Biotekniikan insinöörit työskentelevät tuotanto-, kehitys- ja asiantuntijatehtävissä. Tehtäviin kuuluvat esimerkiksi kokeiden järjestäminen, laadunvalvonta ja hallinnolliset tehtävät. Työpaikkoja tarjoavat mm. teollisuus, biotekniikan yritykset ja tutkimuslaitokset. Ammatissa tarvitaan luonnontieteen tuntemusta, tutkimus- ja tuotantomenetelmien hallintaa, taloudellista ajattelua ja vuorovaikutustaitoja.

Biotekniikan insinöörit työskentelevät monipuolisissa tuotanto-, kehitys- ja asiantuntijatehtävissä. Biotekniikan sovelluksilla pyritään mm. kasvattamaan viljelykasvien satomääriä, kehittämään uusia lääkkeitä ja puhdistamaan ympäristöä.

Tuotekehittelyssä insinöörin tehtäviin kuuluu laboratorio- ym. kokeiden suunnittelu yhdessä asiakasyritysten kanssa sekä kokeiden toteutus ja raportointi. Kehitystyö voi kohdistua syöpälääkkeisiin, terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin, biohajoaviin muoveihin, ympäristönpuhdistusmenetelmiin jne.

Teollisessa tuotannossa biotekniikan insinöörit työskentelevät prosessin käyttö- ja ohjaustehtävissä. Työnkuvaan kuuluu myös tuotteen jälkikäsittelyyn, laadunvalvontaan ja laitteiden ylläpitoon liittyviä tehtäviä sekä suunnittelua.

Biotekniikan insinöörejä työskentelee myös teollisuuden hallinto- ja markkinointitehtävissä sekä julkisen sektorin hallinnollisissa tehtävissä ja opetustehtävissä.

Biotekniikan insinöörin työn sosiaalisuus riippuu pitkälti työpaikasta ja toimenkuvasta. Tuotekehittelyä tehdään tyypillisesti työryhmissä. Työhön kuuluu myös palavereja ja seminaareihin osallistumista.

Biotekniikka perustuu eliöiden elintoimintojen, solujen ja niissä esiintyvien molekyylien toimintojen hyödyntämiseen. Työ pohjautuu kemian, biokemian ja perinnöllisyystieteen menetelmiin ja sovelluksiin sekä teollisiin tuotantomenetelmiin. Modernin biotekniikan tärkein menetelmä on geenitekniikka.

Laboratoriotyössä käytetään apuna erilaisia välineitä, mittalaitteita ja kemikaaleja. Työssä käytetään apuna myös tietotekniikkaa.

Työskentely tapahtuu työhuoneessa, tuotantotiloissa ja laboratoriossa. Hallinnollisissa tehtävissä työaika on tyypillisesti normaali toimistoyöaika tai virka-aika. Teollisuudessa työ voi olla vuorotyötä.

Biotekniikan insinöörin työhön kuuluu matkustamista asiakkaiden luokse, seminaareihin jne. sekä kotimaassa että ulkomaille, jolloin työtä saatetaan tehdä myös viikonloppuisin.

Teollisuus (lääke-, elintarvike-, kemianteollisuus jne.). Biotekniikan yritykset. Tutkimuslaitokset. Valtio. Kunnat. Laitevalmistajat.

 

Biotekniikan insinööri tarvitsee eri luonnontieteen alojen tuntemusta sekä teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa.

Ammatissa on hallittava myös biotekninen tuotanto. Hyvä perehtyneisyys ko. tuotannonalaan on tarpeen. Työssä tarvitaan myös taloudellista ajattelua.

Johto- ja asiantuntijatehtävissä korostuu kokonaisuuksien hallinta sekä organisointitaidot.

Insinöörit tarvitsevat myös vuorovaikutustaitoja ja yhteistyökykyä. Työtä tehdään mm. eri alojen asiantuntijoista koostuvan ryhmän jäsenenä.

Työ on yhä useammin kansainvälistä, jolloin korostuu taito hoitaa asioita suullisesti ja kirjallisesti vierailla kielillä.

Etenkin tuotekehitystyö edellyttää luovaa ajattelua.

Ammatissa on tarpeen halu oppia uutta sekä alan kansainvälisen kehityksen jatkuva seuraaminen.

 

Biotekniikkaa voi opiskella yliopistoissa useissa eri tiedekunnissa.

Bio- ja ympäristötieteissä ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Maatalous- ja metsätieteissä sekä elintarvike- ja ravitsemustieteissä ylempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

Teknisissä tieteissä ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella bio- ja elintarviketekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon, insinööri (AMK).

Opintoluotsi
Koulutusnetti, ajankohtaista tietoa Suomessa järjestettävästä koulutuksesta.

Kuukausipalkka. Yksityisellä sektorilla palkkaus perustuu henkilökohtaiseen työsopimukseen ja noudattaa yleensä työehtosopimusta. Palkkaus on erittäin vaihteleva, ja siihen vaikuttavat mm. ammattitaito, erityistaidot kuten kielitaito, työkokemuksen pituus ja asema yrityksessä.

(Työmarkkinatiedot koskevat koko ammattialaa, ne eivät rajoitu kuvattavaan ammattiin)

Kemia

Yksityisellä sektorilla kemisteistä suurin osa työskentelee lääketeollisuuden tai muun kemian teollisuuden palveluksessa. Kunnat ja kuntayhtymät työllistävät mm. opetustehtävissä ja terveydenhuollossa.

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry:ssä on vuonna 2009 noin 7 200 jäsentä. Heistä noin puolet on kemistejä ja kolmasosa biokemiasta tai bioteknologiasta valmistuneita tutkintona pääasiassa FK, FM, FL tai FT. Työllisyystilanne on vakaa tai melko vakaa. Määräaikaisia työsuhteita on eniten yliopistoissa. Työttömänä on noin 5 prosenttia, vastavalmistuneiden työttömyysaste on hieman korkeampi.

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry:hyn kuuluu noin 2 800 kemistiä tai kemian tekniikasta valmistunutta tutkintona DI, TkL tai TkT. TEK ry:n jäseninä olevia kemistejä työllistävät parhaiten tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtävät. Suurimmat työnantajat ovat yliopistot, valtion tutkimuslaitokset, teknologiateollisuus ja kemianteollisuus.

Vuonna 2009 vallitseva talouden taantuma on vähentänyt kemianteollisuuden tilauksia ja tuotantoa sekä heikentänyt työllisyyttä. Julkisella sektorilla erilaiset tuottavuus- ja uudistushankkeet ovat kohdistuneet laboratorioverkostoonkin, ja lisäksi varsinkin vastavalmistuneille on luvassa lähinnä pätkätöitä.

Ympäristöala

Ympäristö- ja luontoalalla työskentelevien kokonaismäärän arviointia vaikeuttaa se, että alalla työskennellään sekä valtion, kuntien, järjestöjen ja yritysten palveluksessa että itsenäisinä elinkeinonharjoittajina eri toimialoilla ja tehtäväalueilla.

 

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry:ssä on yli 4 000 jäsentä. Kaikki alan asiantuntijat eivät kuitenkaan kuulu YKL ry:hyn. Ympäristöasiantuntijoista (biologit, ympäristösuunnittelijat jne.) noin puolet työskentelee valtiolla esimerkiksi tutkimuslaitoksissa ja ympäristöministeriön hallinnonalan virastoissa. Kunnat työllistävät ympäristöasiantuntijoita ympäristöviranhaltijoina.

Valtio ja kunnat palkkaavat uutta henkilöstöä lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Tämä koskee sekä asiantuntijatehtäviä että esimerkiksi ympäristötyöntekijöitä. Tuottavuustavoitteiden vuoksi ympäristöhallinnon henkilöstön määrää on vähennetty.

Yksityisellä sektorilla ympäristöasiantuntijat työskentelevät pääasiassa konsulttitehtävissä. Yritykset rekrytoivat palvelukseensa tarpeen mukaan. Ympäristöteknologia on yksi maailman nopeimmin kehittyvistä tekniikan osa-alueista, joka työllistänee tulevaisuudessa hyvin myös kansainvälisesti.

Luontoyrittäjyys on pienyritysvaltaista, yritykset ovat pääasiassa yhden hengen tai perheyrityksiä. Alan työllistävyydelle on tyypillistä kausiluonteisuus, sivutoimisuus ja monialayrittäjyys.

Ympäristöjärjestöissä on vähän palkattua henkilökuntaa, ne toimivat pitkälti vapaaehtoistyöntekijöiden varassa.

Ympäristöalan merkitys kasvaa entisestään ympäristöasioiden korostuessa, mikä tarjoaa tulevaisuudessakin työtehtäviä alan asiantuntijoille ja ammattitaitoisille työntekijöille. Laskusuhdanteen aikana rekrytoidaan vähemmän.

 

 

 

Bioteknologia

 

Bioalan yritykset työllistävät arviolta noin 3 000 henkilöä pääasiassa tutkimustehtävissä (v. 2009). Bioteknologian parissa työskentelevien lukumäärän arviointia vaikeuttaa kuitenkin se, että monilla bioteknologiaa harjoittavista yrityksistä on muutakin kuin bioteknologiaan liittyvää toimintaa.

 

Bioalan yrityksissä on tarjolla suhteellisen vähän työpaikkoja verrattuna moniin muihin toimialoihin. Bioteknologian yritykset ovat pääosin pieniä, ja ne ovat usein vielä tuotekehitysvaiheessa, joten niiden kyky työllistää on rajallinen.

 

Biotekniikan / bioteknologian alalle on viime vuosina myös koulutettu eri koulutustasoilla paljon uusia ammattilaisia. Kilpailu työpaikoista on kovaa, eikä kaikille välttämättä riitä juuri omaa koulutusalaa vastaavia töitä. Bioalan insinöörien työllisyystilanne on kuitenkin melko hyvä.

 

Alan tutkimus- ja tuotekehitystyö on vireää, mutta tutkimusprojektit ovat määräaikaisia hankkeita, ja ne ovat pitkälti riippuvaisia myönnetystä rahoituksesta, mikä luo tiettyjä epävarmuustekijöitä.

 

Yliopistoissa työskennellään usein määräaikaisissa työsuhteissa, minkä vuoksi kaikille korkeakoulutetuille maistereille ja diplomi-insinööreille ei ole vakinaista virkaa tarjolla. Valtiolla ja kunnilla vapautuu kuitenkin lähivuosina uusia työpaikkoja kiihtyvän eläköitymisen seurauksena.

 

Biotekniikan koulutus tarjoaa hyvät valmiudet työskennellä myös terveydenhuollon, lääketeollisuuden, elintarvike-, kemian- ja puunjalostusteollisuuden sekä ympäristöalan palveluksessa, joissa on enemmän työpaikkoja. Kansainvälisenä alana bioteknologia tarjoaa osaajille hyvät mahdollisuudet työskennellä myös ulkomailla.

 

Ammatti bioalalta. Video. Työministeriö. 2001.

diplomi-insinööri
filosofian maisteri
huolto- ja neuvontainsinööri
insinööri
käyttöinsinööri
maatalous- ja metsätieteiden maisteri
osastoinsinööri
suunnitteluinsinööri
tuotantoinsinööri