Toimitustyö

Johdanto

Toimitustyötä tehdään lehdistössä, radiossa, televisiossa ja verkossa. Toimitustyössä hankitaan tietoa, tuotetaan faktapohjaista ja viihteellistä sisältöä sekä välitetään se tiedotusvälineiden, medioiden, kautta suurelle yleisölle tai valitulle kohderyhmälle. Medioita ovat sanoma- ja aikakauslehdet, radio, televisio ja verkko.

Tuotteet ja palvelut

Tietoa, ajankohtaisasiaa ja viihdettä

Toimitustyön keskeisenä tavoitteena on välittää tietoa ja kertoa yleisölle tiedotusvälineiden avulla, mitä yhteiskunnassa ja maailmalla tapahtuu. Toimitustyötä tehdään lehdistössä, radiossa, televisiossa ja verkossa. Tietoa hankitaan mm. haastattelemalla henkilölähteitä ja perehtymällä kirjallisiin aineistoihin sekä uutistoimistojen kautta.

Journalismi on puolestaan joukkoviestintää, jossa esitetään faktapohjaista ja ajankohtaista tietoa uutisen muodossa. Journalismin tehtäviä ovat tiedonvälityksen ohella mm. yhteiskunnan kriittinen tarkastelu ja julkisen keskustelun edistäminen.

Mediat tarjoavat tiedon lisäksi myös viihteellistä ja elämyksellistä sisältöä. Melkein kaikissa lehdissä on juttuja ja TV- ja radiokanavilla ohjelmia laidasta laitaan. Tarjonta riippuu esitettävien juttu- tai ohjelmatyyppien lisäksi toimituksellisesta linjasta.

Joukkotiedotusvälineillä on suuri yhteiskunnallinen merkitys, sillä niiden välittämät viestit tavoittavat päivittäin lähes jokaisen. Toimitustyötä tehdään myös pienemmille ja rajatummille vastaanottajajoukoille yhteisö- tai kohdeviestintänä, josta esimerkin tarjoaa vaikkapa jäsenlehti.

Sanomalehdet

Sanomalehti on vähintään kerran viikossa ilmestyvä ajankohtaisia asioita käsittelevä painojulkaisu. Suomessa ilmestyy lähes 200 sanomalehteä, joista neljäsosa on vähintään neljästi viikossa ilmestyviä päivälehtiä.

Sanomalehdet voidaan jaotella levikkinsä puolesta valtakunnallisiin, maakunta-, alue- ja paikallislehtiin. Sanomalehdet joko tilataan tai ostetaan irtonumeroina.

Sanomalehdissä on uutisten ohella kulttuuri-, urheilu-, ajanviete- ym. aineistoa. Sanomalehtien juttutyyppejä edustavat esimerkiksi uutiset, pääkirjoitus, kolumni, selostus, taustaselvitys, artikkeli ja haastattelu. Sanomalehti on myös maamme eniten käytetty ilmoitusväline.

Aikakauslehdet

Aikakauslehti on julkaisu, joka ilmestyy vähintään kerran vuodessa. Vuonna 2012 Suomessa ilmestyi 4 594 eri aikakauslehteä. Aikakauslehtiin kuuluu sekä yleisölehtiä että ammatti-, järjestö- ja asiakaslehtiä. Levikiltään suurimpia yleisölehtiä ovat naistenlehdet, perhe- ja yleisaikakauslehdet sekä asumiseen, rakentamiseen ja puutarhanhoitoon keskittyneet lehdet.

Aikakauslehdissä on tyypillisesti useiden sivujen tai aukeamien laajuisia kuvitettuja artikkeleita. Aikakauslehtien juttutyyppejä ovat mm. haastattelut, reportaasit, artikkelit, pääkirjoitukset, kolumnit, pakinat, ohjeet, jatkotarinat, vakiopalstat ja kilpatehtävät.

Aikakauslehti tilataan, ostetaan irtonumerona tai saadaan jäsenyyden tai asiakkuuden perusteella. Aikakauslehti voi olla painettuna kooltaan, muodoltaan ja painomateriaaliltaan millainen tahansa sekä digitaalisena luettavissa millä laitteella tahansa.

Verkkolehdet

Verkkolehdet ovat internetissä luettavissa olevia sanoma- tai aikakauslehtien tyyppisiä julkaisuja. Verkkolehti voi olla sisällöltään täysin samanlainen painetun lehden kanssa, mutta voi myös erota siitä. Uutisia voidaan päivittää painettua lehteä nopeammin, minkä lisäksi sisältöihin voi kuulua esimerkiksi videoita ja linkkejä.

Verkkolehdet ovat usein ilmaisia mutta niiden lukeminen saattaa edellyttää rekisteröitymistä. Toisinaan ilmaiseksi on tarjolla vain rajoitettu sisältö. Sen sijaan monien suurimpien lehtien näköislehtien (digitaalinen kopio paperisesta) lukeminen edellyttää yleensä käyttäjätunnuksia, joiden saaminen edellyttää painetun lehden tilaamista.

Verkkolehtiä julkaisevat lehtien kustantajien lisäksi yhdistykset, seurat, järjestöt, liitot, killat, tutkimuslaitokset, yritykset ja julkishallinnon organisaatiot.

Verkkolehdissä uutiset ja muut jutut ovat pääsisältö siinä missä verkkopalvelussa voi olla kaikenlaista sisältöä. Monet lehdet sekä televisio- ja radiokanavat ylläpitävät verkkopalveluja, joissa mainostetaan, houkutellaan uutta yleisöä ja tarjotaan omalle kohderyhmälle lisäpalveluja.

Verkkopalveluissa on tyypillisesti tarjolla lehdistä tuttuun tapaan uutisia, viihdeuutisia, haastatteluja ja arvosteluja sekä menovinkkejä ym. Usein vapaasti käytettävissä on myös juttuarkisto, keskustelupalstoja, blogeja, pelejä jne.

Televisio

Televisio-ohjelmia ovat mm. televisiosarjat, elokuvat, dokumentit, ajankohtaisohjelmat, uutiset ja urheilulähetykset. Kaupallisilla kanavilla näkyy myös mainoksia. Valtakunnallisten televisiokanavien lisäksi on paikallisia kanavia, joiden lisäksi Suomessa näkyy myös ulkomaisia kanavia. Osa kanavista on osittain tai kokonaan maksullisia.

Internetin välityksellä voi katsella joidenkin TV-kanavien ohjelmia tietokoneelta tai muulta digitaaliselta päätelaitteelta, jolloin puhutaan netti-TV:stä. Suorien lähetysten lisäksi tarjolla voi olla myös ohjelma-arkisto, josta voi katsella määräajan jo esitettyjä lähetyksiä.

Tilausvideopalveluiden kautta voi maksua vastaan katsoa esimerkiksi elokuvia ja tv-sarjoja esimerkiksi tietokoneen tai television kautta.

Radio

Radioiden ohjelmistotarjonta vaihtelee kanavan ja ohjelman mukaan musiikista selostuksiin, uutisiin, mainoksiin, kuunnelmiin, haastatteluihin jne. Radiokanavat voidaan jaotella valtakunnallisiin, osavaltakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin. Tarjolla on myös myös ulkomaisten radiokanavien lähetyksiä.

Radiotoiminta voidaan jaotella yleisradiotoimintaan (YLE:n kanavat) ja kaupalliseen (yksityiseen) radiotoimintaan. Myös radiota voi kuunnella internetin kautta, jolloin puhutaan nettiradiosta. Suuri osa radiokanavista on kuunneltavissa myös internetissä. Osa nettiradioista toimii vain internetissä.

Työtehtäviä eri medioissa

Lehdistö

Toimituskunta tuottaa tai hankkii lehteen sisällön, joita ovat jutut, valokuvat ja muu kuvitus. Toimituksen henkilökunnan lukumäärä ja tehtävänimikkeet vaihtelevat. Suurimmilla lehdillä on erilaisia toimittajia jopa 300, kun pienimmillään toimituksen muodostavat vain päätoimittaja ja toimitussihteeri.

Päätoimittaja on lehden ylin journalistinen johtaja, joka on vastuussa lehden sisällöstä. Hän vastaa myös lehden hallinnosta, taloudellisesta kannattavuudesta, yhteiskuntasuhteiden hoidosta ja viestimen kehittämisestä. Päätoimittaja kirjoittaa yleensä itse ainakin pääkirjoituksia ja kolumneja.

Toimituspäällikkö johtaa päätoimittajan rinnalla lehden toimitustyötä. Toimituksen esimiehenä hän johtaa käytännön työtä sekä lehden sisällön suunnittelua ja kehittämistä. Suuren lehden toimituksessa voi olla useampia toimituspäälliköitä.

Toimitussihteeri on toimittaja, joka koordinoi lehden osan tai koko lehden tekemistä. Pienemmissä lehdissä hän on käytännön työn esimies. Toimitussihteeri viimeistelee ja muokkaa tekstit ja vastaa siitä, että kaikki lehteen tulevat jutut ovat ajoissa valmiina.

Toimittajan päätehtävä on kirjoittaa erilaisia juttuja uutisista reportaaseihin ja haastatteluihin. Juttujen aiheet pohjautuvat esimerkiksi omiin havaintoihin ja ideoihin, toimituksen ehdotuksiin, lukijoiden antamiin vinkkeihin tai uutistoimiston tiedotteisiin. Tiedon hankkiminen juttua varten vie suuren osan työajasta.

Suurimmissa lehdissä toimittajat ovat usein erikoistuneet omille alueilleen, joita ovat esimerkiksi politiikka, talous, kulttuuri ja urheilu. Yleistoimittajilla juttuaiheet vaihtelevat. Pienemmissä lehdissä toimittajat kirjoittavat juttuja kaikista aiheista.

Lehdillä voi olla myös omia aluetoimittajia, kirjeenvaihtajia tai vakinaisia avustajia. Useimmat lehdet käyttävät ulkopuolisia freelance-toimittajia, joilta he tilaavat juttuja haluamistaan aiheista tai ostavat sopivia näiden itse niitä tarjottaessa.

Valokuvaajat tekevät lehdille mm. uutis-, reportaasi-, henkilö- ja kuvituskuvauksia. Tyypillisesti kuvataan esimerkiksi haastattelutilanteissa, urheilu- ja kulttuuritapahtumissa sekä tiedotustilaisuuksissa. Paikallislehdissä ja pienemmissä sanomalehdissä toimittajat kuvaavat usein itse. Lehdet tilaavat kuvia myös freelance-kuvaajilta.

Suurimmissa lehdissä työskentelee myös taittajia tai graafikoita, jotka luovat painotuotteen ulkoasun ja asettelevat paikoilleen sivujen elementit, joita ovat otsikot, ingressit, tekstit, kuvat, kuvitus jne. ennen lehden painamista. Graafisen suunnittelun ja taiton palveluita hankitaan myös alan yrityksiltä ja ammatinharjoittajilta.

Verkkotoimitukset

Verkkotoimituksessa tuotetaan sisältöä verkkolehteen tai -palveluun. Verkkotoimittajan tehtäviin kuuluu tiedon hankkimista ja juttujen kirjoittamista sekä toisinaan myös sivuston kuvituksen hankkimista tai luomista ja ulkoasun muokkausta.

Uutiset tulevat usein valmiina uutistoimistoilta, lehdistötiedotteista tai toimitukselta, jolloin työ painottuu sivustolla julkaistavien uutisten valintaan, muokkaamiseen ja julkaisemiseen. Tarvittaessa tietoa hankitaan pääasiassa verkon tai puhelimen välityksellä, kentällä ei yleensä liikuta haastattelemassa. Verkkotoimitukset ovat usein pieniä, vain yhden tai muutaman henkilön muodostamia toimituksia.

Radio ja televisio

Radiossa ja televisiossa työnkuvaan vaikuttaa kanava, jonka palveluksessa työskennellään sekä ohjelma mitä tehdään. Nykypäivänä tiedon välittämisen rinnalle on noussut vahvasti viihteellisyys ja elämyksien välittäminen.

Toimittajat sekä juontavat ohjelmia että tekevät niihin liittyvää taustatyötä. Taustatyöhön kuuluu perehtymistä aiheisiin mm. lukemalla ja haastattelemalla. Nopeatempoisia uutis- ja ajankohtaislähetyksiä lukuun ottamatta radio- ja tv-ohjelmien tekoon kuluu yleensä runsaasti aikaa.

Radiotoimittajat juontavat uutislähetyksiä ja radioselostuksia esimerkiksi urheilutapahtumista sekä tekevät dokumenttiohjelmia, kontaktiohjelmia, radiokuunnelmia ja musiikkiformaattiohjelmia.

Televisiotoimittajat juontavat uutisia, keskusteluohjelmia, urheiluraportteja, reportaaseja, dokumenttiohjelmia jne. sekä tekevät ohjelmien inserttejä, jotka ovat lyhyehköjä ohjelmia, kuvanauhoja.

Tuottaja suunnittelee ohjelman kokonaisuuden ja vastaa toimittajan kanssa sisällöstä sekä pitää huolen budjetista. Televisiossa ja radiossa työskentelee toimituksellisissa tehtävissä myös kanavapäälliköitä, vastaavia päätoimittajia, päätoimittajia, toimituspäälliköitä, ohjelmistopäälliköitä, uutispäälliköitä ja toimitussihteereitä.

Toimitustyössä tarvitaan sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn että hyviä vuorovaikutustaitoja, sujuvaa suullista ja kirjallista ilmaisua, tiedonhakutaitoja, jatkuvaa maailman tapahtumien seuraamista sekä sopeutumista joskus epäsäännöllisiinkin työaikoihin ja aikataulupaineisiin.

 

Työpaikat

Sanomalehdet. Aikakauslehdet. STT. Televisioyhtiöt. Radioyhtiöt. TV-tuotantoyhtiöt. Uusmedia. Verkkotoimitukset.

 

Ammatit

Päätoimittaja. Toimituspäällikkö. Uutispäällikkö. Toimitussihteeri. Toimittaja. Freelance-toimittaja. Vapaa toimittaja. Valokuvaaja. Freelance-valokuvaaja. Graafinen suunnittelija. Graafikko. Taittaja. Piirtäjä. Radiotoimittaja. Televisiotoimittaja. Radio- ja televisiotoimittaja. Verkkotoimittaja. Web-toimittaja.

Toimitustyössä työskennellään myös muilla tehtävänimikkeillä, edellä luetellut ovat vain esimerkkejä.

 

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella viestintää. Opintojen painopisteet, oppiaineiden nimet ja tutkintonimikkeet vaihtelevat yliopistoittain ja tiedekunnittain. Oppiaineita ovat esimerkiksi tiedotusoppi, journalistiikka, viestintä, yhteisöviestintä, puheviestintä, audiovisuaalinen mediakulttuuri, mediatutkimus ja kulttuurienvälinen viestintä.

Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat filosofian maisteri, taiteen maisteri, valtiotieteiden maisteri ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Alempia korkeakoulututkintoja ovat humanististen tieteiden kandidaatti, taiteen kandidaatti, valtiotieteiden kandidaatti ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella journalismia. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös viestintää suuntautuen esimerkiksi journalismiin, audiovisuaaliseen mediaan, digitaaliseen viestintään, graafiseen viestintään ja elokuva- ja tv-ilmaisuun. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK).

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon. Tutkintonimike on media-assistentti.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto ja valokuvaajan ammattitutkinto sekä audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto ja valokuvaajan erikoisammattitutkinto.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Toimittajakoulutusta ja viestintäopetusta järjestetään myös esimerkiksi Voionmaan opistossa, Laajasalon opistossa ja HEO-kansanopistossa.

 

Työllisyys

Suomen Journalistiliittoon kuuluu noin 15 000 journalistia (v. 2017). He työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina. Noin 90 prosenttia journalisteista kuuluu Suomen Journalistiliittoon.

Suomen freelance-journalistit ry on Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 1 200 jäsentä. He työskentelevät esimerkiksi eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.

Työpaikkojen määrä lehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt selvästi viime vuosina. Verkkoon tehtävä toimitustyö on työllistänyt suhteessa enemmän. Freelance-työ on yleistynyt, koska kaikille ei riitä vakinaista työpaikkaa. Freelancetoimittaja tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.

Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla.

Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän toimitustyössä, koska vakinaiset työsuhteet vähenevät ja alalle tulee yhä uusia työntekijöitä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä ja alipalkattuja.

Kehitysnäkymät

Suurimmat mediayhtiöt toimivat lähes kaikilla joukkoviestinnän alueilla. Ne kustantavat sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja kirjoja. Lisäksi ne harjoittavat valtakunnallista ja paikallista radio- ja televisiotoimintaa. Mediayhtiöt tarjoavat myös internet- ja mobiilipalveluja.

Yritysten omistus on keskittynyt ja ketjuuntunut. Viestintäalalla toimii muutamia suuria yrityksiä ja ketjuja sekä sadoittain pieniä yrityksiä, muttei juurikaan keskisuuria yrityksiä. Pienyritykset toimivat suurten konsernien alihankkijoina. Globaalien toimijoiden vaikutus Suomen markkinoilla voimistuu ja kilpailu mainostuloista kiristyy.

Kansainvälisen talouskehityksen vaihtelut vaikuttavat herkästi viestintäaloihin. Talouskasvun hidastumiset ja taantumat laskevat mainostuloja ja vähentävät sitä kautta joukkoviestinnän rahoitusta.

Media-ala on muutoksen tilassa, mikä ajaa alan yrityksiä sekä tehostamaan toimintojaan että kasvattamaan digitaalisista palveluista saatavia tuloja. Digitaalinen media on kasvussa mm. siksi, että yhä useammat lukevat uutiset internetistä erilaisia digitaalisia päätelaitteita käyttämällä. Painettujen sanomalehtien levikit ja mainostulot ovat laskeneet.

Erilaisten digitaalisten päätelaitteiden kuten älypuhelimien ja tablettien yleistymisen myötä mediakulutus on muuttunut monikanavaisemmaksi. Samalla sisältötarjonta on kasvanut huomattavasti. Kuluttajalle medioilla tai kanavilla ei välttämättä enää ole yhtä suurta merkitystä kuin ennen, sillä mediasisältöjä hyödynnetään ajasta ja paikasta riippumattomasti niillä päätelaitteilla, jotka ovat kullakin hetkellä saatavilla.

Myös television lähetystoiminta on eriytynyt televisioyhtiöiden toiminnasta. Digitalisoituminen on tuonut laajakaistan useimpiin kotitalouksiin, ja televisio-ohjelmia ja elokuvia katsotaan yhä enemmän suoraan internetistä. Digitaalinen televisio ja radio lisäävät kanavamääriä, jolloin eri kohderyhmille suunnattujen erikoiskanavien asema vahvistuu.

Sisältöjä tilataan erilaisiin päätelaitteisiin, ja niistä maksetaan esimerkiksi etukäteen tietystä ajasta, kuukausimaksulla tai mainoksia vastaanottamalla. Kaikki luettavat, katsottavat ja kuunneltavat sisällöt voivat olla saatavilla saman palvelun kautta. Verkossa olevat online-uutiset ja sisällöt tulevat yhä useammin maksullisiksi.

Media-alan yritysten, sisällöntuottajien ja alan teknologiaa tuottavien toimijoiden on kyettävä uudistumaan sisältölähtöisiksi. Journalistisissa tehtävissä painottuu koulutus ja yleissivistys. Sisällöntuotannon ammattilaisten on hallittava entistä enemmän myös teknisiä laitteita ja ohjelmistoja.

 

Lähialat

Viestintäala. Tiedotustyö. Kustannusala. Audiovisuaalinen ala. Mainosala. Markkinointiala. Graafinen teollisuus.

 

Toimitustyö