsijat. Sähköalan huolto- ja korjausyritykset. Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Kone- ja metallituoteteollisuus. Energiateollisuus. Sähköyhtiöt. Teollisuusyritykset. Tietoliikennealan yritykset. Suunnittelu- ja konsultointitoimistot. Suunnittelutoimistot. Insinööritoimistot. Maahantuontiyritykset. Tukkukauppa. Vähittäiskauppa. Sähkötarkastusyritykset. Kiinteistöpalveluyritykset. Sähköalan järjestöt. Kuntien tekninen toimi. Valtio. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Yliopistot. Ammattikorkeakoulut. Ammatilliset oppilaitokset. Tutkimuslaitokset.

Ammatit

Asentaja. Automaatioasentaja. Automaatioinsinööri. Automaatiopäällikkö. Automatiikka-asentaja. Elektroniikka-asentaja. Elektroniikkainsinööri. Elektroniikkasuunnittelija. Hissiasentaja. Huoltopäällikkö. Instrumenttiasentaja. Kehitysinsinööri. Kehityspäällikkö. Kokoonpanija. Konemestari. Kunnossapitoasentaja. Kunnossapitoinsinööri. Käyttöinsinööri. Käämijä. Laatuinsinööri. Laskentainsinööri. Myyjä. Myynti-insinööri. Projekti-insinööri. Projektipäällikkö. Suunnittelija. Suunnitteluinsinööri. Suunnitteluassistentti. Sähköasentaja. Sähköinsinööri. Sähkökoneasentaja. Sähkökoneenasentaja. Sähkölaitosasentaja. Sähkömestari. Sähkösuunnittelija. Sähkötarkastaja. Sähköverkostoasentaja. Teollisuuden sähköasentaja. Testaaja. Testausinsinööri. Tuotantoinsinööri. Tuotantopäällikkö. Tuotepäällikkö. Tuotekehittäjä. Tuotekehitysinsinööri. Tuotekehityspäällikkö. Tutkija. Tuulivoimainsinööri. Työnjohtaja. Valtuutettu tarkastaja. Verkostoasentaja. Voimalaitoksen käyttäjä. Voimalaitospäällikkö. Vuoropäällikkö.

Sähköalalla toimitaan myös muilla tehtävänimikkeillä esimerkiksi hallinnon, tutkimuksen, myynnin, markkinoinnin, asiakaspalvelun ja viestinnän tehtäväalueilla.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon. Tutkintonimike on sähköasentaja tai automaatioasentaja. Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena sekä aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammattitaidon kartuttua myös sähköasentajan, sähköteollisuuden, sähköverkkoasentajan, automaatioasentajan ja voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinnot sekä sähköyliasentajan, sähköverkkoalan ja automaatioyliasentajan ja erikoisammattitutkinnot.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) suuntautumisvaihtoehtona sähkö- ja automaatiotekniikka. Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös energiatekniikkaa.

Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon diplomi-insinööri ja alemman korkeakoulututkinnon tekniikan kandidaatti sähkötekniikkaan sekä elektroniikkaan ja sähkötekniikkaan suuntautuen. Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella myös energiatekniikkaa.

Työllisyys

Sähköala työllistää arviolta yli 100 000 ammattilaista eri tehtäväalueilla (v. 2017). Sähköalan työpaikkoja on eniten sähköasennus- ja urakointiliikkeissä, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä energiateollisuudessa. Työpaikkoja on myös muilla toimialoilla.

Sähköalan työllisyyttä ylläpitää sähkön saannin ja toimivien sähköteknisten järjestelmien välttämättömyys yhteiskunnan toimintojen sekä esimerkiksi teollisuuden ja kotitalouksien kannalta. Myös sähköturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyvät säädökset sekä niihin liittyvät tarkastukset ja tekniset parannukset edistävät alan työllisyystilannetta.

Sähkö- ja teleurakoisijaliitto STUL ry:n jäsenyrityksissä työskentelee yli 20 000 asentajaa ja noin 4 700 toimihenkilöä. Yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Järjestelmien ja laitteiden asennuksille, ylläpidolle, huollolle ja suunnittelulle on jatkuvaa tarvetta. Sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan käytön lisääntymisen vuoksi sähköasentajien ja insinöörien työllisyys on yleisesti ottaen hyvä. Varsinkin eläkkeelle siirtyvien sähköasentajien ja yrittäjinä toimivien sähköurakoitsijoiden tilalle tarvitaan uusia asentajia.

Sähköalan työllisyyteen vaikuttaa asennustöissä ja suunnittelussa erityisesti rakennusalan toiminnan vilkkaus. Parempina taloudellisina aikoina rakennetaan enemmän, mikä lisää työntekijöiden tarvetta. Korjausrakentaminen sekä teollisuuden asennus- ja huoltotyöt ja esimerkiksi autojen sähköhuoltotyöt työllistävät tasaisemmin.

Sähkötekninen kauppa työllistää maahantuonnissa, tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa. Näiden yritysten työllisyyteen vaikuttaa tuotteiden kysyntä, joka riippuu mm. rakennusalan, sähköteknisiä laitteita valmistavan teollisuuden ja muun teollisuuden tarpeista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 000 henkilöä. Maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut heijastuvat työntekijöiden tarpeeseen viennin määrien sekä tuotteiden ja palveluiden kysynnän kautta. Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Energia-ala on vakaa työllistäjä. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä.

Kehitysnäkymät

Sähköalaan vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat ympäristöasioiden korostuminen, EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan säädökset, kansallinen lainsäädäntö ja tavoitteet, sähköalaa koskeva lainsäädäntö, uusiutuvan energian lisääntyvä käyttö, fossiilisen energian käytön vähentäminen, pyrkimys energiaomavaraisuuden nostamiseen sekä energian saatavuuden ja kilpailukykyisen hinnan varmistaminen.

Sähkö on välttämättömyys yhteiskunnalle, joten kotimainen sähkön tuotanto on jatkuvaa kaikissa talouden suhdanteissa, mutta sähköä joudutaan myös tuomaan. Sähköyritysten välillä vallitsee kova kilpailu asiakkaista. Sähköenergian hinta on pysynyt alhaisena, mutta sähkönsiirron hinta ja sähkövero ovat nousseet.

Sähköasennuksia ja huoltoa tehdään yhä enemmän kasvukeskuksissa ja vahvoilla teollisuuspaikkakunnilla, niiden ulkopuolella toiminta on vähäisempää. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat sähköasennusyritysten ja suunnitteluyritysten toimintaan ja kannattavuuteen erityisesti rakennusalan toiminnan vilkkauden kautta.

Rakennukset ovat energiatehokkaita ja tarvitsevat vähemmän lämmitysenergiaa. Vanhat rakennukset uudistetaan energiatehokkaiksi ja uudet ovat nollaenergiataloja, jotka tuottavat itse käyttämänsä energian uusiutuvalla energialla. Älykäs talotekniikka ohjaa toimintoja. Energiaa voidaan myydä takaisin verkkoon tai varastoida sähköautoon. Sähköajoneuvojen käyttö yleistyy, ja samalla niiden latausverkostoa rakennetaan.

Sähköteknisen teollisuuden korkeaa osaamista vaativasta valmistustyöstä merkittävä osa tulee säilymään Suomessa. Sähkökoneisiin ja muihin koneisiin ja laitteisiin tulee yhä enemmän ohjelmistoja ja älyä, mikä auttaa kilpailemaan globaaleilla markkinoilla. Palveluliiketoiminta eli huollot, ylläpidot ja projektitoimitukset ovat yhä tärkeämpi osa liiketoimintaa. Tuotteiden ja palvelujen kysyntä ja vienti vaihtelevat suhdanteiden mukaan.

Sähköenergian tuotannon ja siirron luotettavuus ja tehokkuus ovat keskeisen tärkeitä tekijöitä yhteiskunnalle. Suomessa energian tuotantolaitokset ovat tehokkaita ja ajanmukaisia. Sähköverkkoa uudistetaan ja ajanmukaistetaan, toimitusvarmuutta parantavat maakaapeloinnit yleistyvät. Älykästä sähköverkkoa kehitetään ohjaamaan ja tasaamaan sähkön kulutusta.

Energian tuotannon ympäristövaikutusten minimoimiseksi ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi käytetään yhä enemmän uusiutuvaa energiaa. Asiakkaille tarjotaan ympäristömerkittyä sähköä, vihreää sähköä, joka on tuotettu ympäristöystävällisemmin. Sähkön myyjien tulee ilmoittaa sähkön alkuperä ja antaa tietoa ympäristövaikutuksista.

Uuden energiateknologian tutkimus- ja kehitystoimintaan panostetaan voimakkaasti. Energia-alalle suunnatuilla tuilla voidaan edistää esimerkiksi älykkäiden energiapalveluiden tutkimusta, tuotekehitystä ja kaupallistamista sekä energiatehokkuutta parantavia ja päästöjä vähentäviä investointeja. Näille on globaalisti kasvavaa kysyntää.

Hyvinvointia sähköllä - visio 2030 on sähköalan keskeisten toimijoiden yhteinen näkemys tulevaisuudesta ja sähkön roolista osana jokapäiväistä elämää. Sen teemoja ovat viihtyisät, energiatehokkaat rakennukset palvelevat käyttäjiään ja tuottavat energiaa, sähkössä on älyä, sähkö liikuttaa ihmisiä ja tavaroita sekä sähkö lisää hyvinvointia ja turvallisuutta.

Lähialat

Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Energiateollisuus. Talonrakennusala. Kone- ja metallituoteteollisuus. Tietoliikenneala. Suunnittelu- ja konsultointiala.

Sähköala