Musiikkiala

Johdanto

Musiikkiala tuottaa musiikkiteoksia ja esityksiä, joita kuulijat voivat hyödyntää äänitallenteiden ja konserttien muodossa. Kulttuuri, talous ja tekniikka yhdistyvät musiikkialalla monin tavoin.

Tuotteet ja palvelut

Musiikkiala tuottaa musiikkiteoksia ja esityksiä, joita kuulijat voivat hyödyntää äänitallenteiden ja konserttien muodossa. Musiikkiteos on kuitenkin keskipiste, jonka ympärillä ala pyörii. Kulttuuri, talous ja tekniikka yhdistyvät musiikkialalla monin tavoin.

Musiikkituotteen tekeminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi, johon osallistuu monen eri alan ammattilaisia. Ensin luodaan musiikkiteos, jota kehitellään, sen jälkeen tapahtuu levytys ja markkinointi. Vasta tämän jälkeen tehdään jakelu myyntipisteisiin, josta kuluttaja voi valmiin äänitteen ostaa.

Musiikkikulttuurimme erityispiirteenä voidaan nähdä se, että Suomi on tanssilavakulttuurin ja live-esitysten maa. Elävän musiikin osuus musiikin kulutuksesta on suhteellisen suuri ja tämä vaikuttaa äänitemarkkinoihin.

Musiikin tekijät

Musiikin tekijät edustavat useampia ammattiryhmiä. Säveltäjä luo musiikkiteoksen, jota sanoittajat, sovittajat ja esittäjät kehittävät omalla luovalla panoksellaan.

Säveltäjien joukossa on sekä taidemusiikin että kevyen musiikin säveltäjiä. Säveltäjä tekee teoksensa oma-aloitteisesti tai tilauksesta. Tilaajana voivat toimia orkesterit, kuorot, yhtyeet, muusikot, levy-yhtiöt, festivaalit, oopperat, radio, televisio jne.

Säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö Teosto ry edustaa noin 15 000:ta kotimaista tekijää ja kustantajaa.

Musiikin esittäjät

Musiikin esittäjiin kuuluvat muusikot, solistit ja kapellimestarit. He ovat pääsääntöisesti yrittäjiä tai freelance-verokortilla työskenteleviä keikkatyöläisiä.

Kevyen musiikin laulajalla voi olla oma taustabändi tai hän voi toimia vierailevana artistina eri yhtyeissä. Kevyt musiikki pitää sisällään mm. jazz-, pop-, rock- ja iskelmämusiikin. Muusikot saattavat esittää omia kappaleitaan etenkin kevyen musiikin puolella.

Orkesterimuusikoita ja kapellimestareita työskentelee vakinaisina sinfoniaorkestereissa sekä kunnallisissa ja yksityisissä kamariorkestereissa. Orkestereita on Suomessa yhteensä 30 ja muusikonvirkoja niissä noin 900.

Gramex ry on esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys. Sen piirissä on vuonna 2005 noin 27 000 esittävää taiteilijaa (muusikot, laulajat, kapellimestarit) ja 5 700 äänitteitä tuottavaa yritystä tai henkilöä.

Levy-yhtiöt

Levy-yhtiöt vastaavat äänitteen tuottamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että ne vastaavat musiikillisesta sisällöstä (teosvalinnat, artistien rekrytointi), äänitteen teknisestä valmistuksesta (äänitys, miksaus ja editointi) sekä markkinoinnista.

Levy-yhtiöillä voi olla monia eri levymerkkejä tai tuotemerkkejä, jotka ovat erikoistuneet erityyppisen musiikin julkaisemiseen. Levy-yhtiöt myös etsivät uusia artisteja joukkoonsa demonauhojen perusteella.

Suomessa on arviolta 80-100 levy-yhtiötä, joista kuitenkin vain puolet toimii aktiivisesti. Kaikilla viidellä suurella monikansallisella levy-yhtiöllä BMG, EMI, Universal, Sony ja Warner on oma tytäryhtiönsä Suomessa.

Tuottaja

Tuottaja on levy-yhtiön ydinrooli. Yleensä jokaisella uudella äänitteellä on oma vastaava tuottajansa, joka huolehtii äänitysprojektin toteutumisesta. Hänen vastuullaan on projektin organisointi budjetissa pysymisestä tuotteen taiteelliseen tasoon.

Musiikkikustannus

Suomessa musiikkikustannus kuuluu yleensä samaan konserniin kuin levy-yhtiö tai on jopa levy-yhtiön omistama. Nykyään kustantajien toimenkuvaan kuuluu ennen kaikkea äänitteiden mekanisointi (valmistus) ja konserttien sekä tv- ja radioesityksien musiikista saatavien tekijänoikeusmaksujen keruu. Suomessa on arviolta 60 musiikkikustantajaa.

Studiot

Musiikkiteoksen äänittäminen tapahtuu studiossa. Studioissa työskentelee äänittäjiä, miksaajia ja editoijia, jotka yhdessä huolehtivat musiikin tallentamisesta äänitteelle. Useimmat äänitysstudiot olivat Suomessa levy-yhtiöiden omistuksessa aina 1980-luvulle asti.

Tekniikan kehittymisen ja halpenemisen myötä studiotoiminta on siirtynyt yhä enemmän yksityisille yrittäjille, joilta levy-yhtiöt vuokraavat studioaikaa. Studioiden määrä liikkunee nykyään sadan ja kahdensadan välillä, joista monet ovat kotistudioita.

Ohjelma- ja konserttitoimistot

Artistien välittäminen ravintoloihin ja tanssipaikoille tapahtuu ohjelma- ja konserttitoimistojen kautta. Myös konserttien ja tapahtumien järjestäminen sekä konsultointi- ja manageripalvelut kuuluvat näiden tehtäviin. Suomessa on kymmenkunta konserttitoimistoa.

Ohjelmatoimistoja on noin 400. Ne ovat jakautuneet ohjelmatoimistoihin ja rocktoimistoihin. Suurin osa ohjelmatoimistoista on ns. artistiyhtiöitä, eli artisti on itse perustanut yhtiön, jonka kautta hän markkinoi itseään.

Työpaikat

Levy-yhtiöt, studiot, ohjelma- ja konserttitoimistot.

Orkesterimuusikoita ja kapellimestareita työskentelee vakinaisina sinfoniaorkestereissa sekä kunnallisissa ja yksityisissä kamariorkestereissa.

Muusikot, solistit ja kapellimestarit ovat pääsääntöisesti yrittäjiä tai freelance-verokortilla työskenteleviä keikkatyöläisiä.

Ammatit

Musiikkialalla toimitaan muissakin kuin näissä ammateissa, mutta nämä ovat keskeisimpiä:

Tuottaja
Säveltäjä
Sanoittaja
Sovittaja
Orkesterin- ja kuoronjohtaja
Orkesterimuusikko
Kirkkomuusikko
Tanssimuusikko
Laulaja, taidemusiikki
Laulaja
Äänitarkkailija

Koulutus

Klassisen musiikin puolella on tavallista, että muusikoilla on pitkälle viety muodollinen koulutus. Kevyen musiikin koulutusta on Suomessa ollut tarjolla varsin vähän. Kevyen musiikin tekijät ja esittäjät ovat paljolti itseoppineita.

Yliopistoissa voi opiskella musiikkialaa. Sibelius-Akatemiassa voi opiskella klassisen musiikin instrumentteja ja laulua, sävellystä ja musiikinteoriaa, musiikin johtamista, kirkkomusiikkia, musiikkiteknologiaa, jazzmusiikkia, kansanmusiikkia ja musiikkikasvatusta sekä taidehallintoa. The Nordic Master of Global Music on maailmanmusiikin maisteriohjelma.

Koulutusta järjestetään Helsingissä, Kuopiossa, Seinäjoella ja Järvenpäässä. Alempi korkeakoulututkinto on musiikin kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on musiikin maisteri.

Musiikkikasvatusta voi opiskella Jyväskylän yliopistossa. Alempi korkeakoulututkinto on humanististen tieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri. Musiikkikasvatusta voi opiskella myös Oulun yliopistossa. Alempi korkeakoulututkinto on kasvatustieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on kasvatustieteiden maisteri.

Yliopistoissa voi opiskella myös musiikkitieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on humanististen tieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella musiikkia. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto muusikko (AMK) tai musiikkipedagogi (AMK).

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa musiikkialan perustutkinto. Opinnoissa voi suuntautua musiikkiin, jolloin tutkintonimike on muusikko. Musiikkiteknologiaan suuntautuen tutkintonimike on musiikkiteknologi. Pianonviritykseen suuntautuen tutkintonimike on pianonvirittäjä.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös rytmimusiikkituotannon ammattitutkinto.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Työllisyys

Musiikkialan arvioidaan työllistävän Suomessa noin 30 000 henkilöä koko- tai osa-aikaisesti tai satunnaisesti. He ovat musiikin tekijöitä ja esittäjiä, tuotannon tehtävissä toimivia sekä koulutuksen, järjestöjen ja hallinnon työntekijöitä. Musiikkialalla ei ole paljon vakinaisia työpaikkoja paitsi esimerkiksi levy-yhtiöissä, studioissa, tapahtumajärjestäjillä, oppilaitoksissa, järjestöissä ja taidehallinnossa. Alan työt ovat enimmäkseen keikkatöitä.

Ammattimaisia muusikkoja on maassamme arviolta noin 5 000. Suomen Muusikkojen Liittoon kuuluu noin 3 300 jäsentä, joista noin kolmasosa on orkesterimuusikkoja ja kaksi kolmasosaa freelancereina työskenteleviä muusikkoja, jotka soittavat erilaisissa kokoonpanoissa tanssiorkestereista rockbändeihin. Kaikki muusikot eivät ole päätoimisia musiikin ammattilaisia, sillä joukossa on myös sivutoimisia ja harrastajia.

Musiikkiala työllistää myös esimerkiksi tuottajia, säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia, musiikin kustantajia ja opettajia sekä äänittäjiä ja äänitarkkailijoita. Soitinrakentajat puolestaan valmistavat soittimia käsityönä sekä huoltavat ja korjaavat niitä. Lisäksi on soittimien virittämiseen erikoistuneita ammattilaisia kuten pianonvirittäjiä.

Muusikoilla on usein jokin toinen työ muusikontyönsä ohessa. Arviolta noin puolet Suomen Muusikkojen Liiton freelance-pohjalta työskentelevistä jäsenistä tekee jotain muuta työtä toimeentulonsa turvaamiseksi, esimerkiksi musiikkiin liittyvää opetustyötä. Myös toimiin tai virkoihin palkatuista orkesterimuusikoista osa tekee opetustyötä. Myös musiikin tekijät sekä tapahtumien järjestämiseen osallistuvat voivat olla sivutoimisia.

Alalla esiintyy työttömyyttä sekä töiden riittämättömyyttä ja epätasaisuutta. Muusikoiden työllisyystilanne vaihtelee suosion ja keikkamyynnin mukaan, mutta työllisyystilannetta ei voi päätellä suoraan keikkojen lukumäärästä, sillä ammattiin kuuluvat myös harjoitukset, musiikin tekeminen ja levyttäminen. Työllisyyteen vaikuttavat jonkin verran myös yleinen taloudellinen tilanne, kuluttajakäyttäytyminen ja julkisen rahoituksen saatavuus.

Musiikkialan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän kuin työpaikkoja ja työtilaisuuksia on tarjolla. Suomen musiikkimarkkinat ovat suhteellisen pienet, eikä maksavaa yleisöä riitä tapahtumiin ja asiakkaita levykauppoihin niin paljon, että kaikki halukkaat saisivat toimeentulonsa pelkästään musiikista. Musiikkiala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Kehitysnäkymät

Musiikkialan kehitykseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat kansainvälistyminen, pienehköt kotimarkkinat ja koventuva kilpailu yleisöstä sekä digitalisoituminen, joka on muuttanut musiikin tuotantoa, jakelua, ansaintatapoja ja käyttöä. 

Musiikki on myös tulevaisuudessa merkittävä osa kulttuuria ja tärkeä ihmisten hyvinvointia lisäävä tekijä sekä vapaa-ajalla että työssä. Musiikkia kuunnellaan radion, netin suoratoistopalvelujen ja levyjen kautta. Yksityisten kuuntelukokemusten ohella musiikki tarjoaa ainutkertaisia yhteisöllisiä kokemuksia esimerkiksi konserteissa ja festivaaleilla. 

Musiikkiyrittäjyyden kannalta suomalaisten vahvuutena on pidetty sitä, että yrittäjyys alkaa yleensä omasta musiikkiharrastuksesta ja -koulutuksesta, jolloin ala ja sillä toimivat henkilöt ovat ennestään tuttuja. Heikkoutena on nähty se, että yritykset ovat usein pieniä ja yrittäjillä on liian vähän liiketaloudellista osaamista sekä kansainvälistä kokemusta ja ulkomaisia kontakteja. Yhteistyön ja markkinointiosaamisen kehittäminen ovat tarpeen. 

Suomalaisten musiikkialan ammattilaisten osaamisen keskeisenä vahvuutena pidetään korkeatasoista klassisen musiikin koulutusta ja kulttuuria. Koulutuksen ja julkisen rahoituksen painottuminen vahvasti klassiseen musiikkiin nähdään kuitenkin musiikkialan kannalta myös heikkoutena, koska alalla toimitaan myös muun musiikin parissa. 

Musiikkitapahtumien määrä on kasvanut, mutta samaan aikaan yleisömäärät keikoilla ovat jonkin verran laskeneet. Nuorten käynti keikoilla on vähentynyt, musiikkitapahtumissa käyvät rokin puolella enemmän aikuiset ja klassisen musiikin puolella ikääntyneemmät. 

Musiikkia kuunnellaan yhä enemmän tietokoneilla ja mobiililaitteilla suoratoistopalveluista, joita ovat esimerkiksi Spotify ja YouTube. Suomessa musiikkipalveluiden käyttö painottuu maksuttomiin palveluihin, jotka ovat mainosrahoitteisia. Musiikin suoratoistopalveluiden arvioidaan vähentävän musiikkitiedostojen lataamiseen perustuvien palveluiden suosiota sekä syrjäyttävän CD:t. 

Digitaaliseen liiketoimintaan tarvitaan selkeät pelisäännöt, jotta verkossa toimivat yritykset, joilla on erilaisia alustapalveluja, kysyvät sisältöjen tekijöiltä luvan ja neuvottelevat korvauksista halutessaan käyttää sisältöjä omissa palveluissaan. Digitalisaatio vaikuttaa myös musiikin tekijänoikeuksien hallinnointiin. 

Lohkoketjuteknologia tulee myös musiikkialalle, ja sen toivotaan nopeuttavan musiikin tekijöille ja kustantajille maksettavien tekijänoikeuskorvausten rahaliikennettä globaalisti. Lohkoketjuihin ja muihin hajautettuihin ratkaisuihin perustuvat alustat yleistyvät, koneoppiminen, tekoäly ja ohjelmistorobotiikka tehostavat tekijänoikeustoimijoiden prosesseja ja tekijänoikeuksiin liittyvän metatiedon saatavuus paranee.

Lähialat

Muut kulttuurialat.

Musiikkiala